Arjen palapeliä pääsykoemuistoilla höystettynä

IMAG0056

Nyt palaan ihan alkuun ja kerron hieman omasta historiastani JAMK:ssa.

Ensimmäisen kerran hain opiskelemaan keväällä 2007. Pääsykoe järjestettiin joskus kesäkuun alkupuoliskolla Rajiksella. Muistan, että ilma oli tukahduttavan kuuma, jännitti ja vähän ihmetyttikin. Rajakadun kampus tuntui todella suurelta ja sokkeloiselta, lisäksi minulla oli vähän sellainen fiilis päällä, että kaikki muut osallistujat tuijottivat minua :). Ja taisin olla siinä ihan oikeassa. Pääsykokeiden aikaan olin viimeisilläni raskaana ja näytin kieltämättä aika hassunkuriselta jättiläismahani kanssa ahtautuneena auditorion penkin ja kirjoitusalustan väliin. Hassunkurisuudestani huolimatta onnistuin pääsykokeessa ja sain kuin sainkin opiskelupaikan silloiseen liiketalouden yksikköön.

Äitiyslomani aikana tulin kuitenkin hieman toisiin aatoksiin opiskelupaikan suhteen ja halusinkin sairaanhoitajaksi. Saikkariopintoihin hain peräti kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla minut hyväksyttiinkin opiskelemaan. Kaupunki kuitenkin oli hieman väärä, Tampere nimittäin. Toisella kerralla valintani jäi aivan hilkulle ja sekös harmitti.

En kuitenkaan lannistunut vaan mietiskelin vaihtoehtoja liiketalouden opiskelujeni lomassa ja 2009 keväällä päätin hakea opiskelemaan Kuntoutusohjausta- ja suunnittelua. Olin tehnyt hieman taustatyötä tutkien koulutusohjelmakuvauksia netistä, sekä haastattelemalla kavereita. Kuntsariksi opiskeleminen alkoi tuntua hyvältä jutulta. Osallistuin siis pääsykokeeseen, joka oli tällä kertaa haastattelumuotoinen. Ja kas, kas taas herätin huomiota milläs muulla kuin isolla pallomahallani. Tällä kertaa ilma ei tosin ollut kuuma, eikä Kyllönmäki paikkana outo. Jännitystä tosin oli ilmassa lähinnä noiden kahden aiemman epäonnistumiskokemuksen jälkeen. Tein kuitenkin ennakkotehtävän huolellisesti ja yritin olla haastattelussa mahdollisimman oma itseni. Ja jes, nappiin meni, opiskelupaikka irtosi!

Aloitin opiskelut syksyllä 2009. Pallomaha oli hieman pienentynyt kesän aikana ja ensimmäisen lukuvuoden aikana ilahdutin luokkatovereitani tuomalla muutamalle luennolle pikkiriikkisen kuunteluoppilaan. Vauvaa hoidossa oli toki mukana mummoarmeja ja hoitovastuun jakava innokas isä. Pikkuvauvan rahtaaminen ympäriinsä pelätyn sikalenssun iskiessä kun ei tuntunut ihan parhaalta idealta.

Ensimmäiseltä vuodelta kertyi opintopisteitä ihan kivasti (ottaen huomioon että olin siis virallisesti äitiyslomalla) ja 2010 syksyllä aloitin opiskelut hyvillä mielin sekä rajiksella, että mäellä. Nyt olen puurtanut syksyn ja alkukevään tahkoten molempien koulutusohjelmien opintoja ja haalien opintopisteitä kokoon. Suunitelmissani on valmistua Tradenomiksi syksyllä 2012 ja Kuntoutusohjaajaksi keväällä 2014.

Kaikki kauhistuvat kun kerron opinnoistani. Yleisimpiä kommentteja ovat.

