Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Kuvailulehti

2018 18/04
At 13:14 | By Suvi Perttula | Posted in Aineiston keruu, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Lähteet, Tekijänoikeudet | Tagged , , , , , , |

Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista.

Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/

mukaista tyyliä.

Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences.

Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se että niihin ei suoranaisesti ole mitään webbilinkkejä tms.

Lisäkysymys:

Toinen tähän liittyvä ongelma on se että mahdollisesti ryhmä tekee ns. ”kimppapalautuksen” joka on sallittua, niin kuvailulehdellä voi joko lukea ”Team 1” tai sitten kaikkien tiimiläisten nimet (max 15).  Listaanko kaikki nimet lähdeluetteloon ja ilmeisesti ei saa muuttaa tuota ”Team 1” mihinkään ymmärrettävämpään listaten kaikki tekijät jos pystyn ne nimeämään esim. kurssin opettajan avustuksella.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä. Jos webbilinkkejä ei ole, niitä ei laiteta lähdeviitteeseen – but no problem at all 😉

Hioisin viitettä vielä, lisäisin esim. opintojakson nimen. Tarvitaanko tuota kurssiraportti-ilmaisua monta kertaa? Jos ei, jättäisin sen pois. Onko kurssiraportin nimi sama kuin opintojakson nimi? Yleensähän raportin nimi liittyy siihen asiaan, jota kyseinen henkilö on tarkastellut opintojakson aikana. Oletan tässä, että se on eri.

Sitten vielä jumiuduin miettimään noita tutkinto-ohjelmien nimiä. JAMKissa on Master’s degree in Information Technology, Cyber Security (tai Full Stack Software Development). Ilmaisun näkee myös ilman tuota Information Technologyä tuossa keskellä. Mutta onko JAMKissa esim. Bachelor’s degree programme in information technologya? En löytänyt ainakaan JAMKin tutkinto-ohjelmista enkä JAMKin opintotarjonta -sivulta.

Raporteissa näytätte käytettävän tuota yhdistelmää ” Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology”. Mennään tässä tapauksessa sen tiedon varassa. Koska kyse on englanninkielisen tutkinto-ohjelman opparista, lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology, YTCP0400 Cyber Security Exercise.

tai näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

 

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppari: lähdeviite

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman opparissa lähdeviite tulisi jonkin verran eri tavalla, vaikka oletus tietty onkin, että vain kyseisten enkunkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat kyseisellä opintojaksolla raportteja rustaavat. Mutta jos vaikka tuon opintojakson voisi suorittaa vapaavalintaisissa opinnoissa…

En voi käyttää monikkoa programmes, kun se ei ole suomen kieltä. Viralliset tutkinto-ohjelmien nimet ovat kuitenkin joka tapauksessa englanninkielisiä, todennäköisesti erisnimiä, joten kirjoittaisin ne erisniminä samalla tavalla kuin enkku-lähdeviitteessäkin. Jätin siis varulta pois amk-tasoisen tutkinto-ohjelman, kun en sitä nyt arvaa:

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology, YTCP0400 Cyber security exercise.

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti opintojaksolla YTCP0400 Cyber security exercise. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology.

 

Vastaus lisäkysymykseen

Lähetit minulle esimerkin raportista, jossa tekijänä on tosiaan “Blue Team members”. Olisi tosiaan hyvä, jos tiimin jäsenet olisi listattu kuvailulehden Authors-kentässä tai vaihtoehtoisesti Miscellaneous-kentässä.

Jos lähteessä ei kerrota päävastuullisten tekijöiden nimiä, hankala niitä on lähdeviitteeseenkään laittaa. Työryhmien tekemien tietolähteiden lähdeviite voidaan aloittaa julkaisun nimellä, koska työryhmä on yhteisö, ei henkilötekijä. Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien raportointiohjeen mukainen lähdeviite voisi olla esim. tällainen:

Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Sinulla voi tietty olla toinen dokumentti tai suullinen lähde, joka selvittää, ketkä tuossa Blue Teamissa oli. Silloin voit viitata sekä tuohon raporttiin, että toiseen lähteeseen.

Jos tiimiläisten nimet kerrotaan raportissa, ne laitetaan  lähdeviitteeseen, vaikka niitä olisi 15. Kaikki nimet ilmoitettaan ekassa tekstiviitteessä, sen jälkeen riittää ekan tekijän nimi ja et al., kuten enkku-ohjeessa ohjeistetaan:

(Hirsjärvi et al. 2009, 262–263.)

 

Tutkimusaineistoa vai lähdeaineistoa?

Minua alkoi vaivata kysymys: Onko niin, että nämä raportit ovat tutkimusaineistoasi? Vai viittaatko näihin tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa?

Jos mainitset raportit tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa, silloin ne ilmoitetaan  lähdeluettelossa.

Jos raportit ovat tutkimusaineistoasi, tarvitseeko niitä ilmoittaa lähdeluettelossa?

Raportointiohjeessa neuvotaan, että jos suulliset lähteet ovat tutkimusaineistoa, niitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, vaikka ne olisi litteroitu kirjalliseen muotoon: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Minun on kysyttävä tätä itseäni viisaammilta joskus…

Mutta voisin kuvitella, että ilmoitat raportit yhtenä osana tutkimusaineistoa ja listaat ne vain siinä yhteydessä (tai listaat ne liitteessä). Jos saat nimet selville opettajan avulla, ilmoita samalla henkilökohtaisena tiedonantona, mutta älä taaskaan lähdeluettelossa. Käännä kirjoittamani suomenkieliset ilmaisut vielä enkuksi:

Raportti 1: Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Jäsenet: …. (henkilökohtainen tiedonanto: Sukunimi, Etunimenalkukirjain. 201. Titteli tms. Organisaatio päivämäärä).

Raportti 2: …

Raportti 3: …

Lopuksi

Lukijakunta voi vapaasti kommentoida, jos olen pölhöyksissäni antanut tässä asiassa höpö-höpö-ohjausta 🙂

2016 14/04
At 9:39 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti | Tagged , , , , |

Vanha vai uusi kansilehti?

Olen valmistumassa piakkoin ja pohdiskelen, mitä kansitekstiä minun tulisi käyttää opinnäytetyön kansilehdessä.

