Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, niinkö?

Joo ja ei.

Joo: Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuin sännätään keräämään tutkimusaineisto, pysähdytään laatimaan tutkimuksen tietoperusta. Ja siihen tarvitaan lähteitä!

Ei: Otsikon väite ei kuitenkaan päde täysin, sillä ekaksi on valittava opparin aihe ja asetettava tutkimukselle tavoitteet, yksi tai usea. Ensimmäinen merkittävä etappi onkin aiheen ja näkökulman valinta, jota kutsutaan myös aiheen rajaukseksi.

Toinen ei: Kirjallisuuskatsaus on aavistuksen harhaanjohtava ilmaisu. Kirjallisuuden (tutkimukset yms.) lisäksi opiskelija voi hyödyntää opparin tietoperustan laatimisessa myös omia työelämäkokemuksiaan ja intuitiotaan (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila).

Miksi katsaus on tärkeä ja ohittamaton? Koska katsauksella vakuutetaan lukijat omasta asiantuntemuksesta. Ja varmistetaan se, ettei keksitä samanlaista pyörää kuin joku on jo keksinyt. Tai ainakin osataan perustella se, miksi samanlainen pyörä on keksittävä – aika tai paikkahan saattaa olla erilainen nyt kuin alkuperäisen tilanteessa.

Suurimpia mokia, mitä voi tehdä, onkin pitäytyä muutamaan kurssikirjaan – koska täytyyhän lähdeluettelossa edes jotain olla – ja luulla, että siinäpä totuus.

Summa summarum: Järjestys on siis tämä: aiheen napakka rajaus ja vasta sitten kattava tiedon rohmuaminen. Muuten homma leviää Jokisten eväiden lailla.

P.S. Opparin tietoperusta = teoreettinen viitekehys, lähtökohta, joka kytkee opparissa esitetyn tutkimusongelman aiemmin hankittuun tietoon (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila, luku Tietoperusta).

Post a Comment

Your email is never shared. Required fields are marked *

*
*