Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Kuviot

Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole.

Vastaus:

Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä ole potilaita, lukijan pitäisi kyllä ymmärtää, että olet ne itse ottanut ilman että niihin tehdään tekstiviitettä tai lähdeviitettä. Voithan halutessasi johdannossa tai alaviitteellä ensimmäisen kuvan kohdalla ilmoittaa, että kuvat, joissa ei mainita lähdettä, ovat sinun ottamiasi.

Jos tekstiviitteessä lukee Sukunimi 2017, lähde pitäisi mainita myös lähdeluettelossa. Jos olet jakanut kuvan jossain kuvapalvelussa julkisesti, silloin tämä tapa on mielestäni ihan korrekti ja ehkä jopa suositeltava. Lisää silloin lähdeviitteeseen Viitattu + päivämäärä ja nettiosoite.

 

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

But anyway, JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 

Adapted figure / Muokattu kuvio

Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa?

Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos niissä nyt eroja on.

Vastaus:

viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu

jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla

Jos kuva/kuvio on suoraan kopioitu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde)
Figure 1. Figure’s name (Author year)

Jos kuva/kuvio on muokattu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde, muokattu)
Figure 1. Figure’s name (Author year, adapted)

Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.

Viittaa tekstissä kuvioon ks.-viittauksella

Analysoin opinnäytetyössäni itse tehtyjä taulukoita, voinko viitata kyseiseen taulukkoon tai kuvioon? Alla on esimerkki taulukoista ja kuvioista jota käytän työssä. Tällä hetkellä olen käyttänyt (ks. kuvio 2), kun olen aukaissut lukuja tekstimuotoon.

Kuvio 2. Keski-Suomen tilalukumäärän muutos (VIITE??)

Taulukko 3. Keski-Suomen tuotantosuunnat 1995–2015 tilalukumäärä ja % -osuus maakunnassa (viite??)

 tässä lyhyt lause miten olen tähän asti käyttänyt viitettä

 ”Keski-Suomen maatilat eriteltynä tuotantosuunnittain voidaan huomata, miten tilalukumäärän vähentyminen näkyy tuotantosuunnittain (ks. taulukko 3).”

Toivottavasti ymmärsitte tästä sekamelskasta asian pointin 🙂

Vastaus:

Tajusinpa tai en, vastaanpa kuitenkin 😉

En saanut upotettua tähän nopsasti taulukoita ja pylväsdiagrammeja, ne siis puuttuvat tuosta kysymyksestä.

Mielestäni teet juuri oikein, kun viittaat tekstissä ks.-viittauksella tekemiisi kuvioihin ja taulukoihin.

Raportointiohje sanoo:

Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja esimerkkiaineiston avulla. Nämä sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan, ja niitä selostetaan tekstissä. Havaintoaineisto sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.

Näinhän juuri teet!

Toinen mahdollisuus

Jos olet tehnyt ja julkaissut tekemäsi kuviot ja taulukot jossain aiemmassa opinnäytteessä tai toimeksiantajan asiakirjassa tms., viittaa kyseisiin lähteisiin.

Kuva-ideasta ei plagiointi-syytettä

Teemme opinnäytetyömme osana esteettömyysoppaan pientalorakentajalle ja heräsi kysymys oppaan kansikuvasta. Aikomuksenamme oli tehdä oppaan kansikuvaan poikkileikkaus keskiverto-omakotitalosta, ja kuvassa on osoitettu (ympyröidysti tai vastaavalla tavalla) ne kodin kohdat, joihin oppaamme tarjoaa esteettömiä ratkaisuja. Jäimme pohtimaan, että voiko kuva-ideasta syyllistyä plagiointiin?

Seuraavassa oppaassa on kansikuvana idealtaan samankaltainen poikkileikkaus (sillä erolla, että teemme kuvan itse, se olisi tyyliltään hyvin erilainen ja lisäksi siinä on esteelliset kodin kohdat korostettuna, jotta lukija ymmärtää, mitkä ovat ongelmakohtia, joihin oppaalla pyritään vastaamaan): http://inport2.invalidiliitto.fi/WWW_Toimivan_Asunnon%20opas.pdf

Voimmeko siis huoletta tehdä kuvamme, joka olisi perusidealtaan sama? Emme toki voi tietää, onko tuon ko. oppaan kuvaidea syntynyt kuvantekijälle itselleen vai onko hänkin sen idean poiminut jostain. Kyseinen opas on myös meidän oppaamme yksi sisällön lähteistä.

Vastaus:

En ole tekijänoikeuden asiantuntija, mutta minulla on käsitys, että homma onnistuu, ettekä syyllisty plagiointiin.

OKM:n sivuilla todetaan näin: ”Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta.”