Hirveä työ ja homma, kaksi tutkintoa kerralla ja ihan eri aloilta! -No ei itseasiassa ole. Opinnot tukevat yllättävän hyvin toisiaan ja koen saavani opiskelusta paljon enemmän irti kun pystyn soveltamaan oppimiani asioita ristiin. Lisäksi vaihtelu virkistää. Kuntsari opintoni sisältävät useita harjoitteluja, joiden avulla saa ihan uutta näkökulmaa molempien tutkintojen teoriaopintoihin.

Ja vielä lapsia miten oikein selviät (rivien välistä siis:onkohan ne lapset ihan heitteillä)!? -Ihan hyvin. Kaikki on suhteellista. Avomieheni opiskelee yliopistolla. Lasten hoitopäivät ovat keskimäärin 6 tuntisia, kun kokopäivätyössä käyvä ihminen joutuu käyttämään päivähoitopalveluja usein sen 9h päivässä.

Ainoa todellinen iso miinus tässä järjestelyssä on raha. Kelan järjestelmä on luotu siten, että opiskeleva lapsiperhe ei voi nostaa normaalia opiskelijan asumislisää.  Ainoastaan opintorahaosuuden nostaminen on mahdollista. Opiskelevat lapsiperheet kuuluvat yleisen asumistuen piiriin, joka sitten laskeekin tulojen mukaan aika roimasti. Tulorajat siis ovat käytännössä meillä ”lapsellisilla” paljon pienemmät jos asumiseen tukea mielii saada. Jos taas päättää heittää hyvästit koko asumistuelle tulee jossain vaiheessa kuitenkin raja vastaan. Opintoraha on edelleen maksussa ja mitään armoa (=huoltajakorotusta) ei tuohon tulorajaan ole mahdollista saada. Niin ja onhan se lapsilisä kahdesta lapsesta n. 210 €/kk. Ottaisin ehkä kuitenkin mieluummin sen reilut 400€/kk asumislisänä.

Näillä kuitenkin mennään ja parasta pysyä positiivisena tässäkin asiassa. Nallekarkit eivät aina mene ihan tasan, mutta niitä saa kaupasta. Meidän perheessä tehdään siis paljon töitä! Avomiehelläni on tällä hetkellä kolme osa-aikatyötä ja minullakin kohta taas kaksi. Arki on siis meille jättimäinen palapeli. Ja matikkapää on totisesti kehittynyt, samoin kun Kelan etuusjärjestelmien tuntemus. Minä olisin itseasiassa jo melko hyvä etuusneuvoja, ainakin omasta mielestäni :).

Lopuksi vielä pari pikatärppiä pääsykokeisiin!

-Se kulunut ”ole oma itsesi”. Kannattaa, epäaitous ja teeskentely loistaa läpi!

-Ota selvää asioista! Tutustu hakeemaasi koulutukseen etukäteen, netin viralliset ja epävirallisetkin (muista suodattaa!) kanavat kannattaa hyödyntää. Kavereilta kannattaa kysellä (ja muistaa suodattaa!) Tieto on valttia pääsykokeessa.

-Ole realisti. Jos sinulla on ei-niin-hyvät paperit soita hakutoimistoon ja kysy miten sinun kannattaa hoitaa hakuasiat, jotta pääsisit pääsykokeisiin! Yllätyt tähänkin on keinoja!

-Hanki iso maha, se toimii! (hehe, tämä oli vitsi, toivottavasti kaikki tajusivat)

Kommentit pois päältä artikkelissa Arjen palapeliä pääsykoemuistoilla höystettynä

Paluu arkeen

IMAG0497

Eilinen oli hieman puuduttava lomaltapaluupäivä, kuten arvelinkin. Aamulla kahlasin läpi sähköposteja, joita oli tullutkin loman aikana yllättävän monta. Asiaa ryhmätöistä, ilmoituksia Optimasta liittyen meneillä oleviin kursseihin ja olihan joukossa joku tutor -opettajan viestikin.

Opiskelusta yllättävän iso osa tapahtuu verkossa. Tällä hetkellä minulla on vain yksi varsinainen verkkokurssi meneillään, mutta käytännössä tuo verkko-opiskelu on olennainen osa lähes jokaista opintojaksoa. JAMK:ssa on käytössä Optima työtilaympäristö. Työtiloja käytetään paitsi kurssin materiaalin esittelyyn, myös aikataulutukseen, informointiin, tehtävien antoon, sekä palautukseen. Lisäksi ahkerassa käytössä on juurikin tuo sähköposti.

