Matkailua, kulttuuria ja historiaa

Historiaan ja kulttuuriin painottuva matkailu- ja työblogi

Monthly Archives: kesäkuu 2018

Puolan matka ja Malborkin linna

Olimme poikaystäväni kanssa 24.-27.6. Puolassa reissulla ja tutuistuimme upeisiin paikkoihin ja nähtävyyksiin. Ensimmäisenä tässä esittelen Malborkin linnan, jossa kävimme heti ensimmäisenä päivänä, kun laskeuduimme lentokoneella Gdanskiin. Olimme vuokranneet etukäteen auton, joten pääsimme sillä kätevästi mihin halusimme.

Malborkin linna on siis saksalaisen ritarikunnan rakentama, jonka rakennustyöt alkoivat jo 1270-luvulla. Linna on meinannut välissä useaan otteeseen tuhoutuakin, mutta onnekseen se on joka kerta entisöity entiselleen. Toisen maailman sodan aikaan Malborkin kaupunki ja linna tuhoutuivat pahoin ja tällä hetkellä linnassa on nähtävillä vanhaa ja uudempaa rakentamista, vaikka se onkin entisöity täysin vanhaa kunnioittaen.

Sisäänkäynti linnan alueelle.

Vanhoja tyylikkäitä asuja linnan käytävällä.

Upeita yksityiskohtia katon koristeluissa.

Ilmeisesti jonkinlainen kappeli, joka oli todella upea ja tunnelma oli harras.

Sali.

Malborkin linnan pienoismalli, josta näkee linnan valtavan koon.

Piha-aluetta.

Linna oli todella vaikuttava ja oli tosi hauskaa miettiä, että ketä siellä on asunut ja miten siellä on eletty. Linna on todella sokkeloinen ja mietin, että osasivatkohan rakentajatkaan kulkea siellä eksymättä. Olisin halunnut päästä ihan jokaisen oven taakse, mutta näkemistä oli silti todella paljon. Esillä oli myös paljon vanhoja aseita, muun muassa miekkoja, kirveitä ja tykkejä sekä haarniskoita ja muuta sotaan liittyvää. Käymisen arvoinen paikka todellakin!

Hotellimme Stary Browar sijaitsi Koscierzynan pikkukaupungissa, joka on noin tunnin ajomatkan päässä Gdanskista ja sekin oli melko hieno paikka. Hotelli oli tehty vanhaan panimoon ja heillä oli omat oluet ja myös oma pubi hotellissa. Valitettavasti en ottanut hotellistamme yhtään kuvaa, kun en emme sen tarkemmin ehtineet edes kaupunkia tutkia, kun kävimme niin monessa paikassa kolmen päivän aikana.

Toivi Järvisen taiteilijakoti

Tänään pääsin tutustumaan Toivi Järvisen taiteilijakotiin, joka kuuluu museoon ja museon piha-alueeseen, jonka omistaa Saarijärven kaupunki ja Mannilan taidesäätiö. Toivi Järvinen on kotoisin Saarijärven Mannilan tilalta, joka jaettiin tilan lasten kesken 50-luvun lopulla ja Toiville jäi Peltoniemen tila, jolla museo ja taiteilijakoti sijaitsevat. Talo valmistui vuonna 1961 ja on arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema, joka oli siihen aikaan maaseutupitäjässä harvinaista. Toivi kuoli vuonna 1982 ja hän oli lapseton, jolloin hän testamenttasi omaisuutensa Saarijärvi-seuralle sillä ehdolla, että tontille rakennetaan taidemuseo.

Talo on tällä hetkellä ainoastaan kotimuseona sekä avoinna tilauksesta ja se on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä vastaavia taloja ei Suomessa montaa ole. Toivi ja hänen miehensä keräsivät runsaasti suomalaista taidetta vuosilta 1880-1980, joten esineistöä on noin 84 esineen verran. Huonekalut ja esineet ovat alkuperäisiä ja ne ovat samoilla paikoilla kuin Toivin siellä asuessa, ainoastaan televisio puuttuu. Toivi jäi leskeksi vuonna 1949, mutta hän ei kuitenkaan ollut yksinäinen, sillä pihapiirissä asui useita vuokralaisia, muun muassa vanhassa Koskelinin talossa.

