ALPO-hanke lainsäädännän ja soveltamisen käsikassarana

ALPOn projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen ja projektisihteeri Kirsi Campello.

Kun nykyistä lakia kotoutumisen edistämiseksi oltiin valmistelemassa ja laatimassa, asiaa edistettiin myös Euroopan Sosiaalirahaston vipuvoimalla. Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kehittämisohjelman toimeenpano vastuutettiin sekä sisäasiainministeriölle että opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kotoutumisasioiden siirryttyä hallitusohjelman mukaisesti SM:ltä työ- ja elinkeinoministeriölle kehittämisohjelma jatkui siltä osin jälkimmäisessä vuoden 2012 alusta alkaen. Kehittämisohjelman käsikassaran tehtävät – kansallinen koordinointi ja tukitoiminta – annettiin näiden ministeriöiden hallinnoimille ALPO- ja AIKIS-tukirakenteille. Edellisen tehtävänä on kehittää alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa, kun taas jälkimmäinen mallintaa sähköisiin alustoihin perustuvia kielenoppimisvälineitä.

Mielenkiintoista tässä prosessissa on ollut se, että ALPO-tukirakenteen tuloksia pystyttiin käyttämään hyväksi jo kotoutumislakia valmisteltaessa. Yleensähän on totuttu ajattelemaan, että määräaikaisten hankkeiden kehittämät hyvät käytänteet ja muut saavutukset yleensä jäävät pölyttymään hyllylle projektin esitettyä loppuraporttinsa enemmän tai vähemmän komeissa puitteissa.

Jälkiä ALPOsta on jäänyt myös valtion kotouttamisohjelmaan. Tukirakennetta sen viimeisellä puolivuotiskaudella työllistää myös sen tuotosten ja tuotteiden ajaminen sisään uuteen vuonna 2014 perustettavaan kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintoihin ja rakenteisiin. Siellä niillä onkin aivan oikea paikkansa kasvaa, kehittyä ja vakiintua.

ALPOn tyyppiset tukirakennehankkeet eivät kuitenkaan varsinaisesti itse ole tehneet kehittämistyötä, vaan sitä ovat tehneet kehittämisohjelmaverkostossa toimivat lukuiset alueelliset ja paikalliset projektit. Niiden taustalla on ollut erilaisia julkisia, yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita. ALPO-verkostossa nämä ovatkin tuottaneet monia hienoja maahanmuuttajien kotouttamisen alkuvaiheisiin sijoittuvia neuvonta- ja ohjauspalveluita, alkukartoittamiseen ja kielitaidon testauksiin liittyviä malleja sekä muita kotoutumista edistäviä innovaatioita. ALPO-tukihankkeen tehtävänä on koota nämä tuotteet yhdeksi kokonaisuudeksi ja esittää ne toimenpide-ehdotukset, joilla tuotteet myös pääsevät jatkamaan elämäänsä osana valtakunnallista kotouttamispolitiikkaa.

ALPO-verkostoon on kuulunut yli kolmekymmentä projektia. Hienoa on ollut mukana todistamassa, että hankkeet ovat samalla myös oppineet toisiltaan. Hyviä ideoita on voitu kierrättää, testata ja jalostaa erilaisissa ympäristöissä. Yhteistyötä ei ole tehty pelkästään oman tukirakenteen piirissä. Hyvä esimerkki tästä on 18.4. Helsingin Messukeskuksessa yhdessä Osallisena Suomessa –hankkeen kanssa järjestetty KOTOFORUM-tapahtuma, joka keräsi yli 400 osallistujaa. Joukossa oli monia opinovilaisiakin.

ALPO-hankkeet päättyvät vuoden vaihteessa, osan niistä siirtyessä myös vakinaistetuiksi toiminnoiksi. Vuosien varrella syntynyt osaamisverkosto epäilemättä jatkaa sykettään. Se pääoma ei häviä, vaan uudelleen sijoitettuna tuottaa hyviä tuloksia vielä monta kertaa!

Hannu-Pekka Huttunen
Projektipäällikkö, Työ- ja elinkeinoministeriö, ALPO-tukirakenne