Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Havainnollistaminen

Kuvan kopiointi netistä oppariin

Opiskelija 1: Teemme opinnäytetyön ilmiöstä x. Haluaisimme sinne muutaman kuvan. Miten kuvia saa tai voi käyttää työssä? lupa-asiat lähinnä mietityttää.

Opiskelija 2: Teen YAMK-opinnäytetyötä ja haluaisin kysyä kuvien käytöstä opinnäytetyössäni. Lähinnä netistä löytyvien, esim. tämän tyyppisten asiaa havainnollistavien kuvien suhteen: https://intellinium.io/why-iiot-is-different-from-iot/ Onko nyt tosiaan niin, että kannattaa suoraan unohtaa tuollaiset verkosta löytyvät (kansainvälisiltä sivustoilta peräisin olevat) kuvat, joiden tekijältä tuskin koskaan saa vastausta kuvan käyttöön liittyen? Raportointiohjeesssa sanotaan, että Huom! Lainattaessa kuvioita ja kuvia, esimerkiksi valokuvia, tekijänoikeudet on aina varmistettava.

Opiskelija 3: Voinko ottaa netistä kuvia JAMKissa opinnäytetyöhön? Onko jotain tekijänoikeusrajoituksia netistä löytyville kuville? Löysin aiheen kirjoituksen mutta haluan vahvistaa asian JAMKilta. Kiitos.

Vastaus:

Netissä olevaa kuvaa saa siteerata eli käyttää muokkaamatonta kuvaa, jos nämä ehdot täyttyvät:

  • Kuva tulee opinnäytetyöhön.
  • Kyseessä on kaikille avoimelta nettisivulta löytynyt kuva (julkistettu teos).
  • Kuvalla ja tekstillä on asiallinen yhteys keskenään. (Kuva ei saa olla irrallinen, kiva koriste!)
  • Kuvaa käytetään opparissa jonkin asian selventämiseen tai havainnollistamiseen.
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti tekstissä, kun kuvaan viitataan (Tekijä vuosi).
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti lähdeluettelossa.

Kopiraitissa todetaan: ”Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Raportointiohjeessa oleva virke saattaa antaa erheellisen mielikuvan siitä, mitä on sallittua tehdä. Virke ei sinänsä ole väärin, sillä jos esimerkiksi netin kautta käytettävän lisenssitietokannan käyttöehdoissa kielletään tietokannasta löytyvien kuvien käyttö, niin niitä ei saa käyttää (näistä rajoituksista lisää jossain muussa postauksessa myöhemmin), jos JAMK on sellaisen sopimuksen tietokannan myyjäosapuolen kanssa tehnyt.

KUVAN SITEERAAMINEN OPINNÄYTETYÖSSÄ: PERUSTELUT

Kyseessä on siis kuvasitaatti.

Eka: Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslaki sanoo sitaatista näin (22 §):

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

ja julkistetun taideteoksen käyttämisestä näin (25 §)

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:

1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä

2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.

Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys.

Toka: JAMKin digilupa

JAMKin ohjeessa Tekijänoikeudet opetuksessa (08/2017), jonka kohderyhmänä ovat opetuksen kanssa toimivat, on näppärä Kopioston lupataulu. Siinä lukee digilupaa koskien, että kopioiminen tutkimuskäyttöön on sallittua ”Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.

Kysellä sivulla oleva teksti liittyy ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sopimaan kopiointilupan Kopioston kanssa. Kopiointiluvasta on myös esite.

Kolkki: Kopioston vastaus kysymykseen ”Voiko valokuvaa siteerata?”

Kopioston mukaan opparissa saa siteerata valokuvaa. Boldasin oleelliset kohdat:

Valokuvaa saa siteerata tieteellisessä esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyö) tai arvostelevassa esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyön arvostelu aikakausjulkaisussa), jos kuvalla on yhteys tekstiin ja siteeraaminen on perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen. – – Siteerattaessa tulee aina mainita sitaatin lähde eli yleensä tekijän nimi ja lähdeteos.

Nelkki: Kopiraitti-sivuston ohjeet

Kopiraitti-sivustollakin vastataan samaan kysymykseen (”Voiko valokuvaa tai muuta kuvitusta siteerata”) samalla tavalla:

Kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa, sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvalla tulee olla yhteys tekstiin ja siteeraamisen on oltava perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei kuitenkaan ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen.

Kopiraitin verkkosivulla Siteeraus tieteellisessä tutkimuksessa todetaan mm., että ”Julkistetuista teoksista saa ottaa hyvän mukaisesti lainauksia eli sitaatteja. Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Viikki: Opettajan tekijänoikeusopas

Opettajan tekijänoikeus -sivusto toteaa:

Kunhan opettajan tai opiskelijan tuotosta voidaan kutsua ”tieteelliseksi esitykseksi”, on siihen kuvasitaattina oikeus ottaa mitä tahansa kuvia, jotka liittyvät itse esityksen tekstiin. – – Käytännössä kuvasitaattioikeus on todella laajasti määritelty. Tieteelliseen esitykseen saa siis ottaa kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia mitä tahansa valokuvia ja myös kenen tahansa piirtämiä piirroksia. Otettujen kuvien on tietenkin liityttävä itse esitykseen, eli kuvia ei voi ottaa koristeeksi, vaan niissä näkyvää aihetta on esityksessä käsiteltävä keskeisesti. Kuvan tekijän ja kuvan kohteen tekijän nimet on tietenkin mainittava hyvän tavan mukaisesti.- – Kuvasitaatin perusteella voi siis näitä kuvia ottaa omaan esitykseensä ja tätä esitystä saa siis esittää eri tilaisuuksissa, välittää oppimisalustalla tai julkisestikin verkossa ja levittää fyysisinä kappaleina.

Saman sivuston Korjauksia-osiossa asiaa pohditaan monelta kantilta ja päädytään tähän johtopäätökseen koskien kuvien kopiointia tieteellisiin tarkoituksiin:

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 2007:6 näyttää kuitenkin ottavan aika selkeästi kannan, että tulkinta on tässäkin laaja, eli tavanomaiset valokuvat ovat kuvasitaatin piirissä. Kaikki netin miljardit turistivalokuvat ovat siis käytettävissä, jos niiden aiheet liittyvät siihen, mitä ollaan käsittelemässä.

Kuukki: Aalto-yliopiston Wiki

Aalto-yliopiston Wikissä kerrotaan kuvista opinnäytetyössä näin:

Kuvan saa liittää tieteelliseen tekstiin kokonaisena teoksena. Se on myös suositeltavaa, sillä säännös ei anna lupaa kuvan muuttamiseen. Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva, kuva nuottikirjoituksesta tai valokuva taideteoksesta. – – Oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti selvitetyn kannan mukaisesti poikkeussäännöksen nojalla kuvitettu tieteellinen esitys voidaan myös levittää verkossa kuvineen.

Wikin tekstiä on muokannut viimeksi henkilö, joka Aalto-yliopiston henkilöstöhaulla tarkistettuna näyttää olevan yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tekijänoikeusasiamies.

Vanhat valokuvat – muissakin kuin tieteellisissä töissä

Kopioston usein kysytyissä kysymyksissä vastataan siihen, mikä on valokuvien suoja-aika, näin:

Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä. On huomattava, että toisinaan valokuvat ylittävät niin sanotun teoskynnyksen, jolloin niiden suoja-aika on pääsäännön mukaisesti tekijän eli valokuvaajan elinikä ja 70 vuotta valokuvaajan kuolinvuoden päättymisestä.

Tarpeeksi vanhoja valokuvia saa siten käyttää muissakin kuin tieteellisissä töissä.

Kuva vai kuvio?

Mietin seuraavaa kohtaa raportointiohjeessa: ”Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot.” https://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/6-visuaalinen-havainnollistaminen/ 

Miten on valokuvien laita? Olen ohjeistanut opiskelijoita merkitsemään kuva 1, kuva 2 jne., silloin kun kyseessä on selkeästi kuva, ei kuvio. Pitäisikö kuitenkin merkitä kuvioksi?

Vastaus:

Oppariblogiin on viime aikoina tulvinut kysymyksiä kuvista, joten asia on ajankohtainen.

