Matkailua, kulttuuria ja historiaa

Historiaan ja kulttuuriin painottuva matkailu- ja työblogi

Monthly Archives: heinäkuu 2018

Puola ja Szymbark

Eksyttiin tämmöseen vähän erilaiseen puistoon matkalla Gdanskiin. En vielä tänäkään päivänä tiedä, mikä sen pääasiallinen tarkotus oikein on. Tärkein asia siellä tuntu olevan tämä väärinpäin oleva talo, joka todella oli mielenkiintoinen. Ei tarvinnu paljoa mennä eteistä pidemmälle kun alko jo päässä heittämään, ihan kun ei muutenkin jo tarpeeks heittäis. Rohkeasti kuitenkin kurkistin yläkertaankin, mutta en pystyny menemään portaitten yläpäätä pidemmälle. Eläimiäkin siellä oli ja historiaa, keskitysleirijunia, vanhoja asuinhirsimökkejä Kanadasta ja bunkkeri.

Sisään tullessa.

Maailman pisin puinen pöytä. Guinnessin ennätys.

Keittiö vanhassa hirsimökissä.

Puistossa on suuri ja todella kaunis hotelli, jossa pystyy järjestämään konferensseja, koulutuksia, häitä ja kaikenlaisia tapahtumia. Harmillisesti suurin puistossa/alueella sijaitsevista rakennuksista ja nähtävyyksistä oli suljettuna, johtuen ilmeisesti siitä ettei vielä ollu sesonkiaika. Alueella sijaitsee myös seikkailurata, johon pääsee sekä lapset että aikuiset kiipeilemään. Oltais haluttu kiivetä puiseen näköalatorniin, joka on 329 metriä korkea, mutta sekin oli tietenkin suljettu.

Juna vangeille.

Sisäänkäynti bunkkeriin.

Bunkkerin sisältä.

Väärinpäin oleva talo.

Talon sisältä.

Mielenkiintoinen kokemus näin ulkomaalaisen turistin silmin, varsinkin kun en yhtään tienny mihin oltiin menossa ja mitä oli odotettavissa. Mikko (rakas poikaystäväni, yllä olevassa kuvassa) oli vaan löytäny tän paikan internetistä ja ajatteli että käydään, kun kerran oli matkan varrella Gdanskiin. Mukava olis ollu päästä joka rakennukseen, mutta aina ei mene niin kuin elokuvissa.

Vähän ollu hidasta tää mun päivittäminen tänne blogiin, mutta jospa saisin vielä aikaseks jutun vielä Gdanskistakin. Työharjottelusta museolta ei päivityksiä ole nyt ollu, koska siellä ei ole tapahtunut mitään erikoista. Ainoastaan se, että sain kun sainkin 2 viikkoa lisää töitä! Ens viikolla siellä on Toivi Järvisen puutarhajuhlat, joista sitten myöhemmin enemmän lisää kuvien kera.

Puolan matka ja Torunin vanha kaupunki

Toisena päivänä kävimme Torunin vanhassa kaupungissa. Kaupunki on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Torunissa on myös vanha linna, joka on rakennettu 1230. Piparit on se juttu, josta kaupunki on tunnettu. Kaupungissa on vähän samaa tuntua kuin Gdanskissa ja tunnelma oli oikein leppoisa. Keli ei kylläkään suosinut ja vettä tuli lähes koko ajan melko reippaasti, mutta sehän ei meidän menoamme haitannut.

Kävimme myös syömässä kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa, jonka nimeä en nyt kylläkään enää muista. Mutta huomasin sen eron suomalaisiin ravintoloihin, että tuntui kuin heillä olisi ollut kiire saada meidät pois ravintolasta, vaikka asiakkaita ei ollut edes pöytäämme tulossa. Suomessa ravintolassa saa aivan rauhassa istua vielä jonkin aikaa laskun maksamisen jälkeenkin, eikä kukaan tule ahdistelemaan.

Katunäkymää.

Aukio.

Portti kaupunkiin.

Kuvat ovat vähän huonoja ja niitä on vähän, mutta muutaman onneksi sain laitettua. Kirkot olivat harmillisesti remontissa, joten en emme päässeet käymään niissä. Kaupunki oli ihan käymisen arvoinen, ainakin ruoka oli edullista. Ajomatka meinasi vähän puuduttaa, koska matkat kestävät hieman kauemmin kuin Suomessa, koska tiet eivät ole niin hyvässä kunnossa ja nopeudet ovat matalampia. Ajoimme tarkoituksella pienempiä teitä välttääksemme tietulleja.