Aluksi kaikkien näiden kanavien seuraaminen voi tuntua hieman ahdistavalta. Itse koen kuitenkin tämän verkko-opiskelun pääosin positiivisena juttuna. Tehtäviä voi tehdä tehdä osin oman aikataulun mukaan, kurssin materiaali on helposti saatavilla ja opettajiin saa sähköpostitse yhteyden suhteellisen vaivattomasti. Lisäksi tälläinen työtapa ohjaa kaikki opiskelijat omaan aktiivisuuteen ja ajatteluun, jotka ovat korkeakouluopiskelun perusperiaatteita. Niin ja ne tietotekniset taidot, nehän tietysti paranevat, jopa tälläisellä lähtötasoltaan aivan toivottomalla tumpelolla :).

Palaan vielä eiliseen. Sähköpostien ja muiden opiskelumuodollisuuksien tarkistelujen jäkeen heitin vaatteet niskaan ja aloin painella kohti Kyllönmäkeä. Siellä minua odotti Liikku -hankkeen vetäjät Tapio ja Hannele kera tämän hetkisen Liikku -tiimin. Liikulaiset ovat eri koulutusohjelmista kerääntynyttä porukkaa. Mukana on tällä hetkellä ainakin Sosionomeja, Saikkareita, Fyssareita ja pari meitä Kuntsareita (tai itse olen virallisesti mukana liiketalouden opiskelijana). Tapaamisen aikana käsittelimme loppukevään suunnitelmia ja mietimme omia tuntemuksia alkuvuodesta. Hannele infosi meille myös tilaisuudesta lähteä kuuntelemaan vierailijaluentoa, joka käsitteli yrittäjyyttä Wenzhoun maakunnassa kiinassa. Porukan matka suuntautui siis Caritas- saliin. Luenno jälkeen minun matkani jatkui kotiin, iltalenkille ja nukkumaan.

No joo, aikas leppoisaa, mutta kyllä sitä hommaakin on ja ehkä nuo takaraivossa jyskyttävät ajatukset tekemättömistä tehtävistä, tulevista tenteistä ja ryhmätöiden suunnittelusta ovat juuri niitä asioita mitkä tekevät tuosta lomaaltapauupäivästä, voih- niin -raskaan :D.

IMAG0448

Tässä Kyllönmäen kampuksen päärakennuksen sisäänkäynti. Tulevaisuudessahan Hyvinvointiyksikkö muuttaa rajakadulle pääkampuksen läheisyyteen uusiin remontoituihin tiloihin.

IMAG0452IMAG0454 IMAG0476Tapio ja Hannele vastaanottavat opiskelijoita Liikku -tiimin kokoontumiseen.IMAG0465Ihan hyvinhän tuolla Loviisan kalenterissa vielä on tilaa :P.

IMAG0478Ja vielä Caritaksen penkeillä korvat hörössä istuskelua.

Noihin Liikku -hankkeen juttuihin pääsee mukaan myös ensi syksynä, sillä hanke jatkuu. Mukavaa vaihtelua tunneilla puurtamisen sijaan!

Kommentit pois päältä artikkelissa Paluu arkeen

Varaslähtö

Mira lopetteli blogiuurastuksensa eilen, joten ihan vain huomista (=kiireistä lomaltapaluupäivää ajatellen) aloittelen jutusteluni täällä jo hieman ennenaikaisesti. Minä olen siis Reetta ja JAMK:ssa olen pyörinyt vuodesta 2008. Pikaisella laskutoimituksella voisi päätellä, että minulla pitäisi olla valmistuminen ihan muutaman pinnan päässä. No ei ihan ole. Minulla on tähän opiskelijauraan JAMK:ssa mahtunut hieman kaikenlaista tavallisuudesta poikkeavaa. Noista kummallisuuksista hieman lisää myöhemmissä turinoissani.