Onkin tarkoituksenmukaista miettiä, onko maailma muuttunut siitä, kun viimeksi ohjeistin tässä asiassa (ks. Sekaisin kuvista, 15.6.2012).

Ohje näyttää pätevän edelleen:

Valitse jompikumpi ilmaisu: joko kuva tai kuvio. Käytä valitsemaasi sanaa johdonmukaisesti. Yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia, ei kumpaakin sikinsokin. Jos valitset kuva-sanan, sisällysluettelon jälkeen tulevan luettelon nimi on silloin Kuvaluettelo.

”Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.”

Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole.

Vastaus:

Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä ole potilaita, lukijan pitäisi kyllä ymmärtää, että olet ne itse ottanut ilman että niihin tehdään tekstiviitettä tai lähdeviitettä. Voithan halutessasi johdannossa tai alaviitteellä ensimmäisen kuvan kohdalla ilmoittaa, että kuvat, joissa ei mainita lähdettä, ovat sinun ottamiasi.

Jos tekstiviitteessä lukee Sukunimi 2017, lähde pitäisi mainita myös lähdeluettelossa. Jos olet jakanut kuvan jossain kuvapalvelussa julkisesti, silloin tämä tapa on mielestäni ihan korrekti ja ehkä jopa suositeltava. Lisää silloin lähdeviitteeseen Viitattu + päivämäärä ja nettiosoite.

 

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

But anyway, JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 

Kaavan käsittely opparissa

Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa?

Vastaus:

Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina.

Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.

 

 

 

Viittaa tekstissä kuvioon ks.-viittauksella

Analysoin opinnäytetyössäni itse tehtyjä taulukoita, voinko viitata kyseiseen taulukkoon tai kuvioon? Alla on esimerkki taulukoista ja kuvioista jota käytän työssä. Tällä hetkellä olen käyttänyt (ks. kuvio 2), kun olen aukaissut lukuja tekstimuotoon.

Kuvio 2. Keski-Suomen tilalukumäärän muutos (VIITE??)

Taulukko 3. Keski-Suomen tuotantosuunnat 1995–2015 tilalukumäärä ja % -osuus maakunnassa (viite??)

 tässä lyhyt lause miten olen tähän asti käyttänyt viitettä

 ”Keski-Suomen maatilat eriteltynä tuotantosuunnittain voidaan huomata, miten tilalukumäärän vähentyminen näkyy tuotantosuunnittain (ks. taulukko 3).”

Toivottavasti ymmärsitte tästä sekamelskasta asian pointin 🙂

Vastaus:

Tajusinpa tai en, vastaanpa kuitenkin 😉

En saanut upotettua tähän nopsasti taulukoita ja pylväsdiagrammeja, ne siis puuttuvat tuosta kysymyksestä.

Mielestäni teet juuri oikein, kun viittaat tekstissä ks.-viittauksella tekemiisi kuvioihin ja taulukoihin.

Raportointiohje sanoo:

Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja esimerkkiaineiston avulla. Nämä sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan, ja niitä selostetaan tekstissä. Havaintoaineisto sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.

Näinhän juuri teet!

Toinen mahdollisuus

Jos olet tehnyt ja julkaissut tekemäsi kuviot ja taulukot jossain aiemmassa opinnäytteessä tai toimeksiantajan asiakirjassa tms., viittaa kyseisiin lähteisiin.

Kuva-ideasta ei plagiointi-syytettä

Teemme opinnäytetyömme osana esteettömyysoppaan pientalorakentajalle ja heräsi kysymys oppaan kansikuvasta. Aikomuksenamme oli tehdä oppaan kansikuvaan poikkileikkaus keskiverto-omakotitalosta, ja kuvassa on osoitettu (ympyröidysti tai vastaavalla tavalla) ne kodin kohdat, joihin oppaamme tarjoaa esteettömiä ratkaisuja. Jäimme pohtimaan, että voiko kuva-ideasta syyllistyä plagiointiin?

Seuraavassa oppaassa on kansikuvana idealtaan samankaltainen poikkileikkaus (sillä erolla, että teemme kuvan itse, se olisi tyyliltään hyvin erilainen ja lisäksi siinä on esteelliset kodin kohdat korostettuna, jotta lukija ymmärtää, mitkä ovat ongelmakohtia, joihin oppaalla pyritään vastaamaan): http://inport2.invalidiliitto.fi/WWW_Toimivan_Asunnon%20opas.pdf

Voimmeko siis huoletta tehdä kuvamme, joka olisi perusidealtaan sama? Emme toki voi tietää, onko tuon ko. oppaan kuvaidea syntynyt kuvantekijälle itselleen vai onko hänkin sen idean poiminut jostain. Kyseinen opas on myös meidän oppaamme yksi sisällön lähteistä.

Vastaus:

En ole tekijänoikeuden asiantuntija, mutta minulla on käsitys, että homma onnistuu, ettekä syyllisty plagiointiin.

OKM:n sivuilla todetaan näin: ”Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta.”

Jos oikein tulkitsen, voitte vapaasti piirtää kuvan, jonka idea on täysin sama kuin Invalidiliiton oppaan kansikuvassa.

Spekulointia

Jos olisitte kuitenkin halunneet ottaa kuvan sellaisenaan, olisiko se ollut tekijänoikeuden alainen teos? Ehkäpä.

Tai sitten ei. Sen olisi voinut nimittäin ymmärtää selittäväksi piirrokseksi. Opettajan tekijänoikeus -sivustolla Kopiokissa (S. Vilmusenaho & T. Toikkanen) kertovat, että selittävät piirrokset eivät ole teoksia.

Kaksisivuinen taulukko

Jos taulukko jatkuu toiselle sivulle, miten siihen pitää merkitä, että se jatkuu seuraavalla sivulla ja toisella sivulla, että se on jatkoa edelliselle sivulle?

Vastaus:

Raportointiohje neuvoo näin (korostukset sp): ”Taulukon tulisi mahtua yhdelle sivulle, mutta jos taulukko jatkuu toiselle sivulle, siitä tulee mainita taulukon alareunassa ja jatkosivun yläreunassa.”

Tutki ja kirjoita -opus (2009, 326) antaa täsmällisemmän ohjeen: ”Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan – – sivun oikeaan alareunaan sulkeisiin: (jatkuu) – – Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle – -”

Eka tapa

Tätä tapaa suosisin varsinkin silloin, kun taulukko jatkuu monta riviä seuraavalle sivulle.

Taulukon aloitussivun oikeaan alareunaan tulee vain:

(jatkuu)

Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja nimi esimerkiksi:

Taulukko 3. Oppariblogin kysyjät aloittain vuonna 2015 (jatkuu)

 

Toinen tapa

Maalaisjärkeä voi myös käyttää. Esimerkiksi Ilari Syrjälän amk-opparissa (2015, 17 – 18) käytetään tällaisia ilmaisuja:

Taulukko 2 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 2 jatkuu edelliseltä sivulta

Tällöinkin asiasta on maininta taulukon alareunassa ja jatkosivun yläreunassa. (Huom! Kyseinen oppari mainitaan tässä vain taulukon jatkumisen vuoksi, en tiedä mitään sen arvioinnista tai arvosanasta.)

Kuvituskuvia ei Kuviot-luetteloon

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.

Fontin koko kuviossa

Kuvioiden sisällä oleva fonttikoko? 12?

Annetaanko Kuviolle otsikko kuvion sisälle? Sama nimi kuin kuviolle numeroitu, sisällysluettelon mukainen nimi? rap.ohje. 6. visuaalinen havainnollistaminen, kuvion laatiminen- ei ole nimeä. (sisällä).

Akselien nimeäminen kuvion sisälle- ulos-ei ollenkaan? Selitteen sijainti ja pakollisuus?

Poistetaanko kuvioiden tekstikehykset? (Excel tekee ne kuvioihin). Raportointiohjeen mukaan (6. Visuaalinen havainnollistaminen) ne näyttävät olevan paikallaan.

Vastaus:

Toivottavasti ymmärrän kysymyksen oikein…

Fontin koko

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt.

