Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?
Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.
Vastaus:
Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.
Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)
Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.
Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä
Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?
Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:
Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:
- tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
- tietolähteen nimi
- tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
- versio, painos tai laitos
Jne.
JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.
Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö
Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:
Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.
Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.
Organisaation vaihtelevat roolit
Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.
Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.
Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).
Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.
Organisaation nimen muoto
Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.
(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)
Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.
Organisaation yläyhteisön nimi
Siteeraan standardia:
Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.
ESIMERKKI 1 SUOMI. [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2 HULL. [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3 WESTMINSTER [City of Westminster].
Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.
Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen
Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.
Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.
Standardin esimerkkejä:
HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.
Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.
Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:
Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.
Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:
Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.
Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!
Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.
Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…
Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.
Standardin esimerkkejä:
RADION SINFONIAORKESTERI [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].
Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!
JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa
Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:
Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.
JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun (henkilö)tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.
Jossittelua 1: Anon-tekijät
Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:
Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.
Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.
Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.
Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.
Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.
Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut
Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:
Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.
Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.
Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.
Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.
Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.
Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.
Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.
Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.
Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.
Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.
Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.
Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.
Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.
Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.
Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.
Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).
Taustalla muinaiset käytännöt?
Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.
Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.
Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).
Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona
Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.
Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –
kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:
Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –
Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –
Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –
En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.
Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…