Osa 2: Osaamistodistus taitojen sanoittajana

Sosiaalisen kuntoutuksen monet kasvot


Osaamisen sanoittaminen ja omista taidoista kertominen on tärkein taito nykypäivän työelämässä.

Tyypillisesti sosiaaliseen kuntoutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla asiakkaalla ei ole loppuun saakka suoritettuja oppivelvollisuuden jälkeisiä opintoja tai opinnot ovat jo vanhentuneita. Työhistoriaa leimaa työelämään kiinnittymättömyys. Työhistoriaa on vähän ja se on hyvin pätkittäistä. Monella historia koostuu vain satunnaisista työllistämis- ja aktivointitoimista.

Käytännössä asiakkaat eivät koskaan ole edes päässeet työelämään. Heiltä puuttuu työhön liittyvät osaamisen ja onnistumisen kokemukset. Työelämä näyttäytyy vain sarjana pettymyksiä ja asioita, joita he eivät osaa. Ilman positiivisia kokemuksia on hyvin vaikea hahmottaa, missä asioissa on hyvä ja mitä asioita osaa tehdä.

Osaamisen sanoittaminen ja omista taidoista kertominen on tärkein taito nykypäivän työelämässä. Pelkällä suoritetulla tutkinnolla tai työtodistuksella ei enää voi työllistyä. Työnantajalle pitää pystyä kommunikoimaan, missä hakija on hyvä, mitä hän osaa tehdä ja mitä on tehnyt aiemmin. Osaamisen sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen on pitkän työhistorian jälkeen monelle asiantuntijallekin haastavaa. Vielä haastavampaa se on henkilölle, jolle työkokemusta ei ole juurikaan kertynyt.


Osaamisen tunnistamisen on havaittu kohottaneen opiskelumotivaatiota ja edesauttaneen työllistymistä. 

Osaamisen tunnistamista voidaan tehdä ainakin kolmesta eri näkökulmasta: sosiaalisesta, uraa edistävästä ja tutkintotavoitteisesta näkökulmasta. Sosiaalisella tunnistamisella tarkoitetaan, että osaaminen tulee näkyväksi asiakkaalle itselleen. Tämä vahvistaa yksilön voimaantumista sekä edistää halua suunnitella tulevaisuuttaan. Uraa edistävällä tunnistamisella tarkoitetaan sitä, kun asiakkaan osaamista verrataan työtehtävän vaatimuksiin ja pohditaan asiakkaan osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tutkintotavoitteisessa tunnistamisessa kertynyttä osaamista peilataan tutkintojen osaamisstandardeihin.

Osaamisen tunnistamisen tuloksena syntyy osaamistodistus, jolla voidaan tehdä näkyväksi työtoiminnan aikana kerrytettyä osaamista. Todistus sisältää yksilöitynä sen osaamisen, jonka henkilö on hankkinut. Todistuksen voi saada yleisistä työelämä taidoista ja ammatillisesta osaamisesta.

Osaamisen tunnistamisen myötä asiakkaan minäpystyvyyden kokemus ja itsetunto paranee. Konkreettisestikin joku toinenkin on havainnut osattuja tai opittuja asioita ja antanut niistä kirjallisen todistuksen. Osaamisen tunnistamisen on havaittu kohottaneen opiskelumotivaatiota ja edesauttaneen työllistymistä.

Osaamistodistus myös tuo ryhtiä (kuntouttavaan) työtoimintaan. Toiminnan tavoitteet määritellään hyvin usein melko ylimalkaisiksi ja työtehtävistä sovitaan tarkemmin työtoiminnan aikana. Työtehtävistä on voitu aloittaessa sopia ylimalkaisesti, että asiakas tutustuu avustaviin toimistotehtäviin, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan järjesty. Työtoiminnan tavoitteiksi voidaan myös määritellä osaamistodistukseen suoritettavia asioita, jolloin toiminnan tavoitteet on määritelty tarkemmin ja toiminnan järjestäjä on myös sitoutunut tavoitteita tukevia tehtäviä järjestämään.

Merkitys opiskelumotivaatioon on myös tärkeä seikka. Monella on kesken jääneitä opintoja, mahdollisesti lukuisia. Olemassa oleva kokemus opiskelusta on negatiivinen ja epäonnistumisten sävyttämä. On luonnollista, että motivaatio opintoja kohtaan on epäonnistumisten jälkeen todella huono.

Työtoimintapaikkoja on vähitellen lähdetty opinnollistamaan eli tunnistamaan oppimisympäristöksi. Muualla kuin oppilaitoksissa kertyvää osaamista voidaan tunnistaa vertaamalla sitä Opetushallituksen laatimiin ammatillisten tutkintojen perusteisiin. Osaamistodistusten myötä osan ammattitutkinnosta voi tehdä työtoimintapaikalla.

Sosiaalisesta kuntoutuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta ei voida kirjoittaa työtodistusta, sillä kyseessä ei ole työ. Tyypillisesti asiakkaalle ei jää mitään todistusta toimintaan osallistumisesta. Tässä kontekstissa työtodistusta voidaan korvata osaamistodistuksella. Perinteisen työtodistuksen sijaan osaamistodistuksella asiakkaan on helpompi jatkossa kommunikoida asioita, joita hän oikeasti osaa.


Anna Kämäräinen, FM, Kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija

Tutustu lisää Paikko ®- työkaluihin.