Kuvioiden tekemisessä saatetaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa tilasto-ohjelmia, jossa voi olla omanlaisensa fonttityylit. Silloin kuvioon voi tupsahtaa erilainen ja erikokoinen kirjasin kuin muualla opparissa.

Kuvion nimi

Kuvioseloste, arkisemmin kuvateksti, nimeää kuvion. Kuviota ei nimetä sen lisäksi erillisellä, kuvion sisällä olevalla otsikolla.

Kuvioseloste on pakollinen ja se sijaitsee kuvion alapuolella – jos tätä tarkoitettiin kysymyksellä selitteen sijainnista ja pakollisuudesta.

Samaa, kuvioselosteena olevaa nimeä käytetään kuvioluettelossa (otsikkona Kuviot) siten, että mahdollinen tekstiviite poistetaan näkyvistä. Kuvioluettelo tulee opparissa sisällysluettelon (otsikkona Sisältö) ja taulukkoluettelon (otsikkona Taulukot) jälkeen (ks. rapsaohjeen luku 4.1.3).

Akselien nimeäminen

Monissa kuvioissa, esim. diagrammeissa ja aikasarjoissa, on x- ja y-akselit. Akseleiden pitää olla yksiselitteiset, jotta lukija tajuaa, mitä muuttujaa kuviossa kuvataan ja miten esim. määrät tai prosenttiosuudet ovat vaihdelleet tutkimusaineistossa.

Antamistanne vaihtoehdoista äänestän siis sitä vaihtoehtoa, että akselit nimetään kuvion sisällä. Ne kun ovat kuvion sisällä, kuviossa. En osaa kuvitella tilannetta, että ne olisivat jossain muualla.

Tekstikehykset

Tekstikehysten poistamiseen tai jättämiseen ei taida olla virallista suositusta tai kieltoa. Pääasia, että kuvio on helposti ymmärrettävä. Joskus kuviosta tulee ymmärrettävä tekstikehysten kanssa, jos esim. haluaa kehystää kuviota viivoilla tms. Joskus taas ei.

Suora lainaus opparin lopussa

 Kuinka merkitään oppariin suora lainaus: Tämä tulisi aivan loppuun viimeisenä lauseena.

”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita” (Valvanne 2015).

Vastaus:

Kielikeskuksen viestinnän opeilla olisi tähän varmaan montakin hyvää neuvoa. He voivat täydentää vastaustani tarvittaessa.

Tapa 1

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.” (Valvanne 2015.)

Tapa 2

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. Kuten Valvanne (2005) muistuttaa: ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.”

Muistuttaa-verbin tilalla voi olla muu, kuvaavampi verbi, mitä nyt haluatkaan käyttää. MOT-sanakirjastossa olevan MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja antaa kyseiselle verbille synonyymejä:

muistuttaa 1 huomauttaa jollekulle jostakin, joka tämän pitäisi muistaa (myös nuhdellen tai muutoin arvostellen) Muistuta minua, että käyn huomenna postissa. Haluan muistuttaa sinua huolellisuuden tärkeydestä. 2 tuoda jonkun mieleen joku, jokin Vanhainkodissa käynti muistutti häntä siitä, että nuoruus ei jatku ikuisesti. Hän muistuttaa äitiään ’on samanlainen kuin äitinsä, on tullut äitiinsä’.

Ja sanoa-verbin synonyymejä:

sanoa 1 ilmoittaa, kertoa, paljastaa, mainita, ilmaista Lapseni osaa jo sanoa oman nimensä. Hän sanoi: ”Menkää Herran rauhaan!” Asia on sanottava niin kuin se on. Isä sanoi enon taas yltyneen juomaan. Suoraan sanoen olet inhottava! Älä muuta sano. Kauppias ei vielä sanonut lopullista hintaa. En osaa sanoa asiasta sitä enkä tätä. 2 huomauttaa En aio sanoa samasta asiasta toista kertaa. Ei pidä suuttua, jos asiasta sanotaan. 3 nimetä Sano jokin Saksan kaupunki. 4 eläimen ääntelystä Miten lehmä sanoo? 5 nimittää, kutsua Ei minua ole ennen moukaksi sanottu! 6 väittää Kuka sen on sanonut, että huomennakin sataisi? 7 määräämisvallasta Minulla ei ollut hänen asioihinsa mitään sanomista. 8 kirjoituksen sisällyksestä Mitä laki sanoo tästä asiasta? 9 kuv. Kolmas kerta toden sanoo. Tämä tapaus ei vielä sano ’kerro’ asiasta paljoakaan. Mitä tämä kaikki tahtoo sanoa ’merkitsee’? Ei ole niin sanottua ’varmaa’, että hän tulee.

Kenties on myös tapa 3

Usein runonpätkät ja aforismit erotetaan aineistoesimerkkien tapaan itsenäisiksi sitaateiksi. Ehkä sekin voisi olla tässä mahdollinen? Havainnollistetaan oleellinen ”aforismi” tai muu viisaus visuaalisin keinoin vaikkapa näin:

Valvanne (2015) muistuttaa, että

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.

TAI

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita. (Valvanne 2015.)

Mutta tosiaan, tämä kolmas tapa ei ole se, miten nykyinen raportointiohje ohjeistaa tekemään suoria lainauksia.

Tosin muistan, että muutama vuosi sitten raportointiohje alkoi juuri tämäntapaisella sitaatilla sisennettynä ja kursiivilla, joten kyseessä ei voi olla kovin kummoinen moka tai virhe, jos ollenkaan.

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Tekstikappaleet tulosten jäsentelyssä

Olen tehnyt kyselyn jossa oli 20 kysymystä. Puran vastaustulokset kysymyksittäin, ja laitan kyselyssä olevan kysymyksen aina otsikoksi. Onko kiellettyä numeroida niin, etteivät numerot näy Sisällössä?

Esimerkki:

1. Tulosten purkaminen

1.1. Kyselyn valmistelu
Tekstiä…..
1.2 Tulosten purkaminen

Nro 1. Minkä ikäinen olet?
………………………………
  Nro 2. Harrastatko liikuntaa?
jne…….

Kursivoidut numeroinnit eivät siis tulisi näkymään sisällysluettelossa.

Jos kyseinen tapa ei ole suotava, kuinka minun tulisi otsikoida? Kahdenkymmenen kysymyksen näkyminen sisällysluettelossa numeroituna näytti mielestäni hurjan pitkältä..

 

Vastaus:

Kysyin viestinnän opeilta neuvoja.

Sisällysluettelossa ne todellakin näyttäisivät aika erikoisilta.

Kappaleotsikot sen sijaan ovat ok. Tee siis kursivoiduista kysymyksistäsi kappaleotsikoita. Älä tee niitä otsikkotyylillä, silloin ne eivät nouse sisällysluetteloon.

Kappaleotsikoista raportointiohje ohjeistaa näin:

Kappaleotsikot
Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa.

Sanan selitys sanaston tai alaviitteen avulla

Minulla on opinnytetyössäni luettelo ajatusviivoilla.  Useat siinä olevat sanat kaipaavat selvennystä, eikä asiayhteyteen pitkästi selventäminen näytä selkeältä.

Haluaisinkin merkitä sanat tähdellä, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu. Voinko merkata sanojen perään pelkän * tähden, vai voiko tähden perään liittää myös numeron *1 ? Ja kuuluisiko numeron olla pienempi ja esim. ylänurkassa? En myöskään löytänyt tietoa, kuinka luettelo noista selvitettävistä sanoista toteutetaan? Tuleeko se normaalisti tekstiin, mihin kohtaan ja minkä kokoisella fontilla?

Vastaus:
Tässä on ainakin kaksi mahdollisuutta: erillinen sanasto tai alaviitteiden käyttö.

Erillinen sanasto

Raportointiohjeessa luvussa Opinnäytetyön rakenne tuumataan näin:

Joillakin aloilla opinnäytetöissä tarvitaan toisinaan lyhenteiden luetteloa tai erillistä sanastoa. Niiden paikka työssä on sisällysluettelon jälkeen ennen ensimmäistä tekstilukua.