Olohuonetta ja takka.

Ruokasali.

Keittiö.

Keittiössä siihen aikaan moderni aukko eli ”baaritiski”.

Talo on arkkitehtuurisesti kiinnostava sekä talon ja tilan historia on todella mielenkiintoinen. Suosittelen myös tätäkin kohdetta, mikäli yhtään kiinnostusta löytyy.

Mua haastateltiin myös paikalliseen Sampo-lehteen tänään, juurikin yllä olevasta syystä. Jutun pitäisi olla ensiviikon torstain lehdessä, saa nähdä minkälainen juttu tulee ulos ja kuinka kamalalta näytän lehtikuvassa, jos sellainen siihen nyt sitten tulee, ainakin kuvia otettiin runsaasti. Samaten sain tänään kuulla että mun työt museolla jatkuu vielä 2 viikkoa harjoittelun loppumisen jälkeen, tosi kiva homma, että saan vielä hetken jatkaa.

Kivikauden kylässä

Tänään olin kivikauden kylässä tutkimassa paikkoja. Haravoin ja siistin pihamaata ja polkuja, kävelin vanhan muinaispolun ja kävin Haikankärjessä sekä tein työntekijän opastuksella luusta kaulakorun. Päivä oli lämmin ja mielenkiintoinen. Asiakkaita kävi ihan kiitettävästi ja lapset varsinkin tykkäsivät. Kivikauden kylässä voi kaivaa keramiikkaruukun palasia hiekasta, josta myös aikuiset tuntuvat tykkäävän kovasti, voi meloa ruuhella Summasjärvessä, ampua jousipyssyllä, tutkia ja katsella miten kivikaudella on eletty ja alueelta löytyy myös kivikautinen sauna. Tänä kesänä uusinta uutta ovat QR-koodit eri pisteillä, joista avautuu tarkemmin mitä mikäkin piste tarkoittaa tai mitä siinä/sillä on kivikaudella tehty.

Myymälän matkamuistoja.

Ruuhet, joilla voi meloa.

Kivikautinen talo/maja.

Kaunista keskisuomalaista järvimaisemaa.

Haikankärjestä.

Jos kivikausi ja historia yhtään kiinnostaa, niin ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Alueella kannattaa käydä myös upean luonnon ja maisemien takia. Muinaispolku on kaikille ilmainen ja alueella kulkee myös lenkkipolkuja.

Säätyläiskotimuseo

Tervehdys pitkästä aikaa!

Tänään käytiin laittamassa säätyläiskotimuseo/Runeberg-museota kuntoon, vihdoin! Pääsin näkemään paikan omin silmin ja olihan se rakennus aivan mahtava. Mua ei niinkään sytyttänyt se asia, että Runeberg asui siellä vuosina 1823-1825, vaan se rakennus itsestään oli niin älyttömän hieno. Rakennus on valmistunut 1780-luvulla ja tällä hetkellä se on restauroitu siihen aikakauteen, kun Runeberg siellä asui.

Säätyläiskotimuseon työntekijä piti mulle historiatuokion, jossa kertoi talon historiasta ja samalla tsekkasin yläkerran Runeberg-näyttelyn. Tämän jälkeen siivoilin museon alakertaa ja sen jälkeen työpäivä jatkui normaalisti päämuseon lipunmyynnissä/kahviossa. Myöhemmin päivällä tein asiakastyytyväisyyskyselyn myös säätyläiskotimuseolle.

Alla muutama maistiainen päivästä.

Säätyläiskotimuseo.

Perheen makuuhuone saliin päin.

Sali.

Opetushuone, jossa Runeberg opetti perheen lapsia.

Runeberg-museota.

Alkuperäinen kaakeliuuni Runebergin huoneessa.

Huomenna jatkuu työt normaalisti päämuseolla ja pian onkin ”juhannustauko”. Jossain vaiheessa kesää käyn vielä Kivikauden kylässä tutustumassa, siitä sitten myöhemmin postausta.