Monthly Archives: kesäkuu 2010

Kevät paketissa!

Blogin pitäminen on hankalaa, kun sitä ei välttämättä ihan ensimmäiseksi muista ylläpitää. Sehän ei sijaitse fyysisellä työpöydällä niin kuin monet muut tehtävät asiat. Ehken olekaan niin verkko-orientoitunut kuin luulin!

Koulutuksen toteuttaminen paitsi elävässä myös virtuaalielämässä oli mielenkiintoista, haastavaa ja aikaa vievää. Tarkemmin ottaen se olisi vienyt aikaa, jos sitä olisi ollut tarjolla. Päällimmäisinä eväinä tämän lukuvuoden kokeiluista ovat ehdottomasti hyvän ennakkosuunnittelun merkityksen ymmärtäminen ja tarkoituksenmukaisuuden hyveen hyödyntäminen: vähemmän on paremmin (pätee myös diaesityksen tekoon, lainaus PP-ohjekirjasta). Ei kannata kokeilla kaikkea mahdollista, mieluummin nirsoilla ja valita se kaikkein eniten mieltä kutkuttava juttu.

Mitä enemmän opintojen toteutusta viedään verkkoon ja etäohjauksen pariin, sitä enemmän vaaditaan opetuksen suunnittelijalta. Kokonaan verkossa toteutettava opintojakso voi toki olla yhteisöllinen ja sosiaalinen kokemus, jos se on sellaiseksi varta vasten huolella suunniteltu. Voisin väittää, että kontaktiopetuksessa on enemmän varaa pähkäillä, miten edetään opintojen aikana kuin verkkototeutuksen edetessä.

Kokeilut ammatillisen opettajankoulutuksen perusryhmän, Marjanpoimijoiden, kanssa oli tavallaan ”peruskauraa”, varsin yksinkertaisen foorumitoiminnan toteutus ja samalla eri verkkoympäristöjen hierarkkisen sisältökokonaisuuden testaus, Ning-ympäristön ollessa opintojen pääasiallinen foorumi. Ning oli ehkä opiskelijoiden kannalta miellyttävämpi ympäristö kuin esimerkiksi Optima, siellä kun oli helpommin käyttöön otettavia työkaluja. Jotkut oppimispiirit innostuivat tekemään myös omat Ning-sivunsa. On vaikeaa arvioida, kuinka paljon tämä on auttanut yhteisöllisyyden kehittymistä oppimispiireissä. Ne ovat kuitenkin toimineet hedelmällisinä pikku yhteisöinä, joissa moni on kokenut löytäneensä elämänikäisiä ystäviä.

Nuorten musiikkipedagogien koulutus webbisivuston ja Second Lifen avulla oli varsin hauska opintojen toteutustapa (huom. opettajallakin saa olla hauskaa!). Pomppaopiston rakentaminen tapahtui kuitenkin enemmän kontaktitunneilla yhdessä ideoiden ja pohtien, ja Pomppaopiston tärkein anti, yhteisölliseen toimintaan kasvaminen, toteutui ehdottomasti parhaiten reaalimaailman vuorovaikutuksessa.

Pomppaopistossa on nyt päästy arviointiin asti. Aloitimme syystalvella 2008 pohtimalla musiikin opettajan ammattia eri kanteilta ja dokumentoimme pohdinnat Opettajan Ammattieettiseksi Huoneentauluksi (se pitää saada roikkumaan SecondLifen talon seinälle!). Varsinaisesti Pomppaopisto alkoi hahmottua opetussuunnitelman laadinnan myötä. Keväällä 2009 teimme ihan oman opsin kaikkien taiteen sääntöjen (lue: OPH:n opetussuunnitelman perusteet, taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä) mukaan.  Opistosta tuli hieno: mikäpä voisi olla sen avoimempi, inhimillisempi ja iloisempi musiikkiopisto kuin sellainen, joka tarjoaa ” musiikkia kaikille, kaiken ikäisille, kokoisille ja muotoisille, sanalla sanoen kaikenlaisille ihmisille (myös katumuusikoille)” ja jonka toiminta-ajatuksena ovat ”yhteistyö, luovuus ja ilo sekä tasa-arvoisuus ja poikkitaiteellisuus”. Nuorten ihmisten avoimuus ja idealismi tuottaa hienoja visioita alalla jo tulevaisuudenuskonsa mahdollisesti menettäneille konkareille.

