Avainsana-arkistot: HOPS

Jaksotusjärjestelmällä, henkilökohtaistamisella ja urapolulla sujuviin oppimispolkuihin


Ilpo Anttonen (Kainuun ammattiopisto), Hannu Hietala (Kajaanin ammattikorkeakoulu), Arto Huusko (Raute Oyj), Päivi Huusko (Kainuun ammattiopisto), Perttu Huusko (Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja Anu Kemppainen (Paltamon kunta)

Jaksotusjärjestelmällä ja henkilökohtaistamisella sujuviin oppimispolkuihin
Kainuun ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan jaksotusjärjestelmä
Aikuisopiskelijan mahdollisuudet
Työelämän ja opiskelun liitto
Erilaiset urapolut
Lähteet

Jaksotusjärjestelmällä ja henkilökohtaistamisella sujuviin oppimispolkuihin

Ammattiopistoissa koulutusjohtajat vastaavat opintojen jaksottamisesta ja ajoittamisesta ja laativat yhdessä opettajien kanssa opintokokonaisuudet ja tutkinnon osat. Opettajat vastaavat kurssiensa suunnittelusta ja laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) opiskelijan kanssa ja johon osallistuvat myös ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja eri opettajat. Jokaisen opiskelijan HOPSiin vaikuttavat valinnaisten opintojen valinnat, mahdolliset aikaisemmat opinnot ja opinnoista vapauttaminen, oma opinnäytetyön aihe ja työssäoppimisjakson paikka ja luonne ja opiskelijan työkokemus. Opiskelijalle voidaan siis räätälöidä aivan omaehtoinen, yksilöllinen opetussuunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on tarjolla erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. (Määttä, 3.4.2011.)

Ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuosi on usein jaettu 4 -5 erilliseen jaksoon. Vuosisuunnitelmissa jaetaan tila- ja henkilöresurssit koko lukuvuodeksi kerrallaan, ja tässä vuosisuunnitelmassa oleva opettajan kokonaistuntimäärä on myös palkanmaksun peruste. Samalla vuosisuunnitelmalla määrätään myös oppilaiden lukuvuoden rytmitys; oppilaitoksesta riippuen ATTO-aineet, eli ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (entiset yleisaineet), voivat olla sijoitettuna yhteen, tai jaettuna useampaa jaksoon.  Varsinaiset ammatilliset tutkinnon osat muodostavat muun osan lukuvuoden rakenteesta.  Jos edellä mainitut yleisaineet sijoittuvat pääosin yhteen jaksoon, muodostuu tästä noin kaksi kuukautta kestävästä pänttäysjaksosta varsinkin heikommin menestyville oppilaille jopa ylivoimainen urakka. (Määttä, 3.4.2011.)

Opetushallinnon ammatillisen perustutkinnon perusteissa  (määräys 32/011/2009) sanotaan, että opiskelijalle tulee antaa riittävät tiedot tutkinnon osista, opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamisjärjestyksestä.  Tämä määräys jää kuitenkin usein kuolleeksi kirjaimeksi, ja asia hoidetaan esittelemällä vaihtelevalla laajuudella oppilaitoksen lukusuunnitelma opintojen alkuvaiheessa. Samoin opetusviranomaisten määräys sanoo, että opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen (Finlex 2011.)

Näiden opetushallituksen määräysten toteuttaminen käytännössä osoittautuu usein varsin hankalaksi tehtäväksi, ja yksilöllisen oppimispolun kulkijoiden lisääntyessä saattavat oppilaitoksen opettajat ja opinto-ohjaajat hallitsemattomaan sekamelskaiseen viidakkoon, jossa resurssit ja henkiset voimavarat tuhlautuu, ja ennen kaikkea opiskelijan tunne oman polkunsa hallinnasta on vaarassa hukkua.
takaisin alkuun

Kainuun ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan jaksotusjärjestelmä

Kainuun ammattiopistossa on käytössä järjestelmä, jossa lukuvuosi jaetaan viiteen erilliseen jaksoon. Aiemmin yleisaineet oli koottu yhteen jaksoon, kestoltaan kahdeksan opintoviikkoa. Tämä kuormitti yleisaineiden opettajia lukuvuositasolla epätasaisesti, ja ennen kaikkea uuvutti teoria-aineissa heikommin menestyviä opiskelijoita kohtuuttomasti. Lisäksi kaksoistutkinnon (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) suorittajia alkoi enenevässä määrin hakeutua oppilaitokseen. Näiden syiden pohjalta oppilaitoksessa alettiin kehittää jaksotusjärjestelmää siihen suuntaan, että se toimisi jokaiselle oppilaalle HOPSin runkona, ja mahdollistaisi opettajien vuosikuormituksen tasaisemman jakautumisen. Myös opiskelijoiden mahdollisuus valita tutkinnon osia myös toisista tutkinnoista paranisi. (Määttä, 3.4.2011.)