Aloitin yamk-opiskelut avoimen amk:n kautta syksyllä 2014 ja viralliseksi opiskelijaksi pääsin yhteishaun kautta syksyllä 2015.

Käytänkö siis vanhaa kansilehteä, jossa lukee ”Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK” vai uutta versiota eli ”Logistiikan tutkinto-ohjelma, ylempi AMK?

Vastaus:

Käytä uutta kansilehteä.

Luultavasti olet jo kirjoittanut opparin lähes valmiiksi.

Mutta niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa kirjoittamista, tiedoksi, että kaikkein helpointa on käyttää opinnäytetyön mallipohjaa, jossa tulee kansilehti ja kuvailulehdet ”kaupan päälle”. Ei tarvitse ährätä osanvaihtojen ja marginaalien kanssa. Elmo-opiskelijaintrassa on pohjat suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK fi tai YAMK fi) tai enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK eng tai YAMK eng). Jos ”sijaitset” JAMKin ulkopuolella, kirjaudu Elmoon henkilökohtaisilla JAMK-tunnuksillasi.

Lisätietoja JAMKin Opinto-oppaassa mm. sivulla Opinnäytetyön raportointi ja julkaisu ja Opinnäytetyön ohjeet ja lomakkeet.

2016 07/03
At 13:08 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Liitteet, Opinnäytetyön arviointi, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , , , , , , |

Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.

2016 16/02
At 12:03 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , |

Numeroimaton sivu

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).

2015 18/12
At 12:12 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti |

Mikä ajankohta kansilehteen? Muutos!

JAMKin opinnäytetyöfoorumissa tehtiin tänään muutos raportointiohjeeseen.

Kansilehteen merkitään jatkossa kuukauden ja vuoden tarkkuudella se ajankohta, jolloin opinnäytetyö hyväksytään opinnäytetyöryhmässä. Ei siis enää se ajankohta, jolloin opiskelija luovuttaa työnsä arvioitavaksi!

Kuvailulehdessä ajankohta ilmoitetaan samoin kuin kansilehdessäkin. Ei siis enää pp.kk.vvvvv.

Lisäys 29.12.2015: Nämä muutokset tehtiin myös kansi- ja kuvailulehtien malleihin sekä valmiiseen mallipohjaan, joten oppariaan aloittelevan ei tarvitse tehdä mitään. Mutta niiden opiskelijoiden, jotka ovat jo pitkällä opparinsa teossa, on otettava huomioon tämä muutos.

Myös raportointiohjetta muutettiin tältä osin.

2015 05/10
At 13:26 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät | Tagged , , |

Julkaisun laji: Opinnäytetyö, ylempi AMK

Miten yamk-työt merkataan lähteissä vai tuleeko niistä erikseen mainintaa, että ovat yamk-opinnäytetöitä?

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!” : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö (YAMK). Viitattu 29.9.2015. http://www.theseus.fi/handle/10024/69095.

Vastaus:

Joo, on mainittava, että kysymyksessä on yamk-oppari.

Olen aiemmin ohjeistanut, että ”ylempi amk” kirjoitetaan mahdollisimman tavallisesti.

JAMKin oppareiden kuvailulehtien päivityksessä kesällä kirjoitusasusta päätettiin näin: ”Opinnäytetyö, AMK” ja ”Opinnäytetyö, ylempi AMK”.

Kuvailulehdestä on nyt omat versiot AMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi ja omat versiot YAMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi.

Lähdeviitteen kirjoittaisin näin:

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!”: Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Viitattu 29.9.2015. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736.

Oikeastaan kyseisen opparin kansilehdessä olisi pitänyt olla myös koulutusalan nimi. Alojen nimet löytyvät OKM:n sivuilta. Mutta jos kansilehdessä tai kuvailulehdessä ei jotain tietoa ole, ei sitä itse tarvitse siihen täydentää tai keksiä!

Käytin julkaisun pysyvää osoitetta nettiosoitteena. Se kerrotaan dokumentin kuvailutiedoissa.

Sulkuja mahdollisimman vähän lähdeviitteeseen. Joskus niitä on laitettava, jos sulut ovat esimerkiksi lähteen nimessä.

2015 02/09
At 14:07 | By Suvi Perttula | Posted in Johdanto, Kuvailulehti, Pohdinta, Tekstiviitteet | Tagged , , |

Tekstiviite tiivistelmään?

Laitetaanko tiivistelmään, johdantoon, pohdintaan tekstiviitteet?

Vastaus:

Tekstiviite laitetaan aina, kun viitataan jonkun toisen ajatuksiin tai havaintoihin.

Johdannossa ja pohdinnassa niitä näkee usein, mutta tiivistelmässä harvemmin. Olenkohan koskaan nähnyt?

Tiivistelmässä lukijalle selostetaan vain oman opparin tärkeimmät pointit, ei kaikkea mahdollista kiinnostavaa.

Jos kuitenkin opparissa olisi asetelma, jossa vaikka testataan jonkun gurun teoriaa, olisi siitä ehkä syytä kertoa myös tiivistelmässä. Ja se voi vaatia tekstiviitettä.

Ettei syyllisty plagiointiin.

2015 01/09
At 11:50 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Muut, Ohjeet, Opinnäytetyön rakenne, Tekstisivun ulkoasu | Tagged , , |

Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.

2015 15/04
At 10:30 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Lähteet, Tekstisivun ulkoasu, Tietoperusta | Tagged , , , , , |

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

2015 18/03
At 11:30 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Ohjeet | Tagged , , , , , , , , , , , |

Huis, logot pois! – Ja uudet tilalle

Kävin katsomaan JAMKin raportointiohjeita. Siellä on pohjissa vielä vanha logo käytössä. Nykyään JAMKissa on otettu käyttöön selkeä jamk-logo sinisellä printillä. Mitä logoa JAMKin dokumenteissa tulisi käyttää ajatellen opinnäytetyötä? Samaa logoahan tulisi myös käyttää muussa raportoinnissa. Tietojeni mukaan vanhasta logosta on luovuttu. Kiitos.

 Vastaus:

Kiitos palautteestasi.

Aina käytetään niitä mallipohjia, jotka ovat JAMKin opinto-oppaassa tarjolla. Tällä hetkellä käytössä on kansilehti, jossa on uusi logo ylhäällä, mutta vanha liekki-logo alhaalla. Kuvailulehdessä on vanha liekki-logo ylhäällä.