Jos oikein tulkitsen, voitte vapaasti piirtää kuvan, jonka idea on täysin sama kuin Invalidiliiton oppaan kansikuvassa.

Spekulointia

Jos olisitte kuitenkin halunneet ottaa kuvan sellaisenaan, olisiko se ollut tekijänoikeuden alainen teos? Ehkäpä.

Tai sitten ei. Sen olisi voinut nimittäin ymmärtää selittäväksi piirrokseksi. Opettajan tekijänoikeus -sivustolla Kopiokissa (S. Vilmusenaho & T. Toikkanen) kertovat, että selittävät piirrokset eivät ole teoksia.

Kuvituskuvia ei Kuviot-luetteloon

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.

Fontin koko kuviossa

Kuvioiden sisällä oleva fonttikoko? 12?

Annetaanko Kuviolle otsikko kuvion sisälle? Sama nimi kuin kuviolle numeroitu, sisällysluettelon mukainen nimi? rap.ohje. 6. visuaalinen havainnollistaminen, kuvion laatiminen- ei ole nimeä. (sisällä).

Akselien nimeäminen kuvion sisälle- ulos-ei ollenkaan? Selitteen sijainti ja pakollisuus?

Poistetaanko kuvioiden tekstikehykset? (Excel tekee ne kuvioihin). Raportointiohjeen mukaan (6. Visuaalinen havainnollistaminen) ne näyttävät olevan paikallaan.

Vastaus:

Toivottavasti ymmärrän kysymyksen oikein…

Fontin koko

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt.

Kuvioiden tekemisessä saatetaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa tilasto-ohjelmia, jossa voi olla omanlaisensa fonttityylit. Silloin kuvioon voi tupsahtaa erilainen ja erikokoinen kirjasin kuin muualla opparissa.

Kuvion nimi

Kuvioseloste, arkisemmin kuvateksti, nimeää kuvion. Kuviota ei nimetä sen lisäksi erillisellä, kuvion sisällä olevalla otsikolla.

Kuvioseloste on pakollinen ja se sijaitsee kuvion alapuolella – jos tätä tarkoitettiin kysymyksellä selitteen sijainnista ja pakollisuudesta.

Samaa, kuvioselosteena olevaa nimeä käytetään kuvioluettelossa (otsikkona Kuviot) siten, että mahdollinen tekstiviite poistetaan näkyvistä. Kuvioluettelo tulee opparissa sisällysluettelon (otsikkona Sisältö) ja taulukkoluettelon (otsikkona Taulukot) jälkeen (ks. rapsaohjeen luku 4.1.3).

Akselien nimeäminen

Monissa kuvioissa, esim. diagrammeissa ja aikasarjoissa, on x- ja y-akselit. Akseleiden pitää olla yksiselitteiset, jotta lukija tajuaa, mitä muuttujaa kuviossa kuvataan ja miten esim. määrät tai prosenttiosuudet ovat vaihdelleet tutkimusaineistossa.

Antamistanne vaihtoehdoista äänestän siis sitä vaihtoehtoa, että akselit nimetään kuvion sisällä. Ne kun ovat kuvion sisällä, kuviossa. En osaa kuvitella tilannetta, että ne olisivat jossain muualla.

Tekstikehykset

Tekstikehysten poistamiseen tai jättämiseen ei taida olla virallista suositusta tai kieltoa. Pääasia, että kuvio on helposti ymmärrettävä. Joskus kuviosta tulee ymmärrettävä tekstikehysten kanssa, jos esim. haluaa kehystää kuviota viivoilla tms. Joskus taas ei.

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Wordillä synnytetyt kuviot ok

Teemme oppariin kuvioita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Onko Jamkilla omat ohjeet niiden tekemiseen, onko joitain sääntöjä millaisia niiden pitäisi olla? Ajattelimme tehdä ne vain wordilla ja Execelillä- käykö näin?

Vastaus:

Käy hyvin.

Tietääkseni JAMKilla ei ole säännöstöä tähän, ei siis graafisten ohjeiden mukaisia ehtoja.

Tutkimusoppaita kannattaa silti vilkuilla, esim. Kanasen Jorman opuksia ja Tutki ja kirjoita -kirjaa.

Viimeksi mainittu teos kertoo, että kuvioiksi ”kutsutaan kaikkia muita – – havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Kuvioita ovat siis mm. kartat, valokuvat ja piirustukset. Ja tietty pylvästelyt ja piirakoinnit! Hienommin sanottuina pylväsdiagrammit ja sektoridiagrammit.

