Liikunta-alan ammattilaisen työhyvinvointiin vaikuttaminen itsensä johtamisen näkökulmasta

Mika Tuononen, Liikunnanohjaaja (AMK), Vuokatin Urheiluopisto ja Mira Tuononen, Liikunnanohjaaja (AMK), Vuokatin Urheiluopisto

Johdanto

1. Liikunnan alan ammattilaisen työnkuvaus

1.1. Liikunnan alan työssä esiintyvä fyysinen kuormitus

1.2. Liikunnan alan työn ulkoiset kuormitustekijät

1.3. Liikunnan alan henkisen kuormittavuuden kokeminen

2. Liikunnan alan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

3. Älykäs itsensä johtaminen

3.1. Liikunnan alan ammattilaisen itsensä johtaminen.

3.2. Liikunnan alan ammattilaisen työhyvinvointiin vaikuttaminen.

Lähteet

Johdanto

Artikkeli on suunnattu liikunnan alan ammattilaisille. Haluamme tukea liikunnan alan ammattilaisten työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Liikunta-alalla työ voi olla hyvin yksinäistä. Aloittelevana ohjaajana työntekijällä voi olla useita työnantajia tai toimenkuva voi olla todella laaja, asiakaspalvelusta, työvuorolistojen tekemiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Haluamme tuoda esiin, kuinka jokainen voi tukea omaa työssä jaksamistaan itsensä johtamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi toivomme artikkelin antavan lähtölaukauksen jatkokoulutuksen järjestämiseen liikunnan alan ammattilaisille heidän työhyvinvoinnin tukemiseksi.
takaisin alkuun

1. Liikunnan alan ammattilaisen työnkuvaus

Liikunnan alan työntekijöiden tavoitteena on ihmisten terveyden edistäminen elämän erivaiheissa. Liikunnan alalla työskentelee mm liikuntaneuvojia, liikunnanohjaajia ja liikunnanopettajia. Liikuntaneuvoja suunnittelee ja ohjaa eri-ikäisten liikuntaharrastuksia sekä kunto- ja työpaikkaliikuntaa. Liikuntaneuvojan työnkuvaan kuuluu lisäksi mm henkilökohtaisten liikuntaohjelmien laatiminen, liikuntatapahtumien järjestäminen sekä liikuntapaikkojen hoitaminen. Liikunnanohjaajalla on taito suunnitella ja ohjata eri-ikäisten ja fyysiseltä kunnoltaan erilaisessa tilanteessa olevia liikuntaryhmiä. Lisäksi työnkuvaan kuuluu työpaikka- ja kuntoliikunnan ohjaaminen kuin myös erilaisten vapaa-aika- ja liikuntatapahtumien organisointi. Liikunnanopettajan työ sisältää oppituntien lisäksi opetuksen suunnittelua ja valmistelua, oppimisen arviointia ja hallinnollisia tehtäviä. Opettajantyön tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta liikuntaa ja omaa terveyttä kohtaan ja auttaa heitä löytämään itselleen sopiva tapa liikkua säännöllisesti. Kaikissa mainituissa liikunnan ammateissa yhteinen piirre on liikunnan ohjaaminen tai opettaminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Liikunnan ammattilaiset ovat tietyllä tavalla myös terveyden ammattilaisia vaikka liikunta-alan koulutus ei annakaan pätevyyttä toimia sosiaali- ja terveyspuolen työtehtävissä. Tällä ennaltaehkäisevällä toiminnalla on kuitenkin merkittävä asema suomalaisten hyvinvoinnin kentässä.
takaisin alkuun