Jos sinulla on useita sanoja, tai esim. kokonainen sivu selitystä kaipaavia termejä, erillinen sanasto on hyvä ratkaisu.

Sen paikka on siis sisällysluettelon, kuvioluettelon ja taulukkoluettelon jälkeen. Ennen tekstiä.

Alaviitteet

On myös mahdollista käyttää alaviitteitä. Esimerkiksi Wordissä voit lisätä alaviitteitä Viittaukset-välilehdellä. Silloin tekstissä olevaan sanaan ”kiinnitetään” pieni numero sanan jälkeen, ikään kuin sanan oikeaan yläkulmaan. Sivun alareunasta lukija voi katsoa numeron kohdalta kyseisen sanan selityksen tai muun siihen liittyvän tärkeän lisätiedon.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?

Kysymykseni koskee opinnäytetyön kyselyn avointen vastausten raportointia. Olen tulosten raportoinnin yhteydessä laittanut avoimista vastauksista muutaman suoran lainauksen tekstin yhteyteen. Nämähän ilmeisesti kursivoidaan ja sisennetään? Entäpä käytetäänkö lainauksen edessä ajatusviivaa? Saako selvät vastausten kirjoitusvirheet lainauksiin korjata, vai laitetaanko ne sellaisena kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet?

Entäpä laitetaanko kaikki avoimet vastaukset opinnäytetyössä erilliseksi liitteeksi?

Vastaus:

Joo, suorat lainaukset kursivoidaan, sisennetään ja tihennetään (riviväliksi 1).

Lainauksen edessä ei käytetä ajatusviivaa.

Avoimia vastauksia ei yleensä laiteta liitteeksi.

Kirjoitusvirheiden korjaus

Joissakin tutkimusaineiston analyysimenetelmissä jokainen taukokin on merkityksellinen, samoin naurahdukset ja kaikki muutkin äännähdykset. Mutta ilmeisesti tässä ei nyt ole kyse sellaisesta.

Suora lainaus eli sitaatti on, kuten Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 120) todetaan, alkuperäistekstin mukainen. Siis kirjoitusvirheineen.

Mutta saako niitä silti korjata? Se on mahdollista. Tässä sitaatti em. teoksesta (2010, 358):

Jos on tarpeen lisätä sana tai sanoja, vaihtaa alkukirjaimen kokoa tai selventää esimerkiksi pronominiviittausta, nämä selventävät ainekset, esimerkiksi selventävä substantiivi, merkitään hakasulkeisiin [– –]”, esim. ”Oliko Suomen ylimmällä johdolla silloin [v. 1940–41] mahdollisuuksia tietää, että – –?”

Nuo Tutki ja kirjoita -kirjan kohdat koskevat tosin lähteiden siteeraamista. Mutta oletan, että niitä voi soveltaa myös avoimien vastausten lainaamiseen, siis tutkimusaineistosta poimittuihin esimerkkeihin. Selityksiä voi siis lisätä tarpeen mukaan, kunhan erottaa ne lainauksesta hakasulkeiden avulla. Jos joku kohta litteroidussa tekstissä luo esimerkiksi mahdollisuuden väärinymmärtämiseen, selvennys kannattaa merkitä hakasulkeisiin.

Tässä vielä viestinnän lehtori Tarja Ahopellolta saamani vinkki:

Täytesanoja (niin, niin tuota, että,  joo) ei kirjoiteta, eli ”merkityksettömät” ainekset voi karsia pois, samoin lyöntivirheet. Teksti saattaa olla huolimattomampaa kuin lähdemateriaalien teksti, joten kiireestä johtuvia kirjoitusvirheitä ei mielestäni kannata toistaa.

Kuinka selviytyä haastatteluaineiston analyysistä?

Laadullinen analyysi ottaa joskus koville. Tässä vinkkejä graduntekijöille, mielestäni siinä monta hyvää neuvoa myös opparintekijöille.

Kosonen, M. 2013. Laadullinen analyysi for realists eli kuinka selviytyä haastatteluaineiston analysoinnista 2 kuukaudessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtorin slideshare-esitys 29.11.2013. Viitattu 14.4.2014. Http://www.slideshare.net/miiak/laadullinen-analyysi-for-realists.

Tähän viitattaan myös Gradutakuu-blogissa:

Svinhufvud, K. Laadullista analyysia realisteille. Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen yliopisto-opettajan blogikirjoitus 5.3.2014. Viitattu 14.4.2014. Http://www.gradutakuu.fi/2014/03/05/laadullista-analyysia-realisteille/.

Nämä lähteet löysi yksi Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille osallistuva opiskelija. Päätin heti jakaa tämän koko maailmalle;)

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Toiminnallisen osuuden diat

Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet? 

Vastaus:

Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet.

Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla:

Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan enemmänkin lähteiden esittäminen riippuu esitystilanteesta, asiasta, kohderyhmästä ja esityksen tarkoituksesta.

Ihan hyvin tekstiviitteet voisi laittaa näkyviin, koska osaltaan niidenkin avulla esitetty asia tulee perusteltua. Jos se kohderyhmän kannalta ei ole relevanttia (esim. jokin asiakasryhmä), ne voisi joko esittää lopussa tai vaikka alussa mainita, millaisiin lähteisiin esitys perustuu. Se liittyy esityksen ja tiedon luotettavuuteen.

Voihan tuota ehdotettua tapaakin käyttää.

Sitten voisi olla raportissa esitettynä diojen sisältö ja siinä yhteydessä olisi viitteet, sen sijaa itse esityksessä ei silloin välttämättä olisi.

Tällaisia pohdintoja minulta. Jokin perusteltu ratkaisu vain pitää tehdä.

Diossa lähteet vai ei

Itse olen sitä mieltä, että lähteet kannattaa ilmoittaa myös dioissa, tavalla tai toisella, eikä pelkästään raportissa. Ihan sen vuoksi, että usein diaesitykset alkavat elää omaa elämäänsä netissä tai muussa toimintaympäristössä, eivätkä ole sidoksissa tiettyyn julkaisuun. Ei tule vahingossa tehneeksi tekijänoikeusrikkomuksia.

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta.

Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu?

Vastaus:
Voit opparin tekstissä, siinä kohdassa kun kerrot aineiston keruusta, mainita, että kyselyt tehtiin Questbackin Digium Enterprise -ohjelmalla. Ja että hyödynsit samaa ohjelmaa myös aineiston analyysissä. Asiaa ei tarvitse mainita lähdeluettelossa, eikä siten myöskään tekstiin tarvitse laittaa asiasta tekstiviitteitä.

Jos taulukon selostessa (taulukon nimessä) ei ole viitettä mihinkään lähteeseen, lukija tietää, että kyseessä on sinun oma taulukkosi. Vaikka olet käyttänyt kyseistä ohjelmaa, sinä olet ihan itse määritellyt, mitä kyselyssä kysytään ja missä järjestyksessä. Ja syöttänyt kysymykset ohjelmaan, määritellyt kenelle kysely lähetetään ja milloin kysely on voimassa.

Myöskään liitteessä ohjelmaa ei tarvitse mainita, jos sen on kertonut tekstissä.

Virtuaali-AMK:n kuviot

Saako oppariin liittää suoraan Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla olevan kuvion (tietysti lähdemerkinnöin) vai pitäisikö sitä jotenkin ”muokata” ja laittaa ”mukaeltu” se ja se..

Vastaus:

Opparissa saa olla virtuaali-AMK:n sivuilta otettu kuvio,  jos ilmoittaa lähteen. Ei tarvitse lisätä ”muokattu” tai muita vastaavia sanoja, jos kerran ei ole sitä muokannut.

Kun tein materiaalia virtuaali-AMK:n sivustolle muinoin, allekirjoitin sitä ennen lomakkeen, joka mahdollistaa ammattikorkeakouluissa kyseisten materiaalien käytön opetuksessa, opinnoissa ja tutkimus- ja kehittämistyössä. Oletan, että jokainen sinne tietoa tuottanut on antanut saman juhlallisen luvan. Sivustolla onkin maininta: ”Tekijänoikeudet kuuluvat tekijöiden lisäksi: Sopimuksen mukaan.”