Huomasimme syksyn alussa, että jostain syystä vanhat logot kummittelivat edelleen www-sivuilla olevissa kansilehden ja kuvailulehden mallipohjissa. Meinasimme vaihtaa ne saman tien, mutta sitten useilta opeilta tuli viestiä, että he ovat jo tehneet opinnäytetyön raportointia koskevat oppimateriaalit, ohjeet ja videot.

Sen jälkeen ONT-foorumi teki päätöksen, että kansilehti ja kuvailulehti vaihdetaan vasta lukuvuoden 2015 – 2016 alkaessa. Lukuvuoden vaihde on hyvä taitekohta päivittää tai vaihtaa ohjeistukset, koskivatpa ne mitä tahansa opinnäytetyöhön liittyvää. Käytännössä opinto-oppaassa saattaa kesällä olla tarjolla kansilehti, joka on voimassa 31.7. asti (vanha logo) ja sen vieressä uusi, jota käytetään 1.8. alkaen (uusi logo).

Raportointiohjeen päivitystarpeita käsitellään seuraavassa ONT-foorumissa huhtikuun puolivälissä. Voitte alkaa pommittaa meikää ehdotuksillanne koskien kansilehteä, kuvailulehteä, rapsaohjeen neuvoja tai muuta, mikä liittyy opinnäytetyön raportointiin.

ONT-foorumi = JAMKin opinnäytetyöfoorumi, johon kuuluvat koulutuksen kehittämispäällikkö, koulutusyksiköiden opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat ja YAMK-opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja sekä kielikeskuksen ja kirjaston edustajat. Sen tehtävänä on koota oppariprosessin kehittämistarpeet ja laatia kehittämisehdotukset seuraavaa lukuvuotta varten.

Lisäys 18.3.15: JAMKin markkinointipalvelut vastaa logosta ja lomakkeiden asemoinnista, ONT-foorumi kansilehden ja kuvailulehden sisällöstä.

2015 26/01
At 12:24 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Muut, Ohjeet, Opparin julkaiseminen, Plagioinninesto | Tagged , , , , , , , , , , |

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

2014 12/12
At 10:31 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti | Tagged , , , , , |

Suomenkieliset avainsanat suomenkieliseen kuvailulehteen

Täytyykö suomenkielisessä kuvailulehdessä olla kaikki avainsanat suomeksi?

Vastaus:

Suomenkieliseen kuvailulehteen kirjoitetaan suomenkielisiä avainsanoja/asiasanoja.

Ne auttavat tiedonhakijoita löytämään kyseisen julkaisun; se on niiden tärkein tehtävä.

Enkunkieliseen kuvailulehteen taas enkkusanoja.

2014 20/11
At 11:14 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Muut, Tekstisivun ulkoasu | Tagged , , |

Valmis opparipohja? – Äänestä

Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi.

Vastaus:

Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu.

Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien kirjoittamisen lisäksi myös niiden ulkoasun säätämisen. Raportin tyyliasetukset yms. on tehty ICT-taitojen opintojaksoilla.

Toive valmiista oppari-pohjasta on kuitenkin hyvin voimakas. Se tosiaankin voisi auttaa sitä, että opiskelija keskittyy työssään enemmän työnsä sisältöjen kuin marginaalien säätämiseen. En ehkä tulkitse väärin, jos sanon, että JAMKissa ollaan kallistumassa valmiin oppari-pohjan puolelle.

Mutta mitä mieltä sinä olet: Pitäisikö JAMKissa olla valmis opinnäytetyö-pohja? Tiedostossa olisi siis valmiina kansilehti, kuvailulehdet ja varsinaisten sisältösivujen ulkoasu-muotoilut, siis marginaalit ynnä muut.

-> Äänestä tästä!

P.S. Ilmoitathan, jos äänestyksessä on probleemia. En ole netin maksuttomien äänestystyökalujen asiantuntija. Äänestystyökalussa käytetään fonttia, jossa J-kirjain näyttää T:ltä. Mutta kyllä siinä lukee JAMKissa eikä TAMKissa.

Lisäys to 27.11.14. Koska olin rastittanut kohdan, että yhdestä osoitteesta saa äänestää vain kerran, tuottaa se JAMKissa hankaluuksia, koska samaa tietsikkaa voi käyttää moni ihminen. Sen vuoksi aloitin uuden äänestyksen ilman ehtoja. Mutta 19 ihmistä ehti äänestää ennen sitä. Tästä voit katsoa heidän mielipiteensä: ekan äänestyksen tulos.

Äänestäthän uudestaan Äänestä tästä -linkistä, jos sait ilmoituksen: ”Could not cast your vote. Error returned by server: User has already voted on poll.”

Huom! Tämä ei ole virallinen survey, vaan suuntaa antava leikkimielinen ovensuu-kysely.

Ja pliiz, älkää menkö halpaan sivulla välkkyvien mainosten ja houkutusten takia! Maksuttomien työkalujen käyttö on siis aina hieman riskaabelia.

2014 20/11
At 11:13 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Pohdinta, Tulokset, Tutkimusmenetelmät | Tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , |

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

2014 28/10
At 9:30 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Liitteet | Tagged , , , , , |

Omat diat opparin liitteeksi

Olemme liittämässä toiminnallisen opinnäytetyön dioja opparin liitteeksi, kuinka teemme sen.

Eli miten muutan dia esityksen sellaiseen muotoon, että voin liittää sen liitteeksi sähköisessä muodossakin.

Vastaus:

Voitteko muuttaa diaesityksen pdf-muotoon? Netti on niitä pullollaan. Kokeilin itse yhtä PowerPoint-esitystä, valitsin Save as Adobe pdf.

Sittenhän sen voi liittää pdf-tiedostojen yhdistämistyökaluilla oppariin sellaisenaan.

Toinen mahdollisuus voisi olla, että laitatte sen nettiin esimerkiksi SlideShare:een ja ilmoitatte kuvailulehden Muut tiedot -kohdassa, että Liite x. Liitteen nimi (diaesitys) on siellä.

Nämä nyt putkahti mieleeni, tietohallinto tai atk-opet voisivat keksiä vielä muita vaihtoehtoja.

