Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Somemarkkinoinnin trendit 2018 – lähdeviite

Opiskelija heitti minulle vaikean kysymyksen, johon en osaa antaa varmaa vastausta, joten saanko kääntyä puoleesi. Kyseessä sähköinen julkaisu, jossa haastateltu useita asiantuntijoita.

Viittaanko

  • Raportin nimeen
  • Lähdevuoreen, Opakseen & Tuomiseen vai
  • Siihen kenen suusta mikäkin asia on peräisin?
  • Lisäksi lähdeviitteiden ja -luettelon suhteen mietin, millaiset säännöt tällaisen lähteen merkintään pätevät?

Vastaus:

Pääsääntö tässä sekasotkussa on: viittaa raportin nimeen:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu päivämäärä. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Kolme erilaista osiota

Kyseisessä verkkokirjassa on tavallaan kolme erilaista, toki lukijaystävällistä tapaa kertoa asiantuntijoiden käsitykset somemarkkinoinin trendeistä täksi vuodeksi. Sisällöllisestikin aika kiinnostava opus.

Kerätään faktat kansilehdestä:

Julkaisun nimi: Somemarkkinoinnin trendit 2018

Julkaisun nimi voi toisaalta olla myös: 27 kotimaista asiantuntijaa: Somemarkkinoinnin trendit 2018
Takakannessa lukee: #Sometrendit 2018

Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja/julkaisija: Kurio – The Social Media Age(ncy)

Lähdemerkinnän näkökulmasta julkaisu on ongelmallinen. Mutta pilkotaan ongelma pienemmiksi palasiksi, ehkä päästään sillä tavalla eteenpäin.

Esipuheen kirjoittajat tiedossa

Esipuheella on kolme selvästi kerrottua kirjoittajaa, se on helppo nakki. Jos viittaisin pelkästään esipuheeseen, voisin käyttää heitä tekijöinä:

Lähdevuori, J., Opas, T. & Tuominen, E. 2017. Esipuhe. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 2. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Seitsemän merkittävintä trendiä: Ensimmäinen varsinainen luku ja sitä seuraavat samantapaiset luvut

Esipuheen jälkeen seuraava luku on nimeltään Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään. Sen jälkeen tulee kuusi muuta nimettyä lukua. Eli sivu/trendi tai trendi/sivu.

Luvulla ei ole kirjoittajia, vaan se sisältää sitaatteja asiantuntijoiden sanomisista.

Voinko viitata asiantuntijan nimeen? – En.

Jokainen asiantuntija vastaa omista sanomisistansa, mutta laittaisinko jokaisesta tekstikappaleesta oman lähdemerkintänsä? Ehkäpä en. Ei se edes pelittäisi, koska ”julkaisulla” ei olisi nimeä; esimerkki:

Hakola, I. 2017. [Mitä tähän pitäisi laittaa?]. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 4. Viitattu 22.10.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Emme siis voi viitata asiantuntijoiden nimiin, vaikka he tavallaan ovat vastuussa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä.

Viittaisinko kirjan koostajien nimiin – En.

Kirjan esipuheessa sanotaan, että esipuheen kirjoittaneet kolme henkilöä ovat koostaneet katsauksen. He ovat ilmeisesti toimittaneet julkaisun ja läiskineet asiantuntijoiden lausumat suhtkoht loogiseen järjestykseen eri lukujen tai osioiden otsikoiden alle. Lähdeviitestandardi SFS 5989 (luku 5.4.5) sanoo, että julkaisun toimittajat, kääntäjät yms. ovat muita tekijöitä, joita ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. En siten laita heidän nimiään lähdeviitteen alkuun. (Jos laittaisin, heidän nimensä tulisi vasta kirjan nimen jälkeen, ei lähdemerkinnän alkuun.)

Johtopäätös: Lähdeviite kaikkiin tämäntyyppisiin lukuihin voisi olla:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite tulee näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Huom! Koska kirjan nimessä on vuosiluku, sen ja julkaisuvuoden väliin laitetaan piste. Tämä on poikkeussääntö, yleensähän nimen ja julkaisuvuoden väliin tulee vain välilyönti/tyhjä.

Tekstissä voi halutessaan kertoa, kenen asiantuntijan sanomiseen viittaa. Esimerkki:

Elisa Oyj:n kuluttajapalveluissa markkinointijohtajana toimivan Tommi Taposen mukaan Googlella, Facebookilla ja Twitterillä on valta suitsia valeuutisia. Somemarkkinoinnissa sisällön laatu on oleellista, mitä tahansa tuubavideoita ei tarvita. (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 4, 51–52.)

10 käskyä somen parissa työskenteleville

Kirjan seuraava osio on nimeltään 10 käskyä somen parissa työskenteleville. Siinä ei ole erillisiä lukuja, vaan asia etenee 1. käskystä 10. käskyyn, eli koko osio on yhtä ja samaa lukua.

Tekisin lähdemerkinnän johdonmukaisesti samalla tavalla kuin edellisessäkin osiossa:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Esimerkki:

Janne Saarikko ennusti, että vuosi 2018 on termin XR eli ’extended reality’ läpimurtovuosi (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 12).

Olisi hyvä, jos henkilön nimeä ennen kuvailtaisiin hänen asiantuntijuuttaan jollain tittelillä tai vastaavalla. Mutta tittelit ovat nykymaailmassa joskus hankalia; vaikeaa on suomentaa esimerkiksi titteli ensimmäisyyksien tekijä, Creator of Firsts, joka on ekana kyseisen henkilön asiantuntijuuden kuvauksessa. Toisena on Director, Founder Institute Finland ja kolmantena on CMO Mentor, Gorilla Ventures.

Asiantuntijoiden haastattelut

Kirjan loppupuolella ei enää kerätä sitaatteja tietystä aihepiiristä monelta eri asiantuntijalta, vaan otetaan yksi henkilö per sivu tai kaksi sivua ja esitellään, mitä hän lausahtaa sometrendeistä. Haastattelijaa ei kerrota.

Ekana, sivulla 17 esitellään Helene Auramo, joka on toimitusjohtaja ja perustaja Okimo Clinic -yrityksessä sekä co-founder SLUSHissa ja Indiedaysissä. Lähdemerkintä voisi olla sama kuin aeimmin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstissä voi halutessaan korostaa kyseisen henkilön asiantuntijuutta:

Okimo Clinicin toimitusjohtajan Helene Auramon mielestä – – – (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 17).

Halutessaan voi korostaa asiantuntijuutta lähdeviitteessäkin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramon haastattelu. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tässä tulee se ongelma, että jos on siteerannut montaa kyseisen kirjan asiantuntijaa, pitäisi jokaisesta tehdä oma lähdeviitteensä. Mikä ei mielestäni ole järkevää.

Post a Comment

Your email is never shared. Required fields are marked *

*
*