Loma on ihan liian ohi ja huomenna olisi aika taas raahustaa Rajakadulle tai siis Kyllönmäelle. Niin tai itseasiassa menoa taitaa olla molempiin JAMK:n yksiköihin. Mäellä opiskelen nimittäin Kuntoutusohjausta ja -suunnittelua ja tuolla Rajiksella Liiketaloutta. Niin ja mikä minusta tulee ”isona”? No hei, Kuntoutusohjaaja ja Tradenomi tietysti. No mitä sitten teen ”isona”? Sitähän en vielä tiedä. Pieni epävarmuus osana selvää suunnitelmaa on kai ihan ok ;).

Niin ja siitä raahustamisesta vielä. Tässä kuvaa aika ihanasta koulumatkasta, jota sain taittaa eräänä aurinkoisena talvipäivänä omalta asuinalueeltani Kortepohjasta  kohti Rajakadun kampusta. Valitettavasti tätä reittiä ei taida tulevalla viikolla enää uskaltaa hyödyntää. Pientä fiilistelyä kuitenkin menneistä lumisista pakkaspäivistä kera ihanan auringonpaisteen.

IMAG0249

IMAG0253Tuomiojärven jäälle

IMAG0235 hiihtoladun vartta (hyi minua..)IMAG0244 kohtiIMAG0252kampusta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Varaslähtö

Mie opiskelija-aktiivina

Hellurei!

Elekää te huoliko, kyllä mie kirjotan vielä lissääki toimintaterapiasta. Nyt kuites mennään niihi juttuihin, jokka on teheny minun opiskelijaelämästä oikiasti elämän parasta aikaa. 🙂

Tämä voi nyt kuulostaa häpeilemättömästi itsekehulta, mutta kerrompa nyt kuiteski missä kaikessa olen ollu ja ole mukana. Vuonna 2009 toimin JAMKOn, eli Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistossa, JASTOn eli sosiaali ja terveysalan koulutusalajärjestön hallituksessa sosiaalipolittisena- ja tutorvastaavana, JAMKOn vapaa-aikatiimissä ja tutkintotutorina. Vuonna 2010 olin JAMKOn hallituksen International Club -vastaava sekä KV eli kansainvälinen tutor. Nyt vuonna 2011 oon jälleen JAMKOn edustajistossa, JASTOn varapuheenjohtaja, JAMKin tietohallinto työryhmän jäsen ja eduskuntavaalitiimin jäsen. Oon siis erittäi syvällä täsä suossa enkä tahokka että kukkaan vetäs minua ylös. Kuulostaa paljolta ja niin se onki. En yritäkkää väittää etteikö tämä kaikki ois hidastanu opintojen etenemistä. Son vaa ihan  huippua, taatusti opettaa paljon ja näyttää erittäi hyvältä CV:ssä.

Sitte vähä tarkemmi JAMKOsta. JAMKO on monilla mittareilla mitattuna Suomen paras opiskelijakunta. Kyllä, JAMKO järjestää bileitä ja tapahtumia, mutta se on Suomen ammattikokeakoulujen opiskelijakuntien keskusjärjestön, SAMOKin alajärjestönä ensisijaisesti opiskelijan edunvalvoja ja hyvinvoinnin edistäjä. Yksi viime vuoden keskeisiä asioita oli YTHS pilotin hakeminen jyväskylään. Nii mitä? YTHS on pidennettynä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jonka palvelut on ensiluokkasia verrattuna ammattikorkeakoulu opiskelijoille tarjottavaan kunnalliseen opiskelijaterveydenhuoltoon. Nyt onki suunnitteilla pilotti, eli testaus, jossa kokkeillaan yliopisto-opiskelijoitten lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoitten liittämistä YTHS:n piiriin. Tämä nostais JAMKlaisten terveydenhuollon tasoa huomattavasti. Nyt pilotin saaminen Jyväskyllään näyttää erittäi hyvältä, kiitos JAMKOn. Juuri tännään alakaa SAMOKin ja SYLin eli Suomen ylioppilaiden liiton vetämä ”Opintotuki indeksiin -kampanja”. SAMOKin alajärjestönä JAMKO on vahvasti mukana kampanjassa. Opintotuen sitominen indeksiin tarkoittais sitä, että Suomen talouellisessa tilanteessa elinkustannusten noustessa myös opintotuen määrä kasvais. Nythä opiskelija ellää opintotuen turvin köyhyysrajan alapuolella. JAMKO on myös se, joka hankkii opiskelijaetuja Jyväskylässä.