Kollegani Arja Kunnela tutki sivustoa tarkemmin ja bongasi käyttöehdot, jotka selventävät asiaa:

1.3 Aineistoa on oikeus muokata, kääntää, korjata, päivittää, sovittaa ja muutoin muunnella aineistoa sekä oikeus yhdistellä sitä muuhun aineistoon. Aineistoa ja siinä esitettyjä ideoita, tietoja, periaatteita ja menetelmiä on myös oikeus käyttää kokonaan uuden aineiston pohjamateriaalina. 1.4 Valmistettaessa aineistosta kappaleita tai yhdisteltäessä sitä muuhun aineistoon, aineiston tai siitä lainatun osan tekijä on mainittava aineiston käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Aineiston käyttäjän on muutoinkin kunnioitettava tekijän tekijänoikeuslain mukaisia moraalisia oikeuksia.

Nämä tiedot liittyvät aiheeseen Sydämen rakenne ja tehtävät. Se löytyy osoitteesta: http://www.amk.fi/opintojaksot/0507017/1181299950113/1181553430168/1181553541622/1181553704129.html. Sivun alareunassa on tekijät-linkki ja lisätiedot.

 

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut?

Vastaus:

Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen.

Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto siitä, että on itse kuvat ottanut” ei ole ihan helppo, eikä minulla ole siitä selvää käsitystä.

Mutta koska kuvat ovat tekijänoikeudellisessa mielessä niin ”tulipaloherkkää” materiaalia, suosittelen, että laitat ne myös lähdeluetteloosi nimelläsi.

Ja koska lähdeluetteloon tulee tekstissä referoidut lähteet, taitaa johdonmukaisuuden vuoksi olla hyvä mainita ne myös tekstissä (tekstiviitteenä tekstissä tai kuvioselosteessa).

Tässä kuviteltu esimerkki kuvioselosteesta:
Kuvio 1.  JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla (Virtanen 2013)

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Virtanen, A. 2013. JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla. Valokuva 17.1.2013.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko?

Vastaus:

Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa.

Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle opparintekijälle.

Taulukoiden tekemiseen ohjeistetaan esimerkiksi Kanasen Jorman opinnäytetyö-oppaissa ja Tutki ja kirjoita -kirjassa. Ne saat käsiisi suuntaamalla kulkusi JAMKin lähimpään kampuskirjastoon. Jos eivät siis satu olemaan lainassa. Minkä jutun voi tarkistaa Janetista.

Taulukkoa käytetään kirjallisen tekstin havainnollistamisessa. Siinä voi tiivistää napakasti sen, mitä muuten joutuisi selostamaan sivukaupalla. Tekstissä on sitten helppo kertoa keskeiset johtopäätökset taulukon antamasta, yleensä lukuhin (numeroihin) liittyvästä tiedosta.

Taulukkoon viitataan tekstissä joko ihan sanoina (”Taulukosta 4 selviää, että … ”) tai katso-viittauksella (ks. taulukko 4). Joskus opiskelijat ajattelevat, että tuloksina voi esittää taulukon toisensa perään ilman, että niitä sen kummemmin referoi (selostaa, kuvailee) tekstissä. Lukijalle sellainen on tyrmäävää informaatiotulvaa. Joten vaikka taulukko tiivistääkin numerotietoja, on taulukoiden antamasta tiedosta kuitenkin pääasiat kerrottava myös tekstissä. Kerro siksi pääasiat, mutta vain pääasiat. Jätä lukijalle kiinnostus tutkia taulukkoasi tarkemmin ja vakuuttua, että tekisi itsekin samanlaisia tulkintoja siitä kuin sinäkin.

(Paitsi jos jokin yksityiskohta on todella merkittävä asia: silloin siitä kannattaa kertoa myös tekstissä, vaikka muuten tekstissä ei selosteta taulukon yksityiskohtia.  Näin on esimerkiksi silloin, kun tulos poikkeaa tässä asiassa oleellisesti kaikista aiemmista tutkimuksista.)

Taulukon on oltava lukijaystävällinen: tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Siinä on rivejä ja sarakkeita. Ne otsikoidaan/nimetään täsmällisesti ja kokonaisin sanoin. On myös päätettävä, mihin kohtiin viivat laitetaan näkyviin.

Taulukolle annetaan naseva nimi (taulukkoseloste, taulukon otsikko) ja taulukko numeroidaan. Taulukon nimi läimäistään taulukon yläpuolelle. Taulukon nimi kirjoitetaan ihan tavallisesti, ei tikkukirjaimin. Jos taulukko on lainattu, lähde mainitaan.

Taulukot numeroidaan systemaattisesti ja juoksevasti läpi koko työn: Taulukko 1, Taulukko 2 jne.

Raportointiohjeessa kerrotaan nämä asiat ja hommaa yritetään havainnollistaa kuviossa 5. Kyseinen neuvo löytyy osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/.

Kaksiulotteisesta taulukosta käytetään myös ilmaisua matriisi.

Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde?

Vastaus:

Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa.

Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) alkuperäislähteestä on kuitenkin hyvä kertoa.

Esimerkiksi, jos Virtanen on alkuperäislähde ja Lahtinen se lähde, jota olet itse lukenut, kuvioseloste voisi tulla esimerkiksi näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Jos olet muokannut kuviota, litannia tulee vaikkapa näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut, muokattu; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Ongelma lukijan kannalta on tietty se, että hänen on etsittävä ensin Lahtinen-lähde käsiinsä, josta saa tarkemman tiedon Virtanen-lähteestä, jos haluaa tarkistaa tuon Virtasen alkuperäisen kuvion. Jos ajatellaan, että Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja, Virtanen 2008 ei kerro lukijalle tässä tapauksessa oikein mitään. Jäinkin miettimään sitä, olisiko silloin lukijaystävällistä ilmoittaa Virtanen-lähteen tiedot vaikka alaviitteessä. Silloin se ei ole lähdeluettelossa (lähteet jotka olet itse lukenut), mutta lukija kuitenkin saisi perustiedot toissijaisestakin lähteestä.

Vaihtelevanpituiset aineistoesimerkit

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka?

Vastaus:

Kyse on siis vastaajista, joilta olet saanut tutkimusaineistoosi vastauksia joko kyselyllä, haastattelemalla tms. Tai oikeastaan heidän sanomisistaan, joilla todennat ja esittelet tuloksiasi.

Raportointiohjeessa luvussa Visuaalinen havainnollistaminen todetaan näin:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita.

Sisennyksistä annetaan tällaiset ohjeet: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Mielestäni kauneinta olisi, että aineistoesimerkit olisivat kaikki sisennettynä, jolloin ne olisi myös helppo ymmärtää aineistoesimerkeiksi.

Mutta koska raportointiohjeen mukaan aineistoesimerkeissa noudatetaan sisennysohjeita, tulevat 1-3 riviä pitkät aineistoesimerkki-lainauksetkin lainausmerkkeihin eikä niitä sisennetä. Yli kolme riviä (4-x riviä) pitkät lainaukset sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan ykkösrivivälillä.

Lisäys/muutos 15.4.2013:

Aineistoesimerkeissä lyhyetkin lainaukset voi sisentää erilliseksi kohdakseen tekstissä. Lue tämä blogikirjoitukseni: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/04/15/aineistoesimerkkien-sisennys/

 

 

Monen taulukon synteesi

Sovellan opinnäytetyössäni projektiosaamisen kirjallisuutta asuinhuoneiston remonttiin sopivaksi, eli esimerkiksi muodostan taulukon remontin budjetointiin soveltaen erilaisia budjetointimalleja ja teen niistä yhden ”oman” version. Voisitko auttaa, miten näissä tilanteissa laitan lähdemerkinnät? Kyseessä käytän siis useaa eri lähdettä, mutta koostan niistä sovelletun version. Näitä tapauksia työssäni on useita, joten olisi parempi ne nyt laittaa alusta alkaen oikein.

Vastaus:
Omien taulukoiden laatiminen osoittaa halua ja taitoa synteesien tekoon. Se on hyvä juttu.

