Töitä etsimässä

IMAG0535 Matkalla työhaastatteluun, vähän jänskättää 🙂

Tänään ajattelin hieman puhua työnhausta ja työskentelystä opiskelujen ohessa. Itse olen harrastanut tuota työskentelyä opiskelujen lomassa hieman vaihtelevasti. Nyt en ole reiluun vuoteen tehnyt varsinaisia palkkatöitä. Kahden perheellisen opiskelija taloudessa kun on molempien hieman vaikeaa käydä samanaikaisesti osa-aikatöissä. Avomieheni on peruskoulutukseltaan lähihoitaja, joten yhtälö on mennyt seuraavasti mies+lähihoitaja+ihan pätevä tyyppi= töitä löytyy helposti.

Nyt on minulle kuitenkin tullut sellainen olo, että olisi taas ihan kiva tehdä välillä itsekkin töitä ja kartuttaa omaa ansioluetteloa. Valitettavasti en ole lähihoitaja, enkä myöskään mies. Työnhaku ei siis ole ihan edellä mainitun kaltainen prosessi. Jyväskylä ei muutenkaan ole ihan paras kaupunki työpaikan hankkimisen kannalta. Vaikka tämä kylä on Suomen mittakaavassa ihan kohtuullisen kokoinen on täällä aika monta eri asteen koulutuslaitosta, joiden opiskelijat sitten keskenään kilpailevat niistä samoista kesä- ja osa-aikatyöpaikoista.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla ei tuo tilanne kuitenkaan ole ihan sieltä toivottomimmasta päästä. Erityisesti saikkari-, kätilö- ja terkkariopiskelijat ovat haluttua työvoimaa kesätyömarkkinoilla. Meillä kuntsareilla ei valitettavasti ole tilanne ihan niin helppo :/ (ellei sitten pohjalla ole se lähihoitajakoulutus). Uskon kuitenkin, että jotain aina järjestyy kun jaksaa tarpeeksi ajoissa ja ahkerasti etsiä.

Tänään kävin työhaastattelussa eräässä paikassa ja voin kyllä sanoa, että oli positiivinen kokemus. Haastattelu järjestettiin ryhmähaastatteluna. Meitä työnhakijoita oli kuusi ja haastattelijoita kaksi. Meille tarjottiin kahvit ja kerrottiin työpaikan toiminnasta, tavoitteista ja käytänteistä. Jokainen kertoi sitten omalla vuorollaan omasta kokemuksestaan ja kiinnostuksistaan haettavaa työtä kohtaan. Lopuksi meille esiteltiin työpaikka tiloineen. Haastattelutilanne oli selvästi mietitty ja valmisteltu etukäteen, mutta silti siinä oli onnistuttu säilyttämään tietty rentous.

Se saanko työpaikan selviää vasta ensi viikolla. Mitään etukäteisjuhlia en kuitenkaan lähtisi järjestämään. Muut hakijat olivat hyviä. Tuossa tulikin tuo ryhmähaastattelun nurja puoli. Itsevarmuus hieman karisee kun muut hakija kertovat koulutuksestaan ja kokemuksestaan ja tietää, ettei itsellä ole ihan samat eväät repussa. Mutta eipä siinä auta muu kuin nostaa pää pystyyn ja ajatella, että ehkä tässä katsotaan kokonaisuutta ja itsekin voi pärjätä!

Mutta saa nähdä ja onneksi minulla on takataskussa jotain muutakin pienimuotoista jos tämän kanssa ei tärppää. Kiva vaan olisi jo päästä hieman omaa alaa sivuaviin töihin!

Tsemppiä kaikille muillekin kesätyöhakuun ja olkaa aktiivisia, soitelkaa, etsikää!  Sijaisia ja tuuraajia tarvitaan aina. Pitää vaan löytää se oikea paikka ja vielä oikeaan aikaan.