1.1. Liikunnan alan työssä esiintyvä fyysinen kuormitus

Liikunnan alan työn kuormittavuutta on tutkittu liikunnanopettajan ja liikunnanohjaajan toimenkuvien mukaan. Kun ajattelee liikunnanohjaus työtä, voisi kuvitella fyysisen kuormittuneisuuden nousevan etualalle. Ajattelemme, että liikunnanohjaajan ja liikunnanopettajan työ on fyysisesti kuormittavaa, koska työntekijän oma keho on eniten käytetty työväline. (Kolari & Mäkelä 2008, 1) Fyysistä kuormitusta tuovat liikuntasuoritusten näytöt ja ohjaaminen, suorituksissa avustaminen ja välineiden siirtely sekä kantaminen. Kun fyysiset voimavarat heikkenevät, joko ikääntymisen myötä tai hetkellisesti ja työn fyysiset vaatimukset pysyvät samoina, voimavarojen reservit supistuvat. Ne eivät vastaa enää työn vaatimuksia ja sama työ kuormittaa ihmistä enemmän kuin aiemmin ja hänen mahdollisuutensa palautua työn rasituksesta heikkenee selvästi. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 14) Ylikuormituksen lisääntyminen ja epätäydellinen palautuminen johtavat fyysisiin kipuihin, oireisiin sekä mahdollisesti pitkittyessään poissaoloihin, sairauksiin, työkyvyn laskuun ja usein työkyvyttömyyteen. Voimavarojen ja työn vaatimuksiin vastaaminen on yksilöllistä. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 15)

Liikunnan ohjaajien työnkuormittavuus tutkimuksessa käsiteltiin energeettistä työtä. Työ, joka kuormittaa voimakkaasti hengitys- ja verenkiertoelimistöä kutsutaan energeettiseksi työksi. Työn energeettistä kuormittavuutta voidaan arvioida Maailman Terveysjärjestön WHO:n hyväksymän luokittelun mukaan. Tämän tutkimuksen mukaan liikunnanohjaajientyö on keskimääräisen energiankulutuksen mukaan kevyttä tai keskiraskasta. (Kolari & Mäkelä 2008, 31) Tulosten perusteella työ ei ole energeettisesti raskasta ja siinä ei voida katsoa muodostuvan työssä merkittävää fyysistä kuormitustekijää. Varsinkin, jos työntekijän oma fyysinen kunto on vähintään keskinkertainen ja työ on vaihtelevaa eikä vauhdikkaita liikunnanohjaustunteja ole montaa päivän aikana. (Kolari & Mäkelä 2008, 32)
takaisin alkuun

1.2. Liikunnan alan työn ulkoiset kuormitustekijät

Liikunnanopettaminen tuo opettajalle erilaisia haasteita verrattuna ns. luokka-aineiden opettamiseen. Liikuntatunneilla häiriökäyttäytyminen lisääntyy ja tämän seurauksena ryhmän hallinta vaikeutuu. Melutaso on usein korkea liikuntatuntien aikana. Opettajalta vaaditaan taitoa soveltaa opetettavaa asiaa, jos esimerkiksi sopivia välineitä ei ole saatavilla. Usein liikunnanopettajan tulee opetella käyttämään uusia välineitä. Nykypäivänä työntekijä ei selviydy työssään opiskeluaikana opituilla ja hankituilla työmenetelmillä ja taidoilla. Hänen pitää opetella ja sisäistää jatkuvasti uusia opetuskeinoja ja tapoja selvitäkseen opetustyöstään. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 41) Opettajilla on paljon tunnin organisointiin liittyviä raskaiden välineiden kantamisia ja siirtelyjä. Työhön liittyy suunnittelua, valmistelua, korjaus ja arviointityötä. Hänen tulee osata lyhyellä aikajänteellä vastata muutoksiin sekä sopeuduttava ulkona työskennellessä sään vaihteluihin sekä hyvin usein työskentelyyn kaikkien näkyvillä. Ns. luokka-aineissa opettajat työskentelevät omissa luokissaan toisten silmiltä piilossa. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 16) Liikunnan alan työ on usein kiireistä, koska on tiukat aikataulut ja peseytymiseen sekä vaatteiden vaihtamiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen jää vähän aikaa. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 39)

Positiivisena opetus- ja ohjaustyön kääntöpuolena on työn vaihtelevuus. Työn muutokset mahdollistavat luovaan ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Työn itsenäisyys ja työssä toteuttamisen vapaus voidaan nähdä työn hyvinä puolina. Nykyajan opettajan- ja ohjaajan on pystyttävä elämään muutosten ristiaallokossa. Heidän on kehitettävä itseään, kokeiltava itseään ja tämä on tehtävä yhteistoiminnassa muiden opettajien, ohjaajien ja yhteistyöverkostojen kanssa. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 42)
takaisin alkuun