(Synteesi kokoaa yhteen olennaiset asiat. Synteesi tarkoittaa MOT-sanakirjaston mukaan yhdistämistä, yhdistävää menetelmää. Laajemmin sillä tarkoitetaan tutkimustulosten tulkintaa tavalla, jolla tutkija saa selvät vastaukset tutkimusongelmiinsa.)

Voisit tehdä kombitaulukkosi taulukkoselosteen esimerkiksi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (muokattu lähteistä Korhonen 2010, 23; Virtanen 2008, 12; Mäkinen 2013, 67; Nieminen 2011)

Tässä olen kuvitellut, että Nieminen 2011 on nettilähde, jolla ei ole sivunumeroita.

Raportointiohjeen taulukko- ja kuvioselosteissa (kuvateksteissä) on vähän erilainen tapa: lähde kirjoitetaan ensin ja sitten tulee sana muokattu. Näin esimerkiksi luvussa Visuaalinen havainnollistaminen, jossa on tällainen muoto: (Kananen 2008, muokattu).

Tällöin taulukon seloste tulisi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (Korhonen 2010, 23, muokattu; Virtanen 2008, 12, muokattu; Mäkinen 2013, 67, muokattu; Nieminen 2011, muokattu)

Eka taulukkoseloste näyttää kuitenkin selvemmältä, käyttäsin sitä. Pääasia, että lukija ymmärtää sinun hyödyntäneen kyseisiä lähteitä.

Lähdeluetteloon lähteet tulevat ihan normisti.

Samalla tavoin kuviot voivat olla yhdistelmä monesta aiemmasta kuviosta.

Lähteet:

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja. 2013.  Helsinki: Kielikone.

Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?

Metodiopinnoissa aina ihmetyttää kaksi asiaa, joille kaipaisi loogista selitystä, koska kaikelle on aina syynsä.
1) Miksi taulukossa taulukon nimi (siis taulukon sisällön kuvaus) tulee taulukon yläpuolelle (TAULUKKO xx)?
2) Miksi ns. kuviossa selitysteksti tulee kuvion alapuolelle (Kuvio xx)
3) Jotta ei olisi liian helppo kysymys, niin miksi taulukko kirjoitetaan suurkirjaimilla (TAULUKKO) ja kuvio pienkirjaimilla (Kuvio).

Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2:

Kuvion selosteen paikka on kuvion alapuolella varmaankin vanhaan standardiin (ISO 5966, 1982) perustuen: ”Each illustration shall be given a caption, which shall be placed beneath it”. Sama ohje kertoo taulukon selosteen paikasta paljon epämääräisemmin: ”- – caption, which may include a descriptive legend. If possible, the caption and the table headings should make the table self-contained without reference to the text”.

Tähän taulukon ominaisuuteen pohjautuu Hirsjärvenkin ym. (2010, 325) selitys asiasta: ”Taulukkoselosteet eli otsikot sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Tätä käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta.”

Suomenkielen taitaja Jukka Korpela huomauttaa, että taulukon nimi voi olla myös taulukon alapuolella, mutta mieluummin sen yläpuolella: ”Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan taulukon otsikko kirjoitetaan taulukon alapuolelle. Yleisempi käytäntö monissa yhteyksissä on sijoittaa se taulukon yläpuolelle. Tällöin tekstiä luettaessa tulee ensin vastaan kuvaileva otsikko ja sitten vasta tietojen massa.”

Tutkimusten maailmassa taulukon nimi kirjoitetaan siten ymmärrettävyyssyistä ennen tietojen massaa. Kuvion voi yleensä ymmärtää ilman selosteen lukemistakin.

Vastaus kysymykseen 3:
Vuoden vaihteen jälkeen raportointiohje suosittelee Taulukko- ja Kuvio-sanojen kirjoittamista niiden selosteissa pienaakkosin voimassa olevan asiakirjastandardin mukaisesti.

 

Lisäys ma 21.1.13:
Vanhan raportointiohjeen mukaan sekä kuvion että taulukon seloste kirjoitettiin suuraakkosin (ks. s. 29 – 30). Se on ollut yleinen tapa tieteellisissä teksteissä. Noista kahdesta lähteissä mainitusta vanhasta standardista en löytänyt käskyä suuraakkosten käyttämiseen, mutta esim. Hirsjärvi ja muut suosittelevat suuraakkosia Tutki ja kirjoita -kirjassaan.

Selailin tänään siis toistakin vanhaa standardia (ISO 7144, 1986). Taulukon selosteen paikka taulukon yläpuolella on määritellään siinä  täsmällisesti yläpuolelle ja kuvion selosteen paikka alapuolelle: ”The caption of a table shall appear above the table – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration”.

Lähteet

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

ISO 5966. 1982. Documentation – presentation of scientific and technical reports. Geneve: International Organization for Standardization.

ISO 7144. 1986. Documentation – Presentation of theses and similar documents. Geneve: International Organization for Standardization.

Korpela, J. 2013. Taulukot. Julkaisussa: Nykyajan kielenopas. Luku 5. Viitattu 15.1.2013. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.8.html

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnäytetyön raportointi. Viitattu 21.1.2013. http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 21.1.2013. http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

 

Kuviosta maininta tekstiin

Tuleeko opinnäytetyössä esitettyihin kuvioihin viitata tekstissä?

Vastaus:
Tulee. Kuvioon viitataan tekstissä ennen kyseistä kuviota. Tavallisesti kuvio mainitaan luontevassa kohdassa tekstiä tai käytetään katso-viittausta (ks. kuvio 1).

Samoin toimitaan taulukoiden kanssa.

Perkeleelliset opparit

Haastatellut toivat esille haastattelussa omalla puheenvuorolla muutamia kirosanoja. Saako työssä esiintyä näitä, kuten esimerkissä p…e. ”Minä en oo anonut enkä p…e ano. – -.”

Vastaus:

Ensivaikutelmani oli, että haastatteluja kirjoittaessaan (puhtaaksikirjoittaessaan, litteroidessaan) voi toistaa jetsulleen sanasta sanaan sen, mitä haastateltavat ovat lausahtaneet. Kirosanoineen kaikkineen.

Raportointiohjeessa kerrotaan litteroinnista hillityn sivistyneesti:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita (ks. s. 32).

Tein testin amk-oppareiden julkaisuarkistossa Theseuksessa. Haussa käytin hakusanoja ’perkele’, ’saatana’ ja ’helvetti’. Empiirisen kokeeni tulos osoitti, että amk-töissä riehuu tällä hetkellä 99 perkelettä, 71 saatanaa ja 109 helvettiä. Voipi olla, että juuri sinä olet henkilö, jonka oppari rikkoo sadannen perkeleen rajapyykin 😉

Muuten välttäkää opparissanne kiroilua kuin ruttoa! Vakuutan, että opettajilta ei heru lisäpisteitä, jos toteatte jotain tyyliin ”keräsin sen saatanan kyselyaineiston niiltä helvetin laiskiaisilta, joista perkele vieköön vain muutama viitsi vastata”.

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde.

Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta:
Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Eli jos laittaisin tämän sinun vastauksesi raporttiin olisiko se näin:
Tekstiä tekstiä (omin sanoin se, mitä vastaat tähän viestiin) tekstiä tekstiä. (Åberg 2012)

Ja lähteisiin:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Huom! Tuo päivämäärä tuossa on siis arvioitu päivämäärä millon vastaat 🙂 Pitääkös meidän sitten laittaa liitteisiin tämä alkuperäinen s-posti?

Vastaus:
Tämä kysymys saapui luokseni kollegani Kristiina Åbergin kautta.

Tutkimusaineiston keruuta vai tietoperustan laadintaa?

Ensimmäinen pohdittava on se, ovatko kirjanpito-ihmisten viestit tutkimusaineistoanne vai ovatko he tietoperustan laatimisessa käyttämiänne asiantuntijalähteitä.

Jos viestit ovat tutkimusaineistoa, lähteitä ei yleensä ilmoiteta, kuten raportointiohjeessa todetaan: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.” Tämä ohje tosin koskee suullisia lähteitä eli henkilökohtaisia tiedonantoja (haastattelut, puhelut yms.), mutta lienee sovellettavissa myös muuhun kuin face-to-face- tai ear-to-ear-tilanteisiin.