Ja ohan sitte toki ne bileet ja tapahtumat. Jo ekana syksynä tuutta huomaamaan kui teitä houkutellaa avajaispiknikille, Tursajaisiin, IC-bileisiin, Kauppakadun aproon, Pikkujouluihin ym. ym. Lähtekää mukkaan! Nää on erottamaton osa sitä opiskelijaelämää, jota kaihosasti muistellaan sitte keski-iässä ku omat lapset on opiskelijaiässä. Näistä kuuletta taatusti sitte lissää lähempänä. Viime vuonna JAMKO perusti korkeakouluopiskelijoitten liikuntaseura KOOLSin. Empä mie sen kummempia siitä löpise, ku parhaiten voitta tutustua KOOLSin laadukkaaseen ja opiskelijaystävällis hintaseen liikuntatarjontaan osotteessa kools.sporttisaitti.com.

Jos tomiminen JAMKOssa kiinnostaa enemmälti, siihe on monelaisia vaihtoehtoja. Vapaa-aika tiimissä toimiminen mahollistaa pääsyn mukkaan suunnittelemaan ja järkkäilemmään tapahtumia ja bileitä. IC-tiimi on vähä niinku sama, mutta kansaivälistä touhua. Tää tarjoaa mainion mahollisuuen kansaivälistymiseen kotoSuomessa sekä lukuisten linkkien muodostamiseen ympäri maailmaa. Jos tahtoo oikiasti vaikutta asioihin, ensimmäinen askel useimmiten on asettuminen eholle JAMKOn edustajistovaaleihin. Edustajisto on JAMKOn korkei päättävä elin ja se kokkoontuu kokoustammaan noi kerran kahessa kuussa. Edustajiston kautta pääsee myös mukkaan monenlaisiin työryhmiin.  Ja sitte se hallitus, josta tuli mulle ku poikaystävä. Hallitus valmistelee esityksiä edustajistolle ja pistää edustajiton päätöksiä totteen. Hallitustyö ottaa aikaa keskimäärin 20-30 tuntia viikossa. Kymmenen hallitusjäsenen eri vastuualueita on liikunta, huvi ja kulttuuri, IC Club, tutorointi, KV-tutorointi ekä edunvalvonnassa sosiaalipolitiikka ja koulutuspolitiikka. Lisäksi hallituksella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. JAMKOn toimintaan ja tarjontaan voipi käyä tutustumassa tarkemmin osotteessa www.jamko.fi. Ja kaikkihan toki hankkii opintojen alussa JAMKOn opiskelijakortin, jolla siis saa kaikki maholliset opiskelija-alennuksen ympäri Suomen mukkaan lukien vr:n ja Matkahuollon hinnanpuolitukset.

Minu oli tarkotus kertoa vielä Jastosta, mutta jotta nämä kirjotukset pysys kohtuullisen pitusina, nii jätetää se toiseen päivään. Pakko kuites kertoa vielä eilisestä vaalipaneelista, jonka aiheena oli kulttuuri. Sain hirveesti kehuja eduskuntavaaliehokkailta esittämästä kysymyksestä. Kysymys meni suunnilleen näin: ” Tässä on käyty nyt läpi kulttuuria itseisarvona sekä opetuksen välineenä. Minkälaisia ovat teän mielipiteenne kulttuurin käyttämisestä kuntoutustoiminnassa ja hyvinvoinnin edistämisessä ja mikä on puolueenne kanta painotuksesta erikoissairaanhoidon ja kuntoutushoidon välillä?”. Vastaukset kuulostivat ihan hyvältä kuntoutusalan opiskelijoitten kannalta. Tulevaisuudessa tahotaan todella panostaa kuntoutukseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon ennen ku meillä on laitokset täynnä ihmisiä, mikä taas on kansantaloudellisesti todella raskas taakka.