1.3. Liikunnan alan henkisen kuormittavuuden kokeminen

Liikunnan opetus- ja ohjaustyö on usealle ns. kutsumus ammatti. Monet opettajat ja ohjaajat ovat haaveilleet lapsuudesta asti unelma-ammatistaan. Opettajat ja ohjaajat osallistuvat mielellään erilaisiin projekteihin ja kehityshankkeisiin, joten liikunnan opettajien persoonaa voi kuvata aktiiviseksi. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 2) Opetustyön kuormittavuutta on tutkittu eri näkökulmista ja se tunnustetaan henkisesti raskaaksi työn psyykkisen kuormittavuuden kytkeytyessä pääosin sen ihmissuhdesisältöihin. Opettajien psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskeisessä asemassa kasvatustavoitteiden saavuttamisessa. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 6) Myös liikunnanohjaajan työ on sosiaalista, sillä ohjaustyössä ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa ryhmien kanssa. Liikunnanohjaus on ihmissuhdetyötä, jossa tarvitaan kokonaisvaltaista tietämystä ihmisten henkisestä ja fyysisestä kehityksestä. Sekä liikunnanohjaajan että liikunnanopettajan ammatissa vaaditaan ihmissuhdetaitoja, koska asiakasryhmien ja yksilöiden erityistarpeet on osattava huomioida. (Kolari & Mäkelä 2008, 5)

Liikunnan alan ammattilaiset kokevat, että ammatissa ilmenevä ihmisläheisyys on toisaalta mukavaa ja toisaalta rasittavaa, koska ihmiskontakteja on paljon. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 36) Työn itsenäisyys koetaan sekä haasteena että mahdollisuutena. Itsenäisyys, koska opettaja työskentelee ilman esimiehen valvontaa, tuo paljon vastuuta. Toisaalta yksin puurtava väsyy vastuutaakkansa alle. Jaksaakseen hän tarvitsee työyhteisön tukea ja kannustusta (Kolari & Mäkelä 2008, 48)

Henkistä kuormittuneisuutta ohjaus- ja opetustyössä lisää myös ihmisten nykytietämys ja vaatimukset. Ihmiset ovat valveutuneita terveysasioissa ja he odottavat enemmän ja tarkempia yksilöllisiä ohjeita ja perusteluja. Tähän vastaaminen on sekä haaste että mahdollisuus. Liikunnan alan ammattilaisille on olemassa kiinnostunut asiakasryhmä, joka haluaa syventää tietämystään omalla kohdallaan ja näin liikunnanalan työntekijät pääsevät tekemään ydintehtäväänsä eli terveyden edistämistä. Toisaalta ihmisten yksilölliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset ja he tarvitsevat laaja-alaista apua muun muassa liikunnan, ravinnon, työssä jaksamisen, elämänhallinnan, sosiaalisten suhteiden tai ajankäytön suhteen. Liikunnan alan ammattilaiselta odotetaan joissakin tilanteissa monien ammattiryhmien osaamisen hallintaa. Kuinka sitten yksittäinen asiakkaan kohtaaminen saadaan molempia osapuolia tyydyttävästi hoidettua?
takaisin alkuun

2. Liikunnan alan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Hyvinvointi on laaja käsite ja työhyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltaessa, voidaan ajatella, että työntekijän kokema hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Hyvinvointia lisää mm innostava työ, joka vastaa omia edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne ja oppimiskokemukset työelämässä. Hyvinvointiin vaikuttavat terveelliset elämäntavat ja mielekkäät vapaa-ajan harrastukset sekä hyvät läheiset ihmissuhteet. (Liukkonen,) Työssä jaksamiseen vaikuttavat työn sisältö, laatu ja määrä. Työntekijän omat ominaisuudet, vuorovaikutus työympäristön kanssa sekä työyhteisön toimintatavat vaikuttavat työssä jaksamiseen. (Hottinen,) Vuorovaikutusta on sekä kollegojen, muun henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden että oppilaiden kanssa. Näiden lisäksi yhteiskunnallisilla paineilla kuten opettajan rooli kasvattajana ja viime päivien julkinen keskustelu unen tarpeesta vaikuttavat työssä jaksamiseen. (Hottinen, )