Näistä lähtökohdista oppilaitoksen tekniikan ja liikenteen alojen opinto-ohjaaja Kari Määttä ryhtyi muokkaamaan jaksotusta ja jaksojen sisältöjä. Työtä on tehty yhteistyössä eri alojen tutkintovastaavien ja opettajien kanssa useampana vuotena, ja nykyisellään asiaa ajetaan eri tutkinnon alojen sisälle alakohtaisten lukusuunnitelmien mukaisiksi. Työssäoppimisjaksot, pakolliset ammatilliset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot sijoitetaan niin, että kaikilla tutkinnonaloilla tietyt jaksot ovat samanaikaisesti, eli opiskelija voi vapaasti valita tutkinnon osia myös muista tutkinnoista ilman, että hän jäisi pois oman alansa pakollisista tai muista hänen suoritettavakseen tulevista oman alansa opinnoista. (Määttä, 3.4.2011.)

 Kaksoistutkintojen ongelmana on ollut lukiojaksojen sijoittuminen siten, että opiskelijan pakollisia ammatillisia opintoja on voinut jäädä väliin hänen ammattioppilaitoksen perusryhmänsä porskuttaessa omaa rataansa. Näiden puuttumaan jäävien tutkinnonosien opetuksen järjestäminen on ollut hyvin haasteellista, ja on saattanut jopa viivästyttää opiskelijan valmistumista. Nyt hyvin alkaneen lukioyhteistyön myötä ongelma poistunee; lukiojaksoja sijoittuu oman perusryhmän attoainejaksoille , työssäoppimisjaksoille ja vapaasti valittavien tutkinnonosien kohdille, jolloin pakolliset ammatilliset opinnot sujuvat oman perusryhmän mukana. (Määttä, 3.4.2011.)

Selkeästä, yhteisestä jaksotusjärjestelmästä hyötyvät myös ne opiskelijat, joille teoreettisten (yleis-)aineiden suorittaminen tuottaa suuria vaikeuksia. Heille järjestelmä sallii hyvin joustavasti työsisäoppimispainotteisen HOPSin noudattamisen.  Ääritapauksissa, joissa oppilas on erittäin heikosti menestyvä atto-aineissa, voitaneen hänelle tulevaisuudessa  laatia ennennäkemätön oppimispolku, jolloin hänen ei tarvitse välttämättä opiskella yleisaineita ollenkaan peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Tämä on mahdollista siten, että peruskoulun suoritettuaan ja nuorisoasteen ammatillisen koulutukseen tultuaan hänelle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, johon ei sisälly muuta kuin ammatilliset opinnot lisättynä työssäoppimisella, eli kun hänen perusryhmänsä on yleisaineopinnoissa, erilaisen oppijan polku suuntautuu työssäoppimaan. Tutkinto on sitten mahdollista suorittaa siirtymällä aikuisopetuksen puolelle, jossa hänen aiemmat suoritetut pakolliset tutkinnonosat luetaan hyväksi, ja aikuiskoulutuksen perustutkintoonhan ei sisälly yleisaineiden opintoja. (Määttä, 3.4.2011.)
takaisin alkuun

Aikuisopiskelijan mahdollisuudet

Aikuispuolen opinnoissa omaehtoiset opinpolut ovat arkipäivää. Aikuisopiskelijan metakognitiiviset taidot ovat usein hukassa ja hän saattaa tarvita yhtä paljon opintojen ohjausta ja oppimaan ohjausta kuin nuorisopuolen opiskelija. Tiedon etsiminen, ATK-taidot, kirjan lukeminen ja tiedon käsitteleminen ja analysointi voi olla todella hankalaa, jos edellisistä opinnoista on vuosikymmeniä aikaa. Esimerkkinä voi kertoa, miten entiselle paperityömiehelle on opetettava, missä kirjan sisällysluettelo on ja miten kirjaa luetaan. Moni ”ryskätöihin” tottunut aikuisopiskelija on pulassa, kun koulu vaatii myös kirjallisten taitojen näyttöä. Opinpolkujen laatiminen on opettajille haastavaa: miten löytää jokaiselle aikuisopiskelijalle sopiva tapa oppia oppimaan. Pitäisikö aikuispuolella olla valinnaisena 1 ov kokonaisuus, joka olisi tarkoitettu opiskelutekniikan- ja taitojen hallintaan niitä tarvitseville?