Mutta huomenna taas uuet kujeet!

Mira

Kommentit pois päältä artikkelissa Mie opiskelija-aktiivina

Kuka mie oon, mitä mie teen, missä ja miksi?

Heipähei tulevaisuuen lupaukset!

Blogin nimiki jo jotaki kertoo, mutta esittelempä itteäni vähä lissää. Toivottavasti kukkaa ei jou-u reppiin hiuksia päästä tämän murteen takia, aattelin että se vähä värittäs tätä kirjotusta. Mie tosiaa opiskelen toimintaterapiaa. Se onki sitte vaikiampi sanoa että monettako vuotta. 2008 muutin Rovaniemeltä Jyväskyllään ja alotin fysioterapian opinnot JAMKissa. Kevväällä 2010 alako tuntua, että toimintaterapia vois olla enemmän minun ala ja niimpä minusta tuli viime syksynä loikkari. Opiskelen siis tässä koulusa kolomatta vuotta, mutta toimintaterapiaa ekkaa vuotta. Sain kuites yhen vuojen verran hyväksilukuja fysioterapiasta, joten oon samalla viivalla toisen vuojen tt-opiskelijoitten kanssa. Nyt kyllä tuntuu aika vahvasti että oikialla tiellä ollaan.

Toimintaterapia on kivvaa, mutta sei toki ole ainoa kiva juttu JAMKissa ja Jyväskylässä. Mie ommaan ”jonki verran” kokemusta kaikenlaisesta muusta kivasta, joten aattelin tämän meän yhteisen viikon aikana kertoa siitä aika kovasti. Palataan siihe sitte myöhemmin.

”No miten se lapin tyttö tänne etelää on lähteny?” Tämän kysymyksen kuulen aika usiasti. Sillon ko mie päätin että tahon opiskelleen fysioterapiaa, selasin netistä fysioterapia-opetusta tarjoavien ammattikorkeitten sivuja sekä kaupunkien sivuja. Summasin plussia ja miinuksia ja Jyväskylä ja JAMK nousi ykkössijalle. Hain siis tänne ja sissää pääsin. Kertaakaa ei oo kaduttanu tänne tulo. Kyllä mie lappii lähen takas ku tutkinto on kourassa, mutta opiskelijakaupunkina tämä on iha ykkönen!

Ja mistäs syntyi sitte se ajatus alan vaihosta? Fysioterapia oli teknistä ja tarkkaa. Fysiikan ossaamisesta on sielä hyötyä. Testaukset ja monet hoidot oli numeerisia ja tarkkoja. Mie en sano puolikastakaa pahhaa sannaa fysioterapiasta, mutta sei vaa ollu mulle sopiva ala.

Ku sitä on avoin ihiminen, sitä tullee tutustuttua monellaisii ihimisiin. Esimerkiksi muitten alojen opiskelijoihin. Toimintaterapia-kavereitten juttelut kuulosti hirmu kivoilta ja tiivistin päässä asiat, jokka viehätti toimintaterapiassa: luovuuden käyttö, ovellutus, inhimillisyys ja ihimisen psyykkinen puoli.

Tällä hetkellä mie oon kotipuolessa hiihtoloman vietossa. Kohtapuolii alakaa vaalipaneeli Arktikumissa ja sinne on ehittävä. Mie oon edellensä Rovaniemellä kirjoilla, jotenka minu häätyy äänestää lapin vaalipiiristä kohinalla lähestyvissä eduskuntavaaleissa. Eli ommaa ehokasta ettimään! Ollaampa taas kohteessa huomenissa. Taiampa kertoa vähä niistä muista kivoista jutuista… 😉