2014 01/09
At 11:50 | By Suvi Perttula | Posted in Aiheen rajaus, Käsitteiden määritteleminen, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Lähteet, Lähteiden löytäminen, Muut, Ohjeet, Opinnäytetyön rakenne, Tekijänoikeudet, Tekstiviitteet, Tietoperusta | Tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , |

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

2014 07/08
At 8:04 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät | Tagged , , , , , , |

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

2014 12/05
At 10:20 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Liitteet, Muut, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , , , |

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

2014 13/03
At 17:03 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , , |

Kansilehti ja kuvailulehti aina ajantasaisina versioina

Mihin asti opiskelijat saavat käyttää vanhaa kansilehteä?

Vastaus:
Kansilehden ja kuvailulehden pitää olla ajantasaiset eikä vanhoja pidetä tarjolla missään. Ajantasaiset kansi- ja kuvailulehdet ovat JAMKin opinto-oppaassa.

Opiskelija voi kuitenkin käyttää sitä raportointiohjetta, jolla on opparinsa aloittanut tekemään.  Vanhaa ohjetta joku saattaa käyttää vielä tänä keväänä, mutta ehkä jo ensi syksynä kaikki käyttävät uudistunutta ohjetta.

Muinaisina aikoina kansilehden malli oli raportointiohjeen liitteenä, nykyään se on osa opparin lomakekokonaisuutta.

2013 20/12
At 17:00 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Ohjeet | Tagged , , , , |

Kuka vastaa opinnäytetyöprosessista?

Kuka tekee mitäkin opinnäyteprosesseissa? Kuka päättää näistä asioista?

Vastaus:

JAMKin koulutuksen kehittämispäällikön mukaan vastuu on YAMK-tiimillä, vuoden 2014 alusta JAMKin Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmällä.  Sen poppoon vastuulla opinnäytetyöprosessin kehittäminen.

Erityisesti kuvailulehti on keskusteluttanut viime aikoina. Kuvailulehden tiedostoon on jäänyt vielä tikkukirjaimin kirjoitettuja osioita, vaikka raportointiohjeessa neuvotaan käyttämään ihan tavallista kirjoitustapaa (eli pieniä kirjaimia muuten, mutta isoa ekaa kirjainta virkeen alussa + erisnimissä). Asia muuttunee lähiaikoina.

2013 19/12
At 10:58 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Ohjeet | Tagged , , , , , , , , |

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

2013 05/12
At 10:24 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Muut, Tutkimusmenetelmät | Tagged , , , , , , |

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!

2013 29/11
At 8:30 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähteet, Lähteiden löytäminen, Ohjeet, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , , , |

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

2013 12/04
At 11:39 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Ohjeet | Tagged , , , , , |

Enkku-kuvailulehti enkunopelle

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni ja haluaisin lähettää englanninkielisen kuvailulehden tarkastettavaksi. Mihin ja kenelle lähetän tekstini?

Vastaus:
Kysäisin tätä kielikeskuksesta. Osuin oikeaan paikkaan, sillä sain varmistuksen, että enkunkieliset kuvailulehdet todellakin syynätään juuri siellä.

Lähetä kummatkin (suomi, englanti) kuvailulehdet vaikka sille enkunopelle, jonka tunneilla olet ollut. Näin ne menevät todennäköisimmälle enkku-kuvailulehden tarkastajalle suoraan. Mikäli kielikeskuksessa onkin toisenlainen työnjako, hän lähettää kuvailulehtesi oikealle henkilölle.

Huom! Siis molemmat kuvailulehdet, sekä suomenkielinen että enkunkielinen.

 

Muutos/täsmennys 8.11.2013 Kielikeskuksesta:

Kielentarkastajan nimi koulutusohjelmittain löytyy nykyään Elmo-opiskelijaintrasta kielten opiskelun etusivulta vinkkejä ja linkkejä
-laatikosta nimellä ”Kielentarkastajat – opinnäytetyövaihe”.

2013 08/03
At 10:32 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Tekstisivun ulkoasu | Tagged , , , , , |

En omista Wordiä – haittaakse?

Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät ole ongelma.

Vastaus:
Ei ole väliä, millä tekstinkäsittelyohjelmalla opiskelija kirjoittaa, kunhan ulkoasu on raportointiohjeen mukainen.

Opiskelijalta ei voi vaatia tietyn JAMKin tiloissa käytettävissä olevan tekstinkäsittelyohjelman omistamista. Asia liittyy paitsi ihmisen perusoikeuksiin, myös esimerkiksi oppimisen laatuun ja etäopiskelun mahdollistamiseen ja vaikka mihin.

Opiskelija voi myös valita esimerkiksi fontin (kirjasimen), jolla hän kirjoittaa, kunhan käyttää sitä samaa fonttia systemaattisesti koko opparinsa tekstiosassa. Liitteissä fontti voi vaihdella, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että liitteenä on vaikkapa toimeksiantajan asiakirja tms. Atk-opet toivovat, että opiskelijat valitsisivat mahdollisimman selvän ja helppolukuisen fontin, esimerkiksi Calibrin, Arialin tms.

Opinnäytteen ja tietyn tekstinkäsittelyohjelman pakkokytkennästä on minullakin hieman tuntumaa. Lähisukulaiseni teki tänä vuonna gradunsa yhteen yliopistoon. Kyseinen opinahjo hyväksyi tutkielman kirjoittamiseen vain yhden tietyn fontin, joka sattui olemaan vain MSWordissä. Nuorella sukulaisellani oli käytössään OpenOffice, joten hänen piti myllyttää koko teksti vielä Wordissä, ennen kuin hän palautti työnsä. Eihän se täysin ongelmitta sujunut. Onneksi Wordiä saa kokeilukäyttöön maksuttomasti lyhyeksi ajaksi.

Enpä yhtään ihmettelisi, jos joidenkin opiskelijoiden valmistuminen valtakunnassamme kiikastaisi jostain yksityiskohdasta, esimerkiksi juuri fontista!

2013 22/01
At 12:48 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti | Tagged , |

Toimeksiantajan nimen kiertoilmaisu kuvailulehdessä

Jos opinnäytetyön toimeksiantajana on yritys, mutta yritystä ei saa raportissa mainita nimeltä, niin jätetäänkö kuvailulehden toimeksiantaja -kohta silloin tyhjäksi vai käytetäänkö kiertoilmaisua ”palvelualan yritys” tai vastaavaa? Kuvailulehden tekstiosuudessa olen kertonut asiasta näin: ”Toimeksiantajana oli matkatoimisto, jonka ydinliiketoimintaa on liike- ja ryhmämatkapalvelut sekä tapahtumien järjestäminen yritysasiakkaille.