Oppilailla ja asiakkailla on merkittävä rooli työn kuormittavuudesta puhuttaessa. Vuorovaikutus koetaan sekä voimavarana että kuormitustekijänä. Liikunnan ohjauksen aikana on mahdollisuus avoimeen vuorovaikutukseen. Ihmissuhdeammateissa sosiaalinen kanssakäyminen on yksi tärkeimmistä työtyytyväisyyden aiheista. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 44)

Liikunnanopettajan- ja ohjaajan tärkein työväline on oma keho. Liikunnan alan ammattitaito konkretisoituu taidoissa ja kehon fyysisissä ominaisuuksissa. Kehon kunnossa pitäminen ja säännölliset elämäntavat ovat ehdoton edellytys työssä jaksamiselle. Työ on raskasta eikä palautumiseen jää aikaa ja väsynyt keho on altis loukkaantumisille. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 52-53) Monesti liikunnan alan ammattilaisen työpäivät venyvät pitkiksi tai työskentely on kausisidonnaista, jolloin palautumiseen jää vain vähän aikaa. Kun oma vartalo tuntuu väsyneeltä ja painavalta lisää se kuormittuneisuuden tuntua.

Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Siinä kiinnitetään huomiota elämänhallintaan, selviytymiseen ja onnistumiseen ja niiden merkitykseen hyvinvoinnille. Jokaisen ihmisen tulisi olla tietoinen omista keinoista, joilla hän voi välttää ja hallita kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja vapautua niistä. Lisäksi hänen olisi hyvä tiedostaa omat voimavarat suhteessa työn vaatimusten kanssa. Työyhteisön sosiaalinen tuki ja oma itsetuntemus auttavat työssä jaksamista. (Heinisaari & Nousiainen 2002, 62-63) Omien rajojen ja voimavarojen tunnistaminen on usein vaikeaa. Sitä ajattelee jaksavansa vielä nämä tunnit tai nämä viikot ja sitten levätään. Usein kun on suunnitellut itselleen lepoajan, niin ilmaantuu mielenkiintoinen tehtävä tai joku toinen taho tarvitsee apua. Liikunnan alan työntekijät ammentavat usein voimavaroja liikunnasta kun keho kaipaisi lepoa. Monesti tiivistä vuorovaikutusta sisältävän asiakastyön jälkeen kaivataan omaa aikaa ja se onnistuu helposti lenkkipolulta. Kuormittuneisuutta aiheuttaa myös työn kausiluonteisuus. Joissakin paikoissa on syys- ja kevätlukukausien lattiatuntien lukujärjestykset tai työtä on paljon silloin kun ihmisillä on kouluista lomaa kuten hiihtolomilla tai kesälomilla. Millaisilla keinoilla liikunnan alan ammattilaiset voivat hallita omaa jaksamistaan työssä?
takaisin alkuun

3. Älykäs itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen on itsensä tuntemista. Työympäristö muuttuu nopeasti ja se edellyttää joustavuutta, nopeaa reagointia, luovuutta ja kykyä jatkuvaan uudistumiseen. Uupuminen on lisääntynyt nykypäivän työyhteisöissä, joten itsensä johtamisen taidoista on tullut entistä tärkeämpää työhyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta. Jokaisen työntekijän odotetaan nykyään ottavan vastuuta enemmän ja se vaatii itsensä johtamista. Jos tarkastellaan elämää kokonaisuutena, voidaan ajatella siirryttävän työnhallinnasta kokonaisvaltaisempaan elämänhallintaan ja ajanhallintaan. Itsestä huolehtiminen ei ole helppoa ja itsestään selvää kaiken kiireen keskellä. (Sydänmaanlakka 2006,16)