Mutta jos olette käyttäneet viesteissä saamianne asiantuntijoiden näkemyksiä tietoperustanne laadinnassa, silloin viestien on oltava lähdeluettelossa.

Voisin kuvitella, että tämä erottelu ei ole täysin selkeä tai ongelmaton kaikissa tutkimustehtävissä. Teidän kannattaa jutella asiasta ohjaavan opettajanne kanssa. Voihan olla, että teidän raportissanne on perusteltua näkyä vastaajien nimet ja lähdeluettelossa heiltä saamanne viestit.

Lähdeviite ja tekstiviite

Lähdeluetteloon juuri tuolla tavoin kuin ehdotatte, mutta lisäisin vielä organisaation:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Tekstiviitekin on muuten oikein, mutta tarkistakaa vielä pisteen paikka.

Yhteen virkkeeseen viittaaminen:
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Åberg 2012).

Useampaan edeltävään virkkeeseen viittaaminen.
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Åberg 2012.)

Kristiinalle lähettämäänne s-postiviestiä ei tarvitse laittaa opparin liitteisiin 🙂 Liitteet täydentävät lukijalle sitä, mitä ja miten olette valitsemaanne ilmiötä tutkineet ja siitä oppineet.  Ne ovat asiaan liittyvää lisäaineistoa.

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”:

Taulukko
Kuva
Kaava
ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki).

Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en oikein näe siinä mieltä. Sehän pitäisi sitten olla jo valmiina raportointipohjassa.

Mitäpä mieltä olet tällaisesta ratkaisusta?

Vastaus:

Raportointiohjeessa kaikille muille kuvallisille havainnollistamisille kuin taulukoille on annettu nimitys kuvio. Syynä on muinainen kansainvälinen standardi, jossa kuvioiksi (figures) määriteltiin kaikki muut paitsi taulukot (tables). Eli kuvioita ovat siis kuvat (photographs), piirustukset (pictures), kuvat/kuvitukset (illustrations), graafit sun muut, mitä niitä onkaan. Samaa linjaa on noudatettu Tutki ja kirjoita -opuksessa.

Havaintoni on, että ’kuva’ alkaa pikku hiljaa hivuttautua kuvio-sanan tilalle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos julistaa, että ’kuva’ vie voiton jossain vaiheessa.

Totta on, että Word ehdottaa Taulukkoa, Kuvaa tai Kaavaa. Itse olen kohdannut tämän päivittäessäni raportointiohjetta. Silloin olen määritellyt kuvaluettelon asetuksissa, että kuvan nimitys on Kuvio. En tarkalleen muista, miten olen tempun tehnyt, mutta oli se kuitenkin mahdollinen eikä muistaakseni raastanut hermojani finaaliin – saattoi tosin olla aika pienestä kiinni!

Jossain muissa tekstinkäsittelyohjelmissa voi olla toisenlaiset nimitykset muille kuin taulukoille.

’Kaavaa’ tai ’Kaaviota’ en käyttäisi. Laskentakaavoille on oma esittämistapansa jo nytkin, eikä se ole kuvio eikä taulukko.

Sekavan sepustukseni lopuksi tiivistetysti ajatuksiani, joista keskustelin myös Liukon Sadun kanssa:

  • Käytätpä sanaa Kuvio tai Kuva, käytä valitsemaasi ilmaisua johdonmukaisesti. Siis yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia.
  • Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.
  • Suurkirjaimisista sanoista voi olla ihan hyvä pyrkiä eroon. Tältä osin ehdotamme muutosta raportointiohjeeseen. Kuvioselosteeseen ei kirjoitettaisikaan enää ”KUVIO 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012” vaan ”Kuvio 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012”.

Suorat lainaukset vastaajilta

Kun tuloksia esitetään ja käytössä on myös suorat lainaukset vastaajilta, tuleeko lainaukset muotoilla samoin kuin suorat lainaukset, joita käytetään esim. teoriassa t.s. Riviväli 1, kursiivi ja sisennys? vai laitetaanko lainaukset jotenkin muuten/onko tyyli vapaa?

Vastaus:
Joo. Tästä on esimerkki raportointiohjeessa luvun 5 lopussa, siellä on myös esimerkki:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita – –

Kahden kuvion yhdistelmä

Miten tulisi toimia kuvatekstin kanssa, kun yhdistää kaksi kuviota yhdeksi kuvioksi kahdesta saman tekijän eri kirjasta kummankin kuvion esittäessä täysin samaa asiaa? Yhdistelmä näistä kahdesta edustaisi lukijalle selkeämpää näkymää, kuin kaksi erillistä tai pelkästään vain toinen. Vai tulisiko käyttää jompaa kumpaa, ja sitten koittaa tekstissä avata, mitä sillä haetaan?

Saako kuviota ylipäänsä yhdistää?

Esim.
KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta. (Hofstede 1984, 15; Hofstede 2005, 5. Yhdistetty/muokattu/yhdistelmä)

Vastaus:
Kyllä kuvioita voi yhdistää yhdeksi kuvioksi, kutsuttaisiinko sitä sitten hienosti vaikka synteesiksi. Upeaa, kun ajattelet lukijaa ja sitä, miten tuottaa hänelle selkeää tietoa!

Raportointiohjeessa suositaan muokattu-ilmaisua. Silloin kuvioseloste tulee näin:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15 & Hofstede 2005, 5; muokattu)

Jätin pisteen pois kuvioselosteesta, kun se ei oikeastaan ole lause (verbi puuttuu). Jostain syystä yhdistelmäkuviosi selosteeseen sopii hyvin &-merkki väliin, silloin ei tarvitse toistaa muokattu-sanaa. Jos niin haluaa tehdä, kuvioseloste näyttää tältä:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15, muokattu; Hofstede 2005, 5, muokattu)

Mutta yhtä hyvin lukija ymmärtää senkin, jos käytät ilmaisua ”yhdistetty”:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15 & Hofstede 2005, 5, yhdistetty).

Ehdottamasi toinenkin ratkaisu on mielestäni ok.

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset.

Riittääkö lähteeksi

Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu. [Viitattu x.x.2012] http://www.google.com/intl/fi/analytics/

Vastaus:

Tähän mennessä olen selvinnyt sillä, että kirjaston järjestelmäasiantuntija näyttää niitä pyydettäessä. Mutta ainahan on hyödyllistä opetella uusia asioita!

Pyysin sen vuoksi JAMKin tietohallinnolta mahdollisuuden (luvan) päästä suoltamaan analyysejä JAMKin kirjaston sivuista. Kuikuilin palvelussa jonkin aikaa saadakseni käsityksen systeemistä.

Vaikutelmani on, että Google Analytics on mieluumminkin työkalu (kuten vaikkapa tilastotyökalu SPSS) kuin yksittäinen tietolähde. Työkalun käyttäjä voi muodostaa erilaisia haluamiaan tilastoja ja käppyröitä valitsemalla moninaisista alasvetovalikoista erilaisia muuttujia.

Myös lähdemerkinnän tekemiseen on siten lukuisia mahdollisuuksia.

Pääasia on, että merkintä antaa lukijalle tarpeeksi tietoa lähteestä. Ohjeistan näin ensi hätään (annan siis itselleni luvan täsmentää tätä ohjetta, kunhan saan itselleni lisää kokemusta kyseisestä analyysityökalusta):

Taulukon tai käppyrän nimi. Julkaisuvuosi. Täsmennykset tietolähteen sisällöstä tai luonteesta. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Esimerkkejä mahdollisista lähdemerkinnöistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston internetsivujen käyttö. 2012. Google Analytics -verkkoanalyysipalvelussa tehty analyysi www.jamk.fi/kirjasto-sivun ja sen alasivujen käytöstä 23.4.-23.5.2012. Palvelun käyttö vaatii tunnuksen. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivujen lataus vs. keskimääräinen sivuilla oloaika 23.4.-23.5.2012. 2012. Google Analytics -palvelussa tehty analyysi. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/intl/fi/analytics, Site content, Pages.