Aikuisopiskelijan henkilökohtaistaminen voi mennä niin pitkälle, että opiskelijalla on mahdollisuus olla tietty aika jossakin työpaikassa jonkun opintokokonaisuuden aikana, vaikkei tässä ole vielä kysymys työssäoppimisjaksosta.

Aikuisopiskelijoille voidaan esimerkiksi räätälöidä joka viikolle erilainen lukujärjestys, joten opiskelija ei ainakaan pitkästy kuten tavallisesti viikko toisensa jälkeen toistuvaa lukujärjestystä seuratessa. Aikuisten opintojen järjestäminen on opettajan kannalta suhteellisen vapaata, mutta edellyttää kuitenkin koulutuksen järjestäjältä rakenteellisia, taloudellisia ja sisällöllisiä valmiuksia ja osaamista. Käytännössä valinnan vapaus, yksilöllisyys ja joustavuus mahdollistavat vaikka kokonaan uuden paikallisesta työelämän tarpeesta nousevan tutkinnon osan toteuttamisen, mutta koulutuksen järjestäjän suunnitelmallisuus ja selkeys tutkintokohtaisessa opetuksen toteuttamisessa, opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämisessä ja toteuttamisessa kulloinkin tarkoituksenmukaisissa oppimisympäristöissä on ensiarvoisen tärkeää.

HOPS-suunnitelma auttaa opiskelijaa pysymään opintojensa tilanteen tasalla ja se myös kannustaa opintojen mielekkääseen toteuttamiseen. HOPS on opiskelijalle myös oman oppimisen ja valintojen dokumentti ja säännölliset HOPS-keskustelut ovat keskeinen ohjausmenetelmä.
takaisin alkuun

Työelämän ja opiskelun liitto

Ammatillisen koulun opetushenkilökunta joutuu myös pohtimaan, miten opetus järjestetään ja millaisissa oppimisympäristöissä yleensä opetetaan, jotta tutkintoon tähtääviin ammatillisiin valmiuksiin päästäisiin koulutuksen aikana. Pedagoginen strategia tulisi olla siis selvillä tutkinnon perusteita suunnitellessa.

 Esimerkkinä voidaan ottaa Kainuun ammattiopistossa annettavan luonnonvara-alan puutarhatalouden perustutkinto, jossa kaikille valittavista tutkinnonosista löytyy mm. paikallisesti valitun kasvin tuottaminen. Tämän opintojakson sisällön saa siitä vastaava opettaja laatia oman harkintansa mukaan: paikallisesti valittu kasvi voi olla esimerkiksi Kainuussa tuotettu tomaatti ja kurkku. Tutkinnon osa laaditaan pala palalta siten, että kuvauksesta käy konkreettisesti ilmi se tapa, miten opiskelija oppii esim. tomaatin/kurkun kasvatuksen, hoitotyöt ja sadonkorjuun ja missä oppiminen tapahtuu: tutkinnon osan kuvaukseen on kirjattava selkeästi esim. ”koulun puutarhan kasvihuoneessa”, työssäoppimispaikan kasvihuoneessa” tms.

Miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen opetus sitten tapahtuu – saako opiskelija tarpeeksi ja oikeanlaista opetusta, niin että ammattitaito ja osaaminen karttuisi oikealla tavalla?

Tutkintoa voidaan räätälöidä siten, että se todellakin vastaa työelämän alakohtaisia tai paikallisia ammattitaitovaatimuksia ja on tutkinnon suorittajan kannalta tarpeellista. Tutkinto on mahdollista suorittaa myös tutkinnon osa kerrallaan, yksilöllisiä urapolkujen valintoja ei tehdä vain oman tutkinnon sisällä tai ottamalla toisista ammatillisista tutkinnoista tai lukio-opinnoista. Mitä työpaikoilla opitaan ja miten hyvin ja kuinka opittu on siirrettävissä toiseen ympäristöön?

Koulutusalakohtainen opetussuunnitelma pohjautuu paikallisten olosuhteiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin, mutta laaditaan opetushallituksen laatimien valtakunnallisten opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta.