Vastaus:

Kysyin vinkkiä tähän JAMKin koulutuksen kehittämispäälliköltä. Hän suosittelee kiertoilmaisun käyttämistä. On hyvä ilmaista se, että työllä on ollut toimeksiantaja.

Joten voit kirjoittaa kuvailulehden toimeksiantaja-kohtaan kiertoilmaisun, esimerkiksi ”palvelualan yritys” tai ”matkatoimisto”.

2013 21/01
At 10:34 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Ohjeet |

Uusi raportointiohje avoimissa oppimateriaaleissa

Yritin etsiä uutta raportointiohjetta, mutta en löytänyt. Missähän se mahtaa olla saatavilla?

Onkohan ohjeeseen tullut paljonkin muutoksia, sillä olen aloittanut työn vanhalla ohjeella ja loppuun pitäisi sitten päästä uusin neuvoin. Onko tiedossa paljonkin remonttia jo kirjoitettuun tekstiin? :)

Vastaus:

Uusi raportointiohje on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet vanhalla raportointiohjeella, voivat käyttää sen ohjeita opinnäytetyönsä kirjoittamiseen. Ne, joille opetetaan uusilla ohjeilla, käyttävät uutta ohjetta (= 1.1.2013 jälkeen tutkimusopintoja opiskelevat). Aiemminkin aloittaneet voivat tietty vaihtaa uuteen.

Hirveästi ei ole tullut muutoksia. Raportointiohjeeseen päivitetään vielä tammikuun aikana kuvioita ja taulukko. Suurin muutos on ehkä meidän ylläpitäjien näkökulmasta se, että avoimissa oppimateriaaleissa tekstejä voi helpommin korjata kuin PDF-muotoisessa julkaisussa, jos huomataan kirjoitusvihre tms. tai halutaan lisätä vaikkapa linkki johonkin. Lukijoiden näkökulmasta teksti toivottavasti on helppolukuisempaa ja havainnollisempaa kuin viime vuonna.

Kuvailulehti tulee muuttumaan ensi kesänä. Logo muuttuu. Oleellisin muutos tulee kuitenkin olemaan se, että kansilehden ja kuvailulehden yhdistäminen tekstiin saattaa olla helpompaa kuin tähän mennessä. Olemme kuulleet, että osien vaihdot tuottavat hankaluuksia, koska ylätunniste tuppaa monistumaan joskus myös tekstisivuille. Teemme tässä asiassa yhteistyötä atk-opettajien ja visuaalisen suunnittelijan kanssa.

Samoin pähkäilemme edelleen lähdeviitteiden merkintätapojen kanssa, koska uusi lähdeviitestandardi on monin paikoin  raskassoutuinen.Yritämme muun muassa keksiä yhdessä atk-opettajien kanssa sellaiset merkintätavat, jotka pelittäisivät myös Wordin lähdeviitteiden teon kanssa. Kirja-viitteet eivät tuota ongelmia, mutta muuten opiskelijan on ehkä vaikea tietää, minkä lähdetyypin kulloinkin valitsisi. Mutta katsotaan nyt, milloin saamme asioita eteenpäin tällä saralla. Mahdollisesti nämäkin muutokset ajoittuvat kesälle, lukuvuoden vaihteeseen. Jos muutamme jotain jo kevätlukukaudella, tiedotamme siitä.

 

 

2012 21/11
At 13:11 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Liitteet, Muut, Ohjeet, Sisällysluettelo | Tagged , , , , , , , , , , |

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010).

Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen tapa on tehdä jokainen osa omaksi tiedostokseen ja muuttaa ne opparin valmistuttua PDF-tiedostoiksi ja sitten yhdistää ne PDF-tiedostojen yhdistelytyökalulla yhdeksi kokonaisuudeksi.)

Jos haluaa hyödyntää Wordin sisällysluettelo-toimintoa, otsikot on ensiksi määriteltävä tyyleiksi.

Tässä muutama linkki Itä-Suomen yliopiston ohjesivustolle:

Otan mielelläni vastaan vinkkejä koskien osanvaihdoista tai sisällysluetteloista tehtyjä ohjeita tai videoita.

2012 22/08
At 18:59 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti | Tagged , , |

Opparin kuvailulehdessä pieni muutos

Opinnäytetyön kuvailulehdessä ei kysytä enää, mihin asti työ on luottamuksellinen. Se kenttä on poistettu.

Kuvailulehtien pohjat ovat kirjaston oppariohjeiden sivulla.

2012 23/05
At 11:23 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Ohjeet, Opparin julkaiseminen | Tagged , , |

Paperisen opparin tiedot tiivistelmätietokantaan

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

En tiedä keneltä olisin tätä asiaa kysynyt, mutta: Miten tuon paperisen opinnäytetyön kanssa  tehdään kun se pitää syöttää Paperisen opinnäytetyön tiivistelmän syöttäminen kirjaston tiivistelmätietokantaan <http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/tiivistelmat>? Miten tunnukset saadaan tuonne järjestelmään?

Vastaus:
Kirjaston asiakaspalvelijat ovat tässä asiantuntijoita, minun on luntattava kirjaston oppariohjeista. Siellä on linkki tiivistelmätietokantaan, jossa kerrotaan näin:

”Tarvitset tiivistelmälomakkeen täyttämiseen tunnukset. Saat ne kirjaston henkilökunnalta.

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Valitse ensiksi ylävalikosta linkki tiivistelmälomake.

  •   !:lla merkityt kohdat pitää täyttää. Mikäli työllä ei esimerkiksi ole toimeksiantajaa, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
  •   Valitse alasvetovalikoista oikea vaihtoehto.
  •   Täytä sekä suomenkielinen, että englanninkielinen kuvailulehti (tiivistelmä). Valitse kuitenkin suomenkielisen julkaisun kieleksi suomi myös englanninkielisellä lomakkeella. Jos olet kirjoittanut englanninkielisen opinnäytteen, valitse kummallakin lomakkeella julkaisukieleksi englanti.
  •   Kun olet täyttänyt lomakkeet, paina lähetä-painiketta vain kerran. Tietojen lisääminen tietokantaan saattaa kestää joitakin sekunteja. Mikäli saat virheilmoituksen, ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.