Itsensä johtaminen voidaan jakaa viiteen eri osastoon, kehon, mielen, tunteiden, arvojen ja työn osastoon sekä lisäksi on uudistumiseen keskittynyt kehitysosasto. Keho on kaiken lähtökohta ja se käsittää syömisen, liikkumisen, lepäämisen, nukkumisen ja rentoutumisen. Keho on mielen koti ja se tulee pitää hyvässä kunnossa. Toinen osasto on mieli, joka käsittää havaitsemisen, ajattelemisen, muistamisen sekä oppimisen. Jokaisen tietoisuus syntyy ja kehittyy mielessä ja meistä muodostuu oma persoona. Luovuus on yksi mielen parhaimmista saavutuksista. Mielen hallinta on itsensä johtamisen yksi tärkeimmistä alueista. Kolmas osasto on tunteet, jossa hoidamme sekä emotionaalisia että sosiaalisia toimintoja. Ne ovat elämämme energiaa ja saavat meidät liikkeelle. Tunteiden alueella on eniten konflikteja, koska tunteet ailahtelevat ja ovat ristiriitaisia. Tiedostamme tunteemme, mutta harvoin analysoimme ja kehitämme niiden hallintaa systemaattisesti. Emotionaalisesti älykäs pystyy hallitsemaan tunteensa ja ratkomaan ongelmia sekä selviytymään stressistä menettämättä kontrollia. (Sydänmaanlakka 2006,173)

Neljäs osasto on arvot, jossa hoidetaan henkisiä toimintoja, jotka ilmenevät ihmisten kokemaan merkitykseen ja tarkoitukseen. Meillä on tietyt arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat elämäämme. On tärkeää, että ihminen pysähtyy välillä analysoimaan omia arvoja ja tarkastelemaan toimiiko arvojen mukaan. Viides osasto on työ, joka on kaikkea tekemistä, jonka kautta liitymme ympäristöömme. Ammatillinen kunto käsitteenä tarkoittaa, että ihmisillä on selkeät työtehtävät ja tavoitteet sekä riittävä osaaminen. Tämän lisäksi ihmiset tarvitsevat palautetta työstään ja kehittymisen mahdollisuuden. Ammatilliseen kuntoon kuuluu myös se, että työrooli ja muut roolit ovat tasapainossa. Tietoisuus on sisäinen tarkkailija, joka ohjaa kokonaisuutta eli kaikkia viittä osastoa. Itsetietoisuuden ja omantunnon kehittyminen ovat ihmisen kehityksen korkeimpia tasoja. Itsensä johtaminen on itseensä suuntaava vaikuttamis- ja oppimisprosessi, jossa osastoja ohjataan itsereflektoinnin avulla. Kehittyminen ja uudistuminen ovat itsensä johtamisen ydinasioita. Uudistuminen vaatii hyvää itsetuntemusta, riittävää itseluottamusta sekä reflektointitaitoa. (Sydänmaanlakka 2006, 30-33)

Hyvällä itsensä johtamisella pyritään hyvään itsetuntemukseen, hyödyntämään ammatilliset sekä henkilökohtaiset vahvuudet ja minimoimaan heikkoudet. Lisäksi sillä haetaan ammatillista ja henkilökohtaista tehokkuutta sekä merkityksellistä elämää. (Sydänmaanlakka 2006,44) Muutoksen tärkeimpiä mahdollistajia ovat ihmettely, innostus, itsetuntemus, itseluottamus ja itsepohdiskelu. (Sydänmaanlakka 2006, 76) Itsensä johtamisen oppiminen vaatii ammatillista osaamista, vuorovaikutusosaamista, tehokkuusosaamista, johtamisosaamista, hyvinvointiosaamista sekä itseluottamusta. Itsensä johtamisen perustan luovat arvot ja periaatteet, meidän oma persoonallisuus, visio ja tavoitteet, energia ja lahjakkuus sekä tietoisuus. Visio ja tavoite määrittävät mihin olemme menossa ja arvot ja periaatteet ohjaavat valintojamme. On tunnettava oma persoonallisuutensa ja tiedostettava, miten motivoi itsensä ja mitkä ovat omat lahjakkuusalueet. Itsensä kehittäminen tarkoittaa omien osaamisalueiden ja perustan reflektointia. (Sydänmaanlakka 2006, 87-89)

