Arjen palapeliä pääsykoemuistoilla höystettynä

IMAG0056

Nyt palaan ihan alkuun ja kerron hieman omasta historiastani JAMK:ssa.

Ensimmäisen kerran hain opiskelemaan keväällä 2007. Pääsykoe järjestettiin joskus kesäkuun alkupuoliskolla Rajiksella. Muistan, että ilma oli tukahduttavan kuuma, jännitti ja vähän ihmetyttikin. Rajakadun kampus tuntui todella suurelta ja sokkeloiselta, lisäksi minulla oli vähän sellainen fiilis päällä, että kaikki muut osallistujat tuijottivat minua :). Ja taisin olla siinä ihan oikeassa. Pääsykokeiden aikaan olin viimeisilläni raskaana ja näytin kieltämättä aika hassunkuriselta jättiläismahani kanssa ahtautuneena auditorion penkin ja kirjoitusalustan väliin. Hassunkurisuudestani huolimatta onnistuin pääsykokeessa ja sain kuin sainkin opiskelupaikan silloiseen liiketalouden yksikköön.

Äitiyslomani aikana tulin kuitenkin hieman toisiin aatoksiin opiskelupaikan suhteen ja halusinkin sairaanhoitajaksi. Saikkariopintoihin hain peräti kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla minut hyväksyttiinkin opiskelemaan. Kaupunki kuitenkin oli hieman väärä, Tampere nimittäin. Toisella kerralla valintani jäi aivan hilkulle ja sekös harmitti.

En kuitenkaan lannistunut vaan mietiskelin vaihtoehtoja liiketalouden opiskelujeni lomassa ja 2009 keväällä päätin hakea opiskelemaan Kuntoutusohjausta- ja suunnittelua. Olin tehnyt hieman taustatyötä tutkien koulutusohjelmakuvauksia netistä, sekä haastattelemalla kavereita. Kuntsariksi opiskeleminen alkoi tuntua hyvältä jutulta. Osallistuin siis pääsykokeeseen, joka oli tällä kertaa haastattelumuotoinen. Ja kas, kas taas herätin huomiota milläs muulla kuin isolla pallomahallani. Tällä kertaa ilma ei tosin ollut kuuma, eikä Kyllönmäki paikkana outo. Jännitystä tosin oli ilmassa lähinnä noiden kahden aiemman epäonnistumiskokemuksen jälkeen. Tein kuitenkin ennakkotehtävän huolellisesti ja yritin olla haastattelussa mahdollisimman oma itseni. Ja jes, nappiin meni, opiskelupaikka irtosi!

Aloitin opiskelut syksyllä 2009. Pallomaha oli hieman pienentynyt kesän aikana ja ensimmäisen lukuvuoden aikana ilahdutin luokkatovereitani tuomalla muutamalle luennolle pikkiriikkisen kuunteluoppilaan. Vauvaa hoidossa oli toki mukana mummoarmeja ja hoitovastuun jakava innokas isä. Pikkuvauvan rahtaaminen ympäriinsä pelätyn sikalenssun iskiessä kun ei tuntunut ihan parhaalta idealta.

Ensimmäiseltä vuodelta kertyi opintopisteitä ihan kivasti (ottaen huomioon että olin siis virallisesti äitiyslomalla) ja 2010 syksyllä aloitin opiskelut hyvillä mielin sekä rajiksella, että mäellä. Nyt olen puurtanut syksyn ja alkukevään tahkoten molempien koulutusohjelmien opintoja ja haalien opintopisteitä kokoon. Suunitelmissani on valmistua Tradenomiksi syksyllä 2012 ja Kuntoutusohjaajaksi keväällä 2014.

Kaikki kauhistuvat kun kerron opinnoistani. Yleisimpiä kommentteja ovat.

Hirveä työ ja homma, kaksi tutkintoa kerralla ja ihan eri aloilta! -No ei itseasiassa ole. Opinnot tukevat yllättävän hyvin toisiaan ja koen saavani opiskelusta paljon enemmän irti kun pystyn soveltamaan oppimiani asioita ristiin. Lisäksi vaihtelu virkistää. Kuntsari opintoni sisältävät useita harjoitteluja, joiden avulla saa ihan uutta näkökulmaa molempien tutkintojen teoriaopintoihin.

Ja vielä lapsia miten oikein selviät (rivien välistä siis:onkohan ne lapset ihan heitteillä)!? -Ihan hyvin. Kaikki on suhteellista. Avomieheni opiskelee yliopistolla. Lasten hoitopäivät ovat keskimäärin 6 tuntisia, kun kokopäivätyössä käyvä ihminen joutuu käyttämään päivähoitopalveluja usein sen 9h päivässä.

Ainoa todellinen iso miinus tässä järjestelyssä on raha. Kelan järjestelmä on luotu siten, että opiskeleva lapsiperhe ei voi nostaa normaalia opiskelijan asumislisää.  Ainoastaan opintorahaosuuden nostaminen on mahdollista. Opiskelevat lapsiperheet kuuluvat yleisen asumistuen piiriin, joka sitten laskeekin tulojen mukaan aika roimasti. Tulorajat siis ovat käytännössä meillä ”lapsellisilla” paljon pienemmät jos asumiseen tukea mielii saada. Jos taas päättää heittää hyvästit koko asumistuelle tulee jossain vaiheessa kuitenkin raja vastaan. Opintoraha on edelleen maksussa ja mitään armoa (=huoltajakorotusta) ei tuohon tulorajaan ole mahdollista saada. Niin ja onhan se lapsilisä kahdesta lapsesta n. 210 €/kk. Ottaisin ehkä kuitenkin mieluummin sen reilut 400€/kk asumislisänä.

Näillä kuitenkin mennään ja parasta pysyä positiivisena tässäkin asiassa. Nallekarkit eivät aina mene ihan tasan, mutta niitä saa kaupasta. Meidän perheessä tehdään siis paljon töitä! Avomiehelläni on tällä hetkellä kolme osa-aikatyötä ja minullakin kohta taas kaksi. Arki on siis meille jättimäinen palapeli. Ja matikkapää on totisesti kehittynyt, samoin kun Kelan etuusjärjestelmien tuntemus. Minä olisin itseasiassa jo melko hyvä etuusneuvoja, ainakin omasta mielestäni :).

Lopuksi vielä pari pikatärppiä pääsykokeisiin!

-Se kulunut ”ole oma itsesi”. Kannattaa, epäaitous ja teeskentely loistaa läpi!

-Ota selvää asioista! Tutustu hakeemaasi koulutukseen etukäteen, netin viralliset ja epävirallisetkin (muista suodattaa!) kanavat kannattaa hyödyntää. Kavereilta kannattaa kysellä (ja muistaa suodattaa!) Tieto on valttia pääsykokeessa.

-Ole realisti. Jos sinulla on ei-niin-hyvät paperit soita hakutoimistoon ja kysy miten sinun kannattaa hoitaa hakuasiat, jotta pääsisit pääsykokeisiin! Yllätyt tähänkin on keinoja!

-Hanki iso maha, se toimii! (hehe, tämä oli vitsi, toivottavasti kaikki tajusivat)