SALAISET OPINNÄYTETYÖT

  • Rastita valintaruutu Salainen ja ilmoita luottamuksellisuusaika, esimerkiksi: Luottamuksellisuus: Salainen saakka
  • Muista täyttää kaikki kentät.
  • Tarkista lomakkeen lähettämisen jälkeen, että tiivistelmä ja avainsanat eivät näy.

Mikäli ongelmia ilmenee, ota yhteys kirjaston henkilökuntaan”

—

Kaikki teksti ei tähän jäljentynyt oikein, joten tsekkaa vielä tuo ohje itsekin. Linkki on: http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/ohje2.php.

Kirjaston asiakaspalvelu täydensi vastaustani vielä näillä terveisillä: Muistathan syöttää molemmat tiivistelmät: suomenkielinen sivun vasemmalta ja englanninkielinen oikealta puolelta (omat syöttölomakkeet molemmille).

 

2012 25/04
At 9:12 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Lähteet, Liitteet, Tekstiviitteet, Tietoperusta | Tagged , , |

Lähteiden merkintä haitaksi oppaan ymmärrettävyydelle

Toiminnallisen opinnäytetyön lähdemerkinnät: Teemme opinnäytetyönä kirjallisen oppaan. Täytyykö oppaassa olla kaikki lähteet tarkasti merkittyinä vai voiko käyttää lähteenä esim: www.terveysportti.fi, Käypähoito.fi, THL jne. Kirjat ja muut artikkelit tietenkin koko nimellä ja tekijöillä merkittynä.

Mutta sopiiko nettilähteet pelkistää noin? Jos kaikki pitää merkitä todella tarkasti niin tulee todella pitkä lähdeluettelo oppaaseen, kun esim terveysporttia on käytetty useassa lähteenä.

Vastaus:

Opinnäytetyössä on oltava lähteet riittävän tarkasti merkittynä.

Terveysportti ei oikeastaan ole lähde, vaan portaali/paikka, johon on kerätty monia lääketieteen luotettavia tiedonlähteitä.

Mutta siinä mielessä olette oikeilla jäljillä, että usein oppaissa tai tietokirjoissa ei ole ollenkaan tekstiviitteitä ja joskus ei myöskään lähde- tai edes kirjallisuusluetteloa. Voisiko opas olla opinnäytetyönne liite?

Varsinaisessa opparissanne kuvailisitte napakasti mutta kuitenkin riittävän laajasti tutkimustehtävänne, tietoperustan, aineiston keruumenetelmän jne. Lähdeluettelo tulisi silloin oppariin ihan normisti, eikä tekemäänne oppaaseen. Kuvailulehtessä, muissa tiedoissa, voisi kertoa ”Liitteenä se-ja-se opas”.

Oppaassa voisi kuitenkin olla lyhyt maininta siitä, että se perustuu muun muassa Käypä hoito -suosituksiin. Tai voisitte lisätä johonkin, että lähteet kerrotaan opinnäytetyössänne se-ja-se + nettiosoite (jos työnne on Theseuksessa). Se voisi olla luontevassa kohdassa tekstiä, tai sitten alaviittenä tms.

Luulen, että käyttökelpoinen ratkaisu on löydettävissä. Teidän kannattaa jutella ratkaisuvaihtoehdoista vielä ohjaavan opettajanne kanssa.

2012 10/04
At 9:47 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Kuvailulehti, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , , |

Opparin muutokset tarkistuksen jälkeen

Esitämme työmme vasta sen arviointiin lähettämisen jälkeen. Nyt kuvailulehti pitäisi jättää kielentarkastukseen. Kysyisinkin tuosta sivumääräasiasta eli voiko sivumäärää muuttaa kielentarkastuksen jälkeen ennen arviointiin antamista? Muutoksia ja tekstin muokkausta tulee varmasti tehtyä vielä ennen arviointiin lähettämistä eli toivottavasti sivumääränumeron muuttaminen onnistuu…? Muutoinhan työ siirtyy taasen kuukaudella eteenpäin.

Vastaus:
Piti kysyä neuvoa viisaammalta, eli Kielikeskuksen Satu Liukolta:

”Tarkistetut muutokset voi hyvin tehdä – ja oikeastaan pitääkin tehdä. Kyllähän arvioinnin pohjaltakin
voidaan edellyttää muutoksia vielä ennen julkaisemista.”

 

2012 13/02
At 11:01 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Liitteet, Opparin julkaiseminen | Tagged , , , |

Osien vaihdot opparissa

Pidemmälle edenneet opiskelutoverini ovat suositelleen heti aloittaessa kirjallista raporttia liittämään työhön kannen sekä suomen- ja englanninkieliset kuvailulehdet. Ja sitä käytäntöä oli koulunkin puolesta neuvottu. Virallinen ohjeistus on liittää ne vasta lopuksi yhteiseen pdf-tiedostoon.

Mikä on sinun ohjeesi asiaan? Kannen olen onnistunut kikkailemaan samaan tiedostoon, mutta kuvailulehtiä en sitteen millään konstilla open officea käyttämällä. 

Vastaus:
Kumpikin tapa käy.

Erillistiedostoina ne on helpompi yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi PDF-julkaisuksi Theseus-julkaisuarkistoon viemistä varten, JAMKissa on siihen yhdistelytyökalukin. Varsinkin liitteet tuottavat joskus hankaluuksia muulla tavoin toimiessa.

Mutta yhtä hyvin käy sekin, että jo aloittaessaan opiskelija liittää yhteen kannen, kuvailulehdet ja tekstiosuuden. Silloinhan siitä tulee jo valmiiksi yksi yhtenäinen dokumentti, jonka voi tallentaa PDF-tiedostoksi (valmis oppari laitettavaksi Theseukseen). Tässä vaihtoehdossa opiskelijan on osattava määritellä osien vaihdot oikeisiin kohtiin tiedostoa.

Minä en taida olla oikea henkilö neuvomaan tekstinkäsittelyohjelmia koskevissa pulmissa. Joissakin koulutusohjelmissa tämä asia tietääkseni opetetaan atk-tunnilla.