Ammatillisesti älykäs ihminen pärjää ja etenee omalla työurallaan ja löytää tasapainon työn ja muiden elämänalueiden välillä. Ammatillisesti älykäs pitää omasta työstään ja kokee työniloa. Hän tietää omat tavoitteensa ja keinot kuinka pääsee niihin. Hän panostaa omaan osaamisen kehittämiseen ja on varautunut yllätyksiin. Hän käy itsensä kanssa jatkuvia suunnittelu- ja kehityskeskusteluja. (Sydänmaanlakka 2006, 249)

Ihminen ei aina voi muuttaa asioita ja olosuhteita, mutta hän voi aina muuttaa asennoitumista niihin. (Sydänmaanlakka 2006, 286) Itsensä johtamisen yksi tekijä liikunnan alalla on, että työntekijä tietää mihin hänen osaamistaan tarvitaan. Olennaista on, että hän osaa vastata näihin tarpeisiin työyhteisössä ja hän toimii kriittisesti omassa työssään. (Nousiainen 2000,10)

Kriittinen ote työhön edellyttää kriittistä ajattelua. Se koostuu tarkoituksen mukaisesta itsenäisestä ongelmaratkaisutaidosta ja vuorovaikutteisesta reflektiivisestä asioiden tarkastelutaidosta. Itsensä johtaminen ja kriittinen ajattelu ovat yhteydessä toisiinsa siten, että mitä korkeampi henkilön kriittisen ajattelun taso on, sitä eettisempi hän on päätöksissään. Tällöin hän perustaa päätöksensä tarvitsemansa tiedon todenperäisyyteen sisältäen laaja-alaisesti tieto käsitteen. Työyhteisössä saatu palaute, arviointi ja työhön liittyvän uuden tiedon saaminen ja itsensä kehittäminen tukevat ammatillista kasvua. (Nousiainen 2000, 30-32)

Voimaantuminen eli empowerment tarkoittaa työntekijän kannalta sitä, että hän on itse vastuussa työstään ja kehityksestään työyhteisön ja organisaation tavoitteiden suuntaan. Tämä vaatii työyhteisön tiivistä yhteistyötä. Kun työntekijällä on sisäistä voiman tunnetta, hän uskoo itseensä ja tuntee kykenemään tehdä hyvää työtä. Työyhteisössä hän on itsenäinen ja tuntee vastuuta teoistaan ja valinnoistaan. Hän on sitoutunut työhön ja osallistuu aktiivisesti työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Voimaantuminen on tärkeää ihmisen mielenterveyden edistämisen ja masennuksen ehkäisemisen kannalta. Sisäisen voimantunteen prosessiin kuuluu oman kasvun välttämättömyyden tiedostaminen ja sen oivaltaminen, että jatkuva kehittyminen työssä on menestymisen ehto. (Miettinen & Pelkonen 2000,40- 41)

Työyhteisössä on tilanteita, jossa tuntee, että ei tule kuulluksi. Jokainen voi oppia ilmaisemaan itseään jämäkästi, jotta näin ei pääse käymään. Jämäkkyys tarkoittaa omista oikeuksista kiinni pitämistä toisen oikeuksia loukkaamatta ja vastuun ottamista omasta käyttäytymisestä. (Miettinen 2000, 62)
takaisin alkuun

3.1. Liikunnan alan ammattilaisen itsensä johtaminen

Liikunnan alan ammattilaisilla on usein hyvä fyysinen kunto. Fyysinen kunto ja terveys ovat voimavaroja stressitilanteiden käsittelyssä. Fyysinen kunto vaikuttaa myös siihen, miten voimakkaasti psyykkiset elämänmuutokset koetaan. Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään stressitilanteista ja fyysisen kunnon hoitaminen purkaa tehokkaasti henkisiä paineita. (Miettinen 2000, 134) Hyvän fyysisen kunnon edellytys on kehon hallinta. Keho tarvitsee sopivasti liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Pitkät työpäivät voivat kuluttaa energiaa suuria määriä, joten keho tarvitsee monipuolisesti ja riittävästi ravintoa. Fyysinen kunto itsessään ei poista työn kuormittuneisuuden kokemisen ongelmia vaan tarvitaan muita keinoja. Kuten aikaisemmin todettiin, työn kuormittavuutta lisäävät sosiaaliset suhteet ja niiden määrä, kiire, vastuu terveyden edistämisestä sekä opettamisesta ja jatkuva uuden oppiminen ja kehittyminen. Asiakkaat sekä oppilaat haluavat oppia uusimpia lajeja, tietoiskujen aiheiden odotetaan pohjautuvan viimeisimpiin tutkimuksiin ja jokainen haluaa yksilöllisen kohtaamisen ryhmässä. Liikunta-alan ammattilaisen hyvä fyysinen kunto ei yksin riitä vastaamaan asiakkaiden ja oppilaiden vaatimuksiin vaan hänellä tulee olla aikaa, halua ja motivaatiota kehittää omaa osaamistaan.

Yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista on mielen hallinta. Opettajien ja ohjaajien työssä vaaditaan paljon luovuutta ja ongelmanratkaisu taitoa sekä kekseliäisyyttä uusien tilanteiden hallitsemiseksi. Kun havainnoimme ympäristöämme tehokkaasti ja annamme mielikuvitukselle tilaa, näemme vaikeissakin tilanteissa ratkaisun. Kiire, aikataulut ja työn paljous heikentävät luovaa ajattelua, joten jokaisen työntekijän on itse tiedostettava omalta osaltaan tämä. Uusien tilanteiden hallinta ja esimerkiksi oppilaiden häiriökäyttäytyminen vaatii emotionaalista älykkyyttä. Emotionaalisesti älykäs pystyy hallitsemaan tunteensa ja ratkomaan ongelmia menettämättä kontrollia. Asiakaspalvelutyössä vaaditaan jatkuvaa tunteiden hallintaa ja toisen ihmisen tunteiden analysointia. Vuorovaikutustilanteet kuormittavat psyykkisesti ja heikentävät työntekijän jaksamista. Asiakaskohtaamisissa liikunnan alan ammattilaisen olisi osattava ottaa etäisyyttä oppilaaseen tai asiakkaaseen. Oppilaan tai asiakkaan ongelmat ovat hänen ongelmia, joihin liikunnan alan ammattilainen pyrkii antamaan ohjeita, mutta ongelmat eivät ole liikunnan alan ammattilaisen. Asiakkaan ongelmaan eläytyy helposti mukaan ja se lisää henkistä kuormittuneisuuden tunnetta.

Jos olemme työssä, jonka osaamme ja jossa voimme kehittyä, tukee se työhyvinvointia. Jos meidän pitää jatkuvasti pinnistellä osaamisemme äärialueilla, niin voimavaramme vähenevät ja samat työtehtävät tuntuvat raskaammilta kuin aikaisemmin. Jokaisen on välillä hyvä pysähtyä analysoimaan omia arvoja ja periaatteita sekä tarkastelemaan toimiiko niiden mukaan. Joskus voimme ajautua tilanteeseen, että teemme työtä, jota emme oikeasti haluaisi tehdä tai meillä on liikaa erilaisia työtehtäviä ja aikamme ei riitä niiden hoitamiseen. Monesti työn ja vapaa-ajan välinen suhde on epätasapainossa ja se vaikuttaa työhyvinvointiimme. Liikunnan alalla on monenlaisia työtehtäviä ja asiakasryhmiä. Jokaisella työntekijällä tulisi olla selkeä toimenkuva ja määrittely, mitkä tehtävät kuuluvat hänellä. Kuten aikaisemmin totesimme, liikunta-alan ihmiset ovat aktiivisia persoonia ja tästä syystä heille monesti kertyy useita työtehtäviä. Liikunnan alan työntekijän on hyvä itse tiedostaa osaamisen tasonsa ja verrata sitä työtehtäviinsä. Jokaisen tulee itse tietää mitä osaa ja hallitsee. Samoin tulee myös kertoa mitä ei osaa ja mitä työtehtäviä ei voi ottaa vastaan. Omien vahvuuksien ja heikkouksien analysointi säännöllisin väliajoin kertoo kehittymistarpeet ja kohteet.