JAMKin kirjaston ladatuimmat internetsivut. 2012. Google Analytics -tilasto Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuston käytöstä 23.4.-23.5.2012. Tilasto laadittu www.jamk.fi-sivuston ylläpitäjän antamalla luvalla. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jos keksii napakan otsikon tilastolleen/käppyrälleen (lähdemerkinnän alkuun), sitä hauskempaa tekstiviitteitä tehdessä!

Tilaston tai käppyrän nimi voi olla enkunkielinen, koska ainakin minulla on käytössäni enkunkielinen Google Analytics.

Karttakuvat opparissa

Karttakuvien käytöstä opparissa on selkeä ohje Opettajan tekijänoikeus -blogissa.  Suosittelen!

Katso: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/01/google-kartan-kaytto-opinnaytetyossa/

 

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.

Oma taulukko, numerotiedot pankista

Olen siirtänyt käsin tiedot erään pankin raportista exceliin ja muokannut taulukon itse haluamakseni. Raportointiohje sanoo ”Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä”. Koskeeko lainaus siis tässä tapauksessa taulukon asiasisältöä sekä ulkoista muotoa? Mainitsenko siis lähteen kun taulukko on omani, mutta numerot on otettu muualta?

Vastaus:
Varminta on, että ilmoitat pankin raportin tavalla tai toisella taulukon yhteydessä. Koska et ole muokannut jo olemassa olevaa taulukkoa (koska sitä ei ole ollut olemassa), vaan tehnyt taulukon itse, voisit tehdä vaikkapa näin (sovellettu Tutki ja kirjoita -kirjan ohjetta sivuilta 324­–­327, erityisesti APAn taulukkoesimerkkiä):

TAULUKKO X. Taulukon nimi¹

[Tähän taulukko]

Taulukon viimeisen rivin alaviivan jälkeen voi laittaa huomautuksia. Laita siis huomautus:
¹ Huom. Numerotiedot lähteestä se-ja-se.

Kyseessä on koko taulukkoon liittyvä yleisselitys. (Taulukon nimi = taulukkoseloste.)

Numeron ¹ tilalla voi olla kirjain a. Taulukkohuomautuksissa näytetään käytettävän nimenomaan kirjaimia. En vaan löytänyt Wordistä nopeasti temppua, jolla a-kirjaimen olisi saanut helposti heitettyä yläviistoon yläindeksiksi 😉 Kyllä lukija ymmärtää sen oikein tuollakin tavalla.

Tutki ja kirjoita -kirjassa huomautuksessa mainitun lähteen tiedot ovat täydelliset. Mielestäni riittää kuitenkin, että kerrot normaalit tekstiviitteen tiedot. Esimerkiksi ”Perttula 2011,  3” tai ”Nordean raportti 2011, 4”. Ilmoita lähdeluettelossa lähteen tiedot  sitten kattavammin.

Esimerkki taulukkoon liittyvästä yleishuomautuksesta on muun muassa Eveliina Malmivaaran gradussa, sivulla 18 (ks. lähdeviite tämän kirjoituksen lopusta).

*****

Jos joku on kiinnostunut APAn (American Psychological Association) ohjeesta, parhaimmat neuvot on APAn omassa Publication Manualissa. Koska minulla ei satu olemaan kyseistä julkaisua käsillä, netistä löysin esimerkiksi tällaisen (APA Table Guidelines 2010):

1. Occasionally you may need to provide additional information about an aspect of a table. You can present this information in a note to the table rather than in the text or in the table itself.

2. Notes to the table appear underneath the table being supplemented. Notes begin under the first column and are left-justified and single or double spaced. Each note begins on a new line.

3. There are three kinds of notes to tables:

a. General notes are about the table as a whole. They begin with the capitalized and italicized word ”Note” followed by a period. The first word of the text of the note is capitalized, and the note ends in a period. Example: Note. All nonsignificant threeway interactions were omitted.

b. Specific notes are about a particular column, row, or cell. They begin with a lowercase letter in superscript format (e.g., a); this letter will also appear in the column, row, or cell that your note refers to. Use letters in alphabetical order. Order the letters in the body of the table from the upper left-hand side of the table to the lower-right hand side. Notes end with a period. Example: an = 15 for each group.

c. Probability notes are about statistical findings. These are commonly used to specify the p-value of a particular statistical test. For example, if you have some results that are significant at the p = .05 level and others that are significant at the p = .01 level, put different symbols next to those results in the table, and provide an explanatory note of your symbols underneath the table. Begin probability notes with the symbol to be defined and end them with a period. Example: *p < .05. **p < .01.

4. If you have a note of each kind (or of any two of the three kinds), they must appear in the order of General note, Specific note, and Probability note.

Lue lisää:

  • APA Table Guidelines. 2010. Washington: University of Washington, Psychology Writing Center. Viitattu 7.11.2011. Http://web.psych.washington.edu/writingcenter/writingguides/pdf/tables.pdf
  • Publication manual of the American Psychological Association. 2009. APAn Publication Manualin esittely sekä linkkejä muihin oppaisiin, mm. Tutoriaaleihin. Viitattu 7.11.2011. Http://www.apastyle.org/manual/index.aspx.
  • Malmivaara, E. 2011. Komialta kirkolta – ei palio muualta viittisi ollakkaan. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos, liikunnan yhteiskuntatieteiden oppiaine. Viitattu 17.11.2011. Https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36557/URN:NBN:fi:jyu-2011081811249.pdf?sequence=1.
  • Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. 15.–16. p. Helsinki: Tammi.

Valokuvien koonti liitteeseen

Olen liittämässä työhöni kuvia työn toimeksiantajayrityksestä, mutta koska kuvia on useampia, niin ajattelin laittaa ne suosiolla liitteeksi. En kuitenkaan ole varma, tuleeko kuviin laittaa kuvatekstejä. Voiko kuvien alle laittaa vapaasti tietoa kuvasta, esimerkiksi tyyliin ”Nykyinen kahvio” vai tuleeko myös tässä tapauksessa kuvien yhteyteen laittaa ”oikeat” kuvatekstit, esimerkiksi ”KUVIO 3. Nykyinen kahvio”?

Vastaus:

Kuvien koonti liitteeseen kuulostaa oikein hyvältä idealta.

Suosittelen, että laitat kuvien yhteyteen oikeat kuvatekstit/kuvioselosteet: ”KUVIO 3. Nykyinen kahvio”. Silloin se näkyy myös kuvioluettelossa ja sillä on informaatioarvoa lukijalle.

Kuvioiden tekijänoikeudet

Terve! Pitääkö oppariin kysyä lupa kuvioiden esittämiseen kuvion tekijältä aina? Mistä saan yhteystiedot? Voiko luvan kysyä sähköpostitse? Eikö pelkkä lähteen merkintä riitä? Entä jos teen kuvion hieman erilaiseksi, merkitsen lähteen, niin rikonko tekijänoikeuksia?

Vastaus:
Terve!

Yleensä kuvion tekijän lupaa ei tarvita, vaan lähteen ilmoittaminen riittää.

Mutta valokuvien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden tekijöiltä sinun on pyydettävä lupa. (Jos valokuva on sinun itsesi ottama, silloin ei tietty tarvitse.) Itse etsisin valokuvaajien yhteystietoja googlettamalla, soittamalla johonkin numerotiedusteluun tai Väestörekisterikeskuksesta (ks. tiedote). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, jos sinulla on tiedossa valokuvaajan meiliosoite.

Et riko tekijänoikeuksia, jos muokkaat kuviota. Ilmoita muokkauksesta vaikkapa näin (esimerkki raportointiohjeesta):

KUVIO 6. Tekstisivun ulkoasu (Maasola 2005, 14–15, muokattu)

 

 

 

Taulukko- ja kuvioselosteiden paikat

Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella?

Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (”kuvateksti”) kuvion alapuolella.

Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia ja yksiselitteisiä, että lukija ymmärtää ne oikeastaan ilman selostettakin.

Kansainvälinen standardi (ISO 7144) vuodelta 1986 määrittelee nämä paikat jämptisti ilman perusteluja:

”The caption of a table shall appear above the table and after the Arabic numeral assigned to it. – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration – – after the Arabic numeral assigned to it.”