P.S.
Viittasit pidemmille edenneisiin opiskelutovereihisi. Niin sanottu pielavetinen ratkaisu voisi olla, että saat joltain opiskelijakaveriltasi Open Officella tehdyn tiedoston, jossa on kansilehti, kuvailulehdet ja tekstiosa yhdistetty. Sitten tallennat tiedoston haluamallasi nimellä ja muutat omat tekstisi siihen.

2011 21/11
At 11:39 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , |

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
”Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

 

Edit 8.2.2018, vastaus:

Käyttäisin sulkujen tilalla nyt hakasulkeita sen vuoksi, että myös englanninkielisessä raportointiohjeessa käytetään hakasulkeita silloin, kun julkaisun nimi käännetään lähdeviitteessä suomesta enkuksi:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Alkuperäinen vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: ”Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.

2011 23/09
At 10:14 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Tekstisivun ulkoasu | Tagged , , , , , , , , , |

Kansilehti ja tekstisivujen asettelu

Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta,  mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa. Kun mittaan marginaalit esim. tulostettaessa marginaali vasemmalta on kyllä oikein (tai lähes, noin 4,1cm), mutta muut jää väkisin 2,5 cm. Kuinka tarkkoja nämä marginaalin sentit ovat?

Onko mahdollista, että aina kun lähetän opettajalle työn esim. Optiman kautta, että voisin lähettää kansilehden erillisenä tiedostona, sillä se tuntuu vain sekoittavan ohjelmaa? (Jos on mahdollista, tietävätkö opettajat tästä?) — Open Office ei edes tulosta koko kansilehteä oikein. Olen yleensä ollut hyvä käyttämään näitä ohjelmia, mutta nyt sormi menee suuhun, kun kaikki ohjeet, mallit ja neuvot tulevat vain Ms Officen mukaan, kaikilla siihen ei valitettavasti kotona ole mahdollisuutta, joten toivon, että näillä muillakin ohjelmilla toteuttaminen onnistuisi.

Vastaus:
Hyvä kun kysyit! Opiskelijoilla on varmasti muutakin tekemistä elämässä, kuin nääntyä oppariohjeiden alle.

Taitaa olla totta, että ohjetta on helpoin noudattaa JAMKissa yleisesti käytössä olevilla MS Office-ohjelmilla. Mutta pyrimme kyllä siihen, että Open Officellakin – ja muillakin ohjelmilla – esseet onnistuisivat. Raportointiohjeen noudattaminen ei saa olla ohjelmariippuvaista.

Marginaalit ovat tärkeitä silloin, kun työ nidotaan tai sidotaan -> teksti ei jää piiloon. Paperisina palautetuissa oppareissa ja esseissä opettajat voivat kirjoittaa reunoille kommenttejaan.

(Tuota kansilehden tulostamista Open Officella testaan jonain toisena päivänä. Vastaus siihen tulee siis mahdollisesti myöhemmin.)

On mahdollista lähettää opettajalle kansilehti erillisenä tiedostona. Se auttanee myös marginaaliongelmassasi. Kopsaan tähän kirjaston nettisivuilla (http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/faq) olevan pari vuotta vanhan ohjeen aiheesta ”Miten yhdistän kansilehden ja kuvailulehden opparin tekstiin”. Sinun tapauksessasi kohta 2 taitaa olla osuvin:

1) Toimi kirjaston sivuilla olevan ohjeen mukaan, työn muuntaminen PDF-muotoon. Tee opinnäytetyösi kansilehdestä yksi PDF-tiedosto, suomenkielisestä kuvailulehdestä toinen, englanninkielisestä kuvailulehdestä kolmas ja varsinaisesta tekstistäsi neljäs PDF-tiedosto. Yhdistä tiedostot sitten yhdeksi PDF-tiedostoksi. Tällainen asiakirja on valmis kansalliseen ja kansainväliseen levitykseen.

2) Jos opettajasi vaatii, että sinun on tehtävä opinnäytetyösi Word-tiedostona tai muulla tekstinkäsittelyohjelmalla (jos opettaja haluaa esimerkiksi tehdä kommentteja suoraan tekstiisi), voit lähettää hänelle tekstin ilman kansilehteä ja kuvailulehtiä. Jos opettajasi pyytää myös kansilehden ja kuvailulehdet, voit lähettää ne erillisinä tiedostoina hänelle. (Jos osaat yhdistää tekstinkäsittelyohjelmalla kansilehden+kuvailulehden+tekstin+liitteet ongelmattomasti, voit ne toki yhdistää.)

3) Jos palautat opinnäytetyösi paperimuotoisena, tulosta erilliset tiedostot, niputa ne oikeaan järjestykseen ja vie ne opettajallesi.

2011 05/09
At 12:02 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti | Tagged , , , |

Alojen englanninkieliset nimet kuvailulehteen

Olen valmistumassa YAMK-tutkinnosta ja tarvitsisin kuvailulehteen virallisen englanninkielisen nimen alakohtaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Tätä ei näy yhdessäkään 2011 vuoden opparissa, joita olen käynyt katsomassa.

Vastaus:

Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskeleva voi käyttää opparinsa englanninkielisessä kuvailulehdessä samoja alojen nimiä, kuin mitkä ovat käytössä englanninkielisissäkin koulutusohjelmissa JAMKissa. Ne ovat viralliset nimet.

Netissä amk-tutkintojen alat (fields) kerrotaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön englannninkielisillä sivuilla (ks. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/opiskelu_ja_tutkinnot/?lang=en)

Koulutusalojen (fields) enkkunimet ovat:

  • Humanities and Education
  • Culture
  • Social sciences, business and administration
  • Natural resources and the environment
  • Technology, communication and transport
  • Natural sciences
  • Social services, health and sport
  • Tourism, catering and domestic services.

Nämä alojen nimet koskevat myös yamk-opiskelua.

Päivitin alojen nimet suomenkielisten koulutusohjelmien listaan kirjaston www-sivuilla, koska aiemmin niitä ei ole kyseisessä listassa ollut. Lista on oppariohjeet-sivulla osoitteessa http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet.

2011 18/05
At 8:29 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Ohjeet | Tagged , , , , , |

Millä kielillä kuvailulehdet kirjoitetaan?

Aikaisemminhan on ollut käytäntö ja osassa koulutusohjelmia vielä nytkin, että äidinkieleltään suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi. Onko JAMKissa tehty yhteinen päätös käytäntöön aikaisemmasta poiketen, kuten on englanninkielisessä raportointiohjeessa, että kuvailulehti on vain englanniksi? Suomenkielisissä ohjelmissa joka tapauksessa kaikki kirjoittavat molemmilla kielillä.