Kysyä myös sopii, onko yleensäkään ammatillisessa koulussa välttämätöntä enää taistella vaikkapa ruotsin kielen (nuoriso-opinnoissa) kanssa, kun se on jo peruskoulussa ollut suurin kompastuskivi? Tämä aikahan voidaan käyttää mielekkäämpään opiskeluun eli omien ammattiaineiden opiskeluun käytännön töiden kautta.
takaisin alkuun

 Erilaiset urapolut

Valinnaisia opintoja voi toteuttaa esimerkiksi erilaisia urapolkuja valitsemalla, mikä tukee opiskelijan yksilöllisiä toiveita, vahvuuksia ja tavoitteita.  Etelä-Savon ammattiopistossa mm. kansainvälisyyspolku tarjoaa kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvan työssäoppimisjakson, jota edeltää aina 2 opintoviikon laajuinen kieli- ja kulttuurivalmennus Opiskelija voi valita myös yrittäjyyspolun, jossa voi harjoitella yrittäjän arkea ja jopa kokeilla käytännössä oman alan yritystoimintaa. Myös Nuori Yrittäjyys-projekti (NY) antaa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä opintojen ohella. Moniosaajan polku vie taas jonkun lähialan tai jopa kokonaan uuden alan perusopintoihin joltain toiselta koulutusalalta. Tekemällä taitajaksi-polku johtaa oman ammattialan taitoa vaativien työtehtävien suoritustaitoihin ja mahdollisuutena on valita lisää oman ammattialan työssäoppimista lisää. Näiden lisäksi on valittavana myös kilpaurheilupolku, jossa ammatilliseen tutkintoon voi valita urheiluopintoja, jotka osittain toteutetaan yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa. Ammattiopistojen väliset jokavuotiset Taitaja- ja World Skills -kisat mittaavat valmiuksia ja näitä varten voi opiskelija valita myös Taitaja- ja World Skills -valmennuspolun.

Kaikesta valinnanvarasta ja mahdollisuuksista huolimatta opiskelija kuitenkin kaipaa lisää ohjausta ja opastusta opintojen valintaan, jaksotusta pitäisi myös vielä enemmän järkeistää, ettei syntyisi päällekkäisyyksiä esim. kaksoistutkinnon suorittaville. Urapoluista halutaan myös enemmän yleishyödyllisiä, eikä niinkään niin paljon ammattiin opettavia vähäisen opintoviikkomäärän takia. Myös opinpolkuopintoihin opiskelijat kaipaavat lisää ohjausta, sillä saattaa olla, ettei opiskelija tiedä sisällöstä vasta kuin kurssin alettua.

Kainuun ammattiopistossa on meneillään Urapolku aikuisoppilaalle -hanke, jonka tavoitteena on parantaa liiketalouden koulutuksen saatavuutta, tehokkuutta sekä joustavuutta opetusjärjestelyissä ja luoda joustava opintopolku aikuisopiskelijoille toiselta asteelta korkea-asteelle. Hanke toteutetaan yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa ja projektissa luodaan ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen opintotarjonta etä- ja verkko-opetusmenetelmiä hyödyntäen, mikä tuo opiskelijoille lisää valinnanmahdollisuuksia opintojen suunnitteluun. Kohderyhmänä hankkeessa ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun ja KAO:n henkilökunta, jotka osallistuvat perustutkintojen virtualisoimiseen, opintopolkujen luomiseen ja etä- ja verkko-oppimisen tukemiseen (Kao 2011a.)

 Laajennettu työssäoppimisen koulutuskokeilu-hanke kohdistuu laajennetun työssäoppimisen soveltuvuuteen ja yksilöllisten opintopolkujen luomiseen mm. erityistukea tarvitseville tai haasteellisimpiin työtehtäviin suuntautuneille opiskelijoille. Tässä hankkeessa on mukana KAO:n lisäksi 14 muuta oppilaitosta ja hankkeessa on rahoitettu myös opettajien työelämäjaksoja, joiden aikana suunnitellaan yhteistyöyritysten kanssa laajennetun työssäoppimisen toteutusmalleja (Kao 2011b.)

Työelämä tarvitsee osaajia, eikä työpaikkaa nykyisin helposti saa ilman koulutusta. Nuori voi useasti myös keskeyttää koulutuksen ja jää siten yhteiskunnassa tyhjän päälle. Monesti keskeyttäjällä on myös toiveena hakeutua jollekin toiselle enemmän kiinnostavana pitämälleen alalle, vaikkei sekään tuo aina ratkaisua nuoren elämään. Pitäisikö koulutuksia suunnitellakin jatkossa suuntaan, jossa kaikilla olisi suhteellisen sama alku ammatillisessa koulutuksessa, jotta vaihtaminen mieluisampaan alaan olisi myöhemmin helpompaa? (Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. 2006.) 

Ammatillisen koulutuksen läpäisyä tuetaan valtionavustuksilla, joita oppilaitos voi hakea mm. opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämiseen, pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen, yksilöllisten opintopolkujen ja opetusjärjestelyjen tukemiseen ja työn ohella opintojen mahdollistamiseen sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen tunnustamisen ja hyväksi lukemisen toimintamallien kehittämiseen opintoaikojen lyhentämiseksi (Opetushallitus 2011.)

