Matkailua, kulttuuria ja historiaa

Historiaan ja kulttuuriin painottuva matkailu- ja työblogi

Tag Archives: taiteilijakoti

Kulttuuripäivä Jyväskylässä

Kävin taidemaalari Jonas Heiskan taiteilijakodissa, joka sijaitsee Jyväskylän Älylän kaupunginosassa. Täytyy myöntää, etten ollu edes koskaan kuullutkaan kyseisestä taidemaalarista. Ehkä syynä on se, etten hirveästi ole taidetta harrastanut. Sattumalta törmäsin Jyväskylän museon sivuilla ilmoitukseen, että taiteilijakotiin on elokuussa ti-ke ilmainen sisäänpääsy tiettyinä kellonaikoina. Käytin sitten tottakai tilaisuuden hyväkseni, koska rakastan vanhoja taloja ja niiden arkkitehtuuria.

Jonas Heiska on syntynyt vuonna 1873 silloisessa Jyväskylän maalaiskunnassa Toivakassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta ja opiskeli sen jälkeen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa. Älylän talon suunnitteli Jonas Heiska yhdessä Antti Halosen kanssa ja se on rakennettu vuonna 1912.

Heti sisään astuessa nenään pelmahti ihana vanhan talon tuoksu. Sain henkilökohtaisen opastuksen oppaalta, koska olin ainoana paikalla. Talo yksityiskohtineen teki muhun suuren vaikutuksen sekä siellä asuneet persoonat Jonas Heiska, hänen vaimonsa Maikki Heiska ja heidän tyttärensä Vappu Heiska, joka oli kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja. Vappu Heiskan kuoltua lapsettomana vuonna 1993, talo siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen ja sitä kautta museolle.

Taloa ulkoapäin.

Vanhat pariovet.

Vappu Heiskan nukkumaparvi.

Uutta osaa, joka on rakennettu ilmeisesti 1930-luvulla.

Olohuonetta ja ateljeeta.

Uuni ja taideteoksia.

Kävin myös Jyväskylän museon Alvar Aalto -arkistossa, johon oli tänään avoimet ovet. Tapahtuma on osa tällä viikolla olevaa Alvar Aalto -viikkoa, jossa on erilaisia tapahtumia ja opastuksia Alvar Aallon tuotantoon. Arkisto oli täynnä kaikkea mahdollista Alvar Aaltoon liittyvää, vanhoja valokuvia, rakennuspiirrustuksia vuosien varrelta, opinnäytetöitä, kirjoja, kirjeenvaihtoa Alvarin ja Ainon välillä ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Tulihan mulle mahdollisesti myös pieni ajatus omasta opinnäytetyöstä, kun niin kovin innostuin!

Opas kertoi meille, miten hänelle tulee päivittäin Alvar Aaltoon ja hänen tuotantoonsa liittyviä kyselyitä ja niistä 90% ulkomailta. Moni suomalainen eikä edes jyväskyläläinen tiedä, että meillä on tällainen upea arkisto, jota kysellään ulkomaita myöten.

Arkiston hyllyrivejä.

Alvar Aallon suunnittelemia töitä.

Kirja-aarteita.

Suosittelen lämpimästi molempia kohteita, jos vaan yhtään kiinnostaa ja tulee tilaisuus. Avarsi ainakin mun mieltä todella paljon, varsinkin tämä arkisto, kun tajusin miten suuri juttu Alvar Aalto oikeasti on, varsinkin ulkomailla.

Mun Alvar Aalto -viikko jatkuu torstain opastetulla bussikierroksella sekä sunnuntain Open house -tapahtumalla, jossa pääsee sisälle Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, joissa ihan tavalliset ihmiset tällä hetkellä asuvat.

Toivi Järvisen taiteilijakoti

Tänään pääsin tutustumaan Toivi Järvisen taiteilijakotiin, joka kuuluu museoon ja museon piha-alueeseen, jonka omistaa Saarijärven kaupunki ja Mannilan taidesäätiö. Toivi Järvinen on kotoisin Saarijärven Mannilan tilalta, joka jaettiin tilan lasten kesken 50-luvun lopulla ja Toiville jäi Peltoniemen tila, jolla museo ja taiteilijakoti sijaitsevat. Talo valmistui vuonna 1961 ja on arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema, joka oli siihen aikaan maaseutupitäjässä harvinaista. Toivi kuoli vuonna 1982 ja hän oli lapseton, jolloin hän testamenttasi omaisuutensa Saarijärvi-seuralle sillä ehdolla, että tontille rakennetaan taidemuseo.

Talo on tällä hetkellä ainoastaan kotimuseona sekä avoinna tilauksesta ja se on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä vastaavia taloja ei Suomessa montaa ole. Toivi ja hänen miehensä keräsivät runsaasti suomalaista taidetta vuosilta 1880-1980, joten esineistöä on noin 84 esineen verran. Huonekalut ja esineet ovat alkuperäisiä ja ne ovat samoilla paikoilla kuin Toivin siellä asuessa, ainoastaan televisio puuttuu. Toivi jäi leskeksi vuonna 1949, mutta hän ei kuitenkaan ollut yksinäinen, sillä pihapiirissä asui useita vuokralaisia, muun muassa vanhassa Koskelinin talossa.

Olohuonetta ja takka.

Ruokasali.

Keittiö.

Keittiössä siihen aikaan moderni aukko eli ”baaritiski”.

Talo on arkkitehtuurisesti kiinnostava sekä talon ja tilan historia on todella mielenkiintoinen. Suosittelen myös tätäkin kohdetta, mikäli yhtään kiinnostusta löytyy.

Mua haastateltiin myös paikalliseen Sampo-lehteen tänään, juurikin yllä olevasta syystä. Jutun pitäisi olla ensiviikon torstain lehdessä, saa nähdä minkälainen juttu tulee ulos ja kuinka kamalalta näytän lehtikuvassa, jos sellainen siihen nyt sitten tulee, ainakin kuvia otettiin runsaasti. Samaten sain tänään kuulla että mun työt museolla jatkuu vielä 2 viikkoa harjoittelun loppumisen jälkeen, tosi kiva homma, että saan vielä hetken jatkaa.