Vastaus:
Olet oikeassa, tällä hetkellä opiskelijat velvoitetaan raportointiohjeen mukaisesti kirjoittamaan suomenkielisissä koulutusohjelmissa sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa kuvailulehti kirjoitetaan englanninkielisen raportointiohjeen mukaan vain englanniksi.

Olen pyytänyt tästä JAMKin virallista päätöstä. Sitä odotellessa kerron tässä omat pohdintani. Kuvailulehti-kysymys on noussut esille usein tänä keväänä, viimeksi tänään (ke 18.5.11)

Suosittelen tällaista ratkaisua:

  • Suomenkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden sekä suomeksi että englanniksi.
  • Englanninkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden englanniksi.
  • Suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat englanninkielisessä koulutusohjelmassa, kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi.
  • Englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelija voi halutessaan laatia myös suomenkielisen kuvailulehden (vapaaehtoinen, ei voi vaatia), vaikka hänen äidinkielensä ei olisikaan suomi.
  • Pakollisten kuvailulehtien lisäksi vieraskielinen opiskelija voi kirjoittaa (ylimääräisen) kuvailulehden äidinkielellään, mikäli JAMKissa on opettaja, joka voi tarkistaa kuvailulehden tekstin. Asiasta on sovittava opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Perusteluni:

1) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa laaditaan suomenkielinen kuvailulehti ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanninkielinen kuvailulehti?

JAMKin tutkintosäännön 13 §:n mukaan opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutusohjelman opiskelukielellä. Tutkintosäännön 17 §:n mukaan JAMKin opetuskieli on suomi ja vieraskielisissä koulutusohjelmissa käytetään opetusministeriön vahvistamaa opiskelukieltä eli JAMKin tapauksessa englantia.

2) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti laaditaan englanniksi?

JAMKin viralliset opetuskielet ovat suomi ja englanti. On luontevaa että suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös englanninkielellä, sillä tutkintosäännön 17 §:n mukaan opintoihin voi sisältyä myös vieraskielisiä opintojaksoja. Ne pidetään useimmiten englannin kielellä. Englanninkielinen kuvailulehti on myös yksi osoitus opiskelijan kielitaidosta.

Englanninkieliset kuvailulehdet tukevat JAMKin kansainvälistymistä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan Suomeen luodaan kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia avoimessa kansainvälisessä ympäristössä, tukee monikulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Englanti on globaali kieli.

3) Pitäisikö englanninkielissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti kirjoittaa suomeksi?

Johdonmukaisuuden vuoksi näin voisi tehdä. Kaikissa JAMKin töissä olisi tällöin sekä englannin- että suomenkieliset kuvailulehdet. Tämä saattaisi edistää myös alueellista kehittämistä, josta JAMK on osaltaan vastuussa. JAMK voi tehdä tästä päätöksen, jota koulutusyksiköt toteuttaisivat.

Suomenkieliset opiskelijat voisi velvoittaa suomenkielisen kuvailulehden kirjoittamiseen AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n perusteella: opiskelijan on saavutettava virkamieheltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito sekä 1–2 vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.

AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n mukaan virkamieskielitaitovaatimus ei kuitenkaan koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää rehtori. -> Muita opiskelijoita, kuin Suomessa suomenkielisen koulunsa käyneitä, ei voi ilmeisesti velvoittaa kirjoittamaan suomenkielistä kuvailulehteä.

4) Voisiko vieraskielinen opiskelija kirjoittaa kuvailulehden omalla äidinkielellään?

AMK-lain 17 §:n mukaan ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää.  Joten kuvailulehden saa – vaikkei ole pakko – kirjoittaa muillakin kielillä kuin virallisilla opetuskielillä (suomi, englanti), jos JAMK niin päättää.

Jonkun on kuitenkin pystyttävä tarkistamaan, mitä kuvailulehdellä lukee, ennen kuin opinnäytetyö julkaistaan netissä. AMK-asetuksen 22 §:n mukaan yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta. Joten opettaja, joka hallitsee tietyn kielen ja jolla hänet on määrätty opettamaan, voi tarkastaa kyseisen kielisen kuvailulehden. Mitä nämä kielet JAMKissa ovat ja vaihtelevatko ne vuosittain? Ainakin ruotsi, venäjä, saksa ja ranska.

Opiskelijalle voisi antaa luvan kirjoittaa omalla äidinkielellään lisäkuvailulehden, mikäli hän sopii ohjaajansa kanssa sen tekstin tarkastuksesta.

Mutta jäämme, kuten sanoin, odottelemaan asiasta virallista päätöstä.

2011 13/04
At 13:44 | By Suvi Perttula | Posted in Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Liitteet, Opparin julkaiseminen | Tagged , |

Organisaation nimi työn keskeisimmässä lähteessä

Toimeksiantajani suhtautui aluksi hyvin avoimesti opinnäytetyöni julkaisemiseen. Opparini on nyt valmis, mutta nyt toimeksiantaja haluaa, ettei organisaation nimi näy opinnäytetyössäni. Työni keskeisin lähde on kuitenkin kyseisen organisaation julkinen asiakirja, johon viittaan tekstissä useasti ja joka näkyy myös lähdeluettelossani. Mitä teen?

Vastaus: Periaatteena on, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki ne lähteet, joihin raportissa viitataan. Lähtökohtana on myös, että opinnäytetyöt ovat julkisia.

Lähteestäsi voi tosiaan helposti päätellä, mistä organisaatiosta on kyse. Ensimmäinen neuvo, mikä tulee mieleeni on oikeastaan kysymys: Voitko muotoilla opparisi siten, että toimeksiantajaasi koskevat tieto on liitteessä? Liitehän voi olla salainen (ks. http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus). Muista jättää toimeksiantajan nimi silloin pois myös kuvailulehdestä. Toinen mahdollisuus on julistaa työ salaiseksi.

Ota yhteys työsi ohjaajaan ja miettikää, mikä ratkaisu on paras sinun tapauksessasi. Hän voi tarvittaessa kysyä tarkemmat ohjeet opinnäytetyöryhmältä tai tutkintolautakunnalta.