Opetusministeriön tukema Ammattistartti on ammattioppilaitosten toimeenpanevaa valmistavaa koulutusta nuorille, jotka eivät vielä tiedä, mihin koulutukseen hakisivat peruskoulun jälkeen. Ennen ammattistarttia viime vuosikymmeninä oli käytössä ns. 10-luokka, jonne ohjattiin jatkokoulutuspaikkaa ilman jääneet ja syrjäytymisuhan alla elävät nuoret. Tämän päivän nuoret saavat puolen vuoden tai vuoden mittaisilla ammattistarttijaksoilla opinto-ohjausta ja voivat tutustua eri alojen ammattikoulutuksiin. Mukana on nuoria, jotka ovat keskeyttäneet aiemmat opintonsa tai eivät ole löytäneet peruskoulun jälkeen sopivaa alaa lainkaan. Ammattistartin avulla noin 70 % nuorista löysi vuoden kuluessa opiskelu-, oppisopimus- tai työpaikan. Myös nuorten itsetunto ja motivaatio kasvoivat ammattistarttijakson myötä (Keskisuomalainen 2011.)

Ammattistartin aikana voi korottaa peruskoulun arvosanoja ja myös lukio-opintonsa keskeyttänyt voi osallistua Ammattistarttiin. Opetusministeriö on antanut 50-60 oppilaitokselle luvan järjestää Ammattistarttijakson, jonka laajuus on 20-40 opintoviikkoa (Yrittäjän maailma 2011, Keskisuomalainen 2011.)   

Ammatillisia opintoja on siis mahdollista kehittää ja tukea. Oppilaitoksilla, opettajilla ja kouluttajilla sekä itse opiskelijoilla on monia teitä koulutuksen järkeistämiseen, joustavuuteen ja monipuolistamiseen. Itse opiskelijat eivät aina kuitenkaan ole selvillä omista mahdollisuuksistaan ja tähän tulisi kiinnittää huomiota. Nuoret eivät useinkaan osaa kysyä, eivät uskalla kysyä tai yksinkertaisesti eivät tiedä, mitä kaikkea on heille tarjolla.

Oppilaitokset mainostavat itseään itsenäisten osaajien opinahjona, jossa urapolku on monipuolinen, kansainvälinen ja innovatiivinen. Opetustarjontaa myydään mielikuvilla ja yksilöllisyyttä korostaen. Moni nuori tarvitsisi myös vain käytännön elämän ohjausta, tukea ja turvallisuutta, jotta nuoren arkielämä sujuisi. Kotien tuki tuntuu joskus nykypäivänä opettajan näkökulmasta jopa vielä olemattomammalta kuin aikaisempina vuosikymmeninä peruskoulun olemassaolon aikana. Entisajan avainkaulalapset tiesivät ainakin, milloin tulla kotiin ja koska syödään – nyt nuorisolle tuntuu olevan avoinna koko maailma, mutta siitä huolimatta ovet eivät aukene.
takaisin alkuun

Lähteet

Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. 2006.  Kasvatussosiologia. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki.

Määttä, Kari. 3.4.2011. Haastattelu. Kajaanin ammattikorkeakoulu.Kajaani.

Finlex 2011. Laki ammatillisesta koulutuksesta, 630/1998, 14§9 ja 630/1998. 5§.  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630 Luettu 2.4.2011.

Kao2011a. Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille. http://www.kao.fi/suomeksi/Kehittamispalvelut/Kaynnissa_olevat_hankkeet/Liiketalouden_saumaton_urapolku.iw3. Luettu10.4.2011.

Kao2011b.  Laajennettu työssäoppimisen koulutuskokeilu. http://www.kao.fi/suomeksi/Kehittamispalvelut/Kaynnissa_olevat_hankkeet/Laajennettu_TOP-koulutuskokeilu.iw3. Luettu 10.4. 2011.

Keskisuomalainen 2011. Ammattistartti antaa nuorelle vauhtia. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/stt-055-julki-1204-klo-1000-lyhyesti-ammattistartti-antaa-nuorelle-vauhtia/550964. Luettu 10.4.2011.

Opetushallitus 2011. Opetustoimen henkilöstökoulutus.

http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/opetustoimen_henkilostokoulutus. Luettu 19.4.2011.

Yrittäjän maailma 2011. http://www.yritma.fi/nettilehti/1297161433.pdf. Luettu 19.4.2011.
takaisin alkuun