 Lukuvuonna 2009-2010 perehdyttiin ohjaukseen ja arviointiin. Aiemmin laatimamme osaamisperustainen opetussuunnitelma täydentyi osaamisalueiden ja osaamisten tarkemmalla määrittelyllä sekä opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen hahmottelulla. Arviointikriteerit tehtiin ja arviointimenetelmiä phdittiin. Kunhan Pomppaopiston opintosihteeri (= minä) elokuussa pääsee päivittämään opiston sivustoa ja tietysti myös rakennusta ja sen tiloja, kokonaisuus saadaan konkreettisempaan muotoon. Elokuussa on nimittäin toiveissa saada SecondLifeen toimivia screeneja.

 Syksyllä on Pomppaopiston henkilökunnalla edessään opintojakso nimeltä Tutkiva opettajuus. Saa nähdä, vieläkö Pomppaopiston konsepti kutsuu ja herättää uusia ideoita vai onko ja aika kypsä siirtyä pohtimaan muita asioita. Vaikka opiston taru tähän päättyisi, niin ainakin opiskelijapalautteen mukaan siitä on jo tähän mennessä ollut paljon iloa ja hyötyä. Kuvitteellinenkin työelämälähtöisyys edesauttaa eri asioiden yhteyden ymmärtämistä ja oman ammatillisen näkemyksen kehittymistä.  Minulle opettajana on ollut tärkeää huomata, miten paljon omien näkemysten esille saaminen voimaannuttaa nuorta opiskelijaa. Myös uuden luominen, tässä tapauksessa itseä kiinnostavien ja itselle tärkeitä asioita sisältävien oppisisältöjen luominen, on houkutellut tulemaan tunneille ja osallistumaan. Kirjallisten oppimistehtävien teko onkin sitten ollut vähän pitemmissä kantimissa …  

 Meillä pomppaopistolaisilla on  ollut monia iloisia ja keskustelevia, joskus jopa kiihkeitä keskustelutuokioita.  Live on toisin sanoen rulettanut. Sosiaalinen media on jäänyt vähemmälle, vaikka toki on ollut tärkeää nähdä omat tuotokset koottuna oikeaa opistoa simuloivaan virtuaalitodellisuuteen.  Kuitenkin näen, että sosiaalisesta mediasta on ollut apua opintojen edetessä: kun on ”tarpeellista” huolehtia musiikkiopiston toiminnasta esimerkiksi laatimalla sille toimintasuunnitelmaa, oppiminen ei ole tuntunut turhalta vääntämiseltä. Kuvitteellisen Pomppaopiston sivut Internetissä opetussuunnitelmineen, henkilökunnan työtiloineen, kaikkineen, on antanut mielekkään kokonaisrakenteen ja tarkoituksen opinnoille.  On vaikeampaa ymmärtää, miksi esimerkiksi perehdytään opetussuunnitelmaan ja sen perusteisiin, jos opetussuunnitelmaa ei pysty käsittelemään ja mieltämään todellista toimintaa ohjaavana asiakirjana, tässä tapauksessa virtuaalisen musiikkiopiston ”eläväksi” toimintana.  Kun opetussuunnitelman perusteiden pohjalta luo tuotoksia, joita itsekin haluaisi toteuttaa ja joiden sisällön kokee tärkeäksi, tilanne on toinen. Mieleeni on jäänyt erään Pomppaopiston opettajan huokaisu viime keväältä hänen tarkastellessaan opistomme opetussuunnitelmaluonnosta: ”tollaseen paikkaan vois vaikka mennä duuniin”.

ps. Pomppaopiston keskeneräiset sivut ovat osoitteessa www.pomppaopisto.net ja talo löytyy SecondLifen EduFinlandIV-saarelta. Vilkaiskaa!