Monthly Archives: maaliskuu 2011

Mediayhteiskunta tulee, oletko valmis?

Osallistuin Jyväskylässä alueelliseen ennakointiseminaariin, jossa oli mukana paljon ihmisiä muiltakin alueilta. Seminaarissa oli paljon kiinnostavia näkökulmia ja pohdiskeluja aina vihreän elefantin metsästyksestä alkaen. Vihreä elefantti on tulevaisuudentutkija Olli Hietasen käyttämä kielikuva epätodennäköisestä tulevaisuudenkuvasta, jota on kuitenkin mahdollista tavoitella luovasti ajatellen ja yhdessä toimien. Toimintaamme ei saa liikaa kahlita menneet tottumukset ja rakenteet, vaikka tietysti niilläkin on merkitystä.

Seminaarin jälkeen minua on kuitenkin erityisesti mietityttänyt yhteiskunnamme muutos. Vuosia on puhuttu ja kirjoitettu siitä, että olemme siirtymässä tietoyhteiskunnan jälkeen johonkin uudenlaiseen vaiheeseen, joka tietysti osaltaan pitää sisällään edeltäviä toimintamuotoja, mutta tuo niiden lisäksi keskiöön jotain oleellisesti uutta. On puhuttu paljon mm. elämysyhteiskunnasta, tarinayhteiskunnasta, luovasta taloudesta ja osaamisyhteiskunnasta. Seminaarissa tulevaisuuteen suuntautuneet asiantuntijat olivat varsin yksimielisesti sitä mieltä, että olemme tulleet ennen kaikkea mediayhteiskuntaan. Jos toiminta tai näkemykset eivät ole esillä perinteisessä mediassa tai sosiaalisessa mediassa, niin sitä ei nähdä tai tunnisteta. Tästä tulee mieleen 1700-luvulla vaikuttaneen irlantilaisen filosofin George Berkeleyn kuuluisa toteamus ”Esse est percipi” eli olemassaolo on havaituksi tulemista. Berkeley oli selvästi vuosisatoja aikaansa edellä, sillä nykyaikana tämä näkyy korostetusti lähes kaikissa ilmiöissä, kuten vaikkapa musiikin ja elokuvien markkinoimisessa, tieteen tekemisessä, yhden asian liikkeiden toiminnassa tai eduskuntavaalien kampanjoissa.

Elämme siis mediayhteiskunnassa. Samaan aikaan esitetään erilaisia laskelmia siitä, että Suomessa koulutetaan media-alan ammattilaisia liikaa ja tätä määrää tulee nopeasti supistaa. Työmarkkinoiden osaamistarpeiden ja koulutusmäärien ennakoiminen on tunnetusti varsin vaikeaa toimintaa, jossa välillä myös epäonnistutaan. Liian usein analyysit perustuvat selkeisiin laskutoimituksiin ja tilastollisiin trendeihin, joissa jatkuvuus korostuu liikaa muutoksen kustannuksella. Voimistuvassa mediayhteiskunnassa on tietysti osittain kyse siitä, että netin keskustelupalstojen, Wikien, Facebookin yms… toimesta kaikki ovat yhä enemmän mukana mediassa, myös sisältöjen tuottajina.  Kuitenkin tätä kehitystä johtamaan, koordinoimaan ja konsultoimaan tarvitaan yhä enemmän myös varsinaisia media-alan ammattilaisia. Kannattaa siis varoa, ettei alan koulutusta vähennetä liikaa, jolloin osaajista voi tulla huutava pula. Tämä koskee ehkä laajemminkin ns. luovien alojen ammattilaisia, sillä mediassakin tarvitaan monenlaisten sisältöjen – kuten tarinoiden kirjoittamisen, visuaalisen kerronna tai musiikin – osaamista. Ylipäätään kaikenlaisia organisaatioiden ja toimialojen rajapintoja pitäisi ylittää nykyistä ketterämmin ja rohkeammin, jotta päästään käsiksi todella uusiin ajatuksiin ja toimintamalleihin.