Hyvällä itsensä johtamisella pyritään hyvään itsetuntemukseen, hyödyntämään ammatilliset sekä henkilökohtaiset vahvuudet ja minimoimaan heikkoudet. Lisäksi sillä haetaan ammatillista ja henkilökohtaista tehokkuutta sekä merkityksellistä elämää. On vaikeaa olla jämäkkä ja pitää omat puolensa, mutta kun oppii tiedostamaan omat vahvuudet ja heikkoudet ja hallitsemaan niitä, voimme omassa elämässämme paremmin. Saako liikunnan alan ammattilainen riittävästi tukea itse reflektointiin ja oman työhyvinvoinnin parantamiseen?
takaisin alkuun

3.2. Liikunnan alan ammattilaisen työhyvinvointiin vaikuttaminen

Liikunnan alan jatkokoulutuksena olisi hyvä kouluttaa itsensä johtamista. Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan liikuntaharrastus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä viime vuosien aikana. Liikuntaharrastuksiin käytetään rahaa aikuisväestössä enemmän kuin aikaisemmin ja yritysten tuottamia liikuntapalveluja huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämä tuo liikunta-alan ammattilaisille paljon työmahdollisuuksia ja on tärkeää, että he jaksavat hyvin omassa työssään. Liikunnan alan työ on henkisesti kuormittavaa ja kun oma keho väsyy, esimerkiksi liian vähäisen levon ja ravinnon takia, ei pysty kontrolloimaan kokonaisuutta. Omien rajojen, voimavarojen tunnistaminen on työssä jaksamisen kannalta tärkeää. Yhtälailla työntekijöiden on hyvä osata tunnistaa ne tekijät, jotka kuormittavat ja mietittävä ratkaisuja niiden vähentämiseksi. Omien voimavarojen, osaamisen ja varsinkin kehittämisen kohteita on vaikeaa arvioida. Jatkokoulutuksen ajatuksena on opettaa itsereflektoinnin avulla arvioimaan oman kehon voimavaroja, oman mielen ja tunteiden hallintaa, tarkastelemaan omia arvojaan ja periaatteitaan sekä omaa työtään. Vastaako oma osaaminen työtehtävien vaatimuksia ja toisaalta antaako työ riittävästi haasteita?
takaisin alkuun

Lähteet

Heinisaari, H. ja Nousiainen, T. 2002. Naisliikunnanopettajien kokemuksia työssä jaksamisesta. Pro Gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto.

Hottinen, V: Työhyvinvoinnin johtaminen ja työyhteisön valmentaminen

Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Kuntoliikuntaliitto.

Kolari, H. ja Mäkelä, P. 2008. Kuvaus liikunnanohjaajan työstä. Liikunnanohjaajan työnkuva, aerobinen kunto ja työn energeettinen kuormittuminen. Opinnäytetyö. Fysioterapian koulutusohjelma. Lahden ammattikorkeakoulu.

Liukkonen, J: Rahasta vai rakkaudesta työhön? Mikä meitä motivoi ???

Miettinen, M. 2000. Työyhteisö ja hyvinvointi teoksessa Miettinen, S. Miettinen, M. Nousiainen, I ja Kuokkanen, L. 2000. Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. WS Bookwell Oy. Juva (ss 129-134)

Miettinen, S. 2000. Itsensä johtamisen kulmakiviä teoksessa Miettinen, S. Miettinen, M. Nousiainen, I ja Kuokkanen, L. 2000. Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. WS Bookwell Oy. Juva (ss 62)

Miettinen, S. ja Pelkonen, M. 2000. Empowerment ammatillisen kehittymisen osana teoksessa Miettinen, S. Miettinen, M. Nousiainen, I ja Kuokkanen, L. 2000. Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. WS Bookwell Oy. Juva (ss 39-42)

Nousiainen, I. 2000. Kriittinen ote työhön teoksessa Miettinen, S. Miettinen, M. Nousiainen, I ja Kuokkanen, L. 2000. Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. WS Bookwell Oy. Juva (ss 27-38)

Sydänmaanlakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä

Kirjoita vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei koskaan jaeta eteenpäin. Pakolliset kentät on merkitty * merkillä

*
*