Kuvioilla vertaillaan ja painotetaan haluttuja asioita opparissa. Kuvio täydentää ja elävöittää tekstiä. Tärkeintä luultavasti on päättää, mitä kuviolla haluaa sanoa. Muuttujat on mietittävä ja esitystapa (millaiset pylväät) sun muuta sellaista.

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Mistä ohjeistusta kuvioiden otsikointiin?

Mistä löydän ohjeet kuvioiden otsikointiin? Ja siihen, että saan ne näkymään oikein sisällysluettelossa (eli ihan viimeisenä kohtana, liitteiden jälkeen)? En löydä mistään konkreettisia ohjeita, eikä kukaan ole osannut auttaa.

Vastaus:

Kuviolla on oltava sitä kuvaava nimi.

Raportointiohjeessa neuvotaan kuvioiden otsikointi (kuvioselosteet), luvussa Visuaalinen havainnollistaminen: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/

Taulukko-luettelo (otsikko: Taulukot) ja Kuvio-luettelo (otsikko: Kuviot) tulevat sisällysluettelon jälkeen ennen varsinaista tekstiä. Ohje tähän löytyy raportointiohjeesta luvusta Opinnäytetyön alkuosa.

Lisätietoja on myös sisällysluettelo-luvussa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-opinnaytetyon-osat-4-1/4-2-opinnaytetyon-osat/4-2-3-sisallysluettelo/

Wordissä on Viittaukset-välilehdellä toiminto ’Lisää Kuvaluettelo’. Sitten voi valita Kuvaotsikkoluettelon, jonka tyyliä (mm. otsikon nimeä) voi muokata.

Microsoftin sivuilla on aika pieni ohje kuvaluettelon tekemisestä Word2013:lla. Mutta tässä linkki Word2010-ohjeeseen, joka näyttäisi päällisin puolin pelittävän myös uudemmassa Wordissäkin: http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/kuvaluettelon-luominen-HA102237177.aspx#_Toc276118698

JAMKin kirjastossa on Word2013-oppaita. Niitä voi etsiä Janet-tietokannasta vaikkapa tällaisella hakulauseella: Microsoft word 2013

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta.

Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu?

Vastaus:
Voit opparin tekstissä, siinä kohdassa kun kerrot aineiston keruusta, mainita, että kyselyt tehtiin Questbackin Digium Enterprise -ohjelmalla. Ja että hyödynsit samaa ohjelmaa myös aineiston analyysissä. Asiaa ei tarvitse mainita lähdeluettelossa, eikä siten myöskään tekstiin tarvitse laittaa asiasta tekstiviitteitä.

Jos taulukon selostessa (taulukon nimessä) ei ole viitettä mihinkään lähteeseen, lukija tietää, että kyseessä on sinun oma taulukkosi. Vaikka olet käyttänyt kyseistä ohjelmaa, sinä olet ihan itse määritellyt, mitä kyselyssä kysytään ja missä järjestyksessä. Ja syöttänyt kysymykset ohjelmaan, määritellyt kenelle kysely lähetetään ja milloin kysely on voimassa.

Myöskään liitteessä ohjelmaa ei tarvitse mainita, jos sen on kertonut tekstissä.

Virtuaali-AMK:n kuviot

Saako oppariin liittää suoraan Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla olevan kuvion (tietysti lähdemerkinnöin) vai pitäisikö sitä jotenkin ”muokata” ja laittaa ”mukaeltu” se ja se..

Vastaus:

Opparissa saa olla virtuaali-AMK:n sivuilta otettu kuvio,  jos ilmoittaa lähteen. Ei tarvitse lisätä ”muokattu” tai muita vastaavia sanoja, jos kerran ei ole sitä muokannut.

Kun tein materiaalia virtuaali-AMK:n sivustolle muinoin, allekirjoitin sitä ennen lomakkeen, joka mahdollistaa ammattikorkeakouluissa kyseisten materiaalien käytön opetuksessa, opinnoissa ja tutkimus- ja kehittämistyössä. Oletan, että jokainen sinne tietoa tuottanut on antanut saman juhlallisen luvan. Sivustolla onkin maininta: ”Tekijänoikeudet kuuluvat tekijöiden lisäksi: Sopimuksen mukaan.”

Kollegani Arja Kunnela tutki sivustoa tarkemmin ja bongasi käyttöehdot, jotka selventävät asiaa:

1.3 Aineistoa on oikeus muokata, kääntää, korjata, päivittää, sovittaa ja muutoin muunnella aineistoa sekä oikeus yhdistellä sitä muuhun aineistoon. Aineistoa ja siinä esitettyjä ideoita, tietoja, periaatteita ja menetelmiä on myös oikeus käyttää kokonaan uuden aineiston pohjamateriaalina. 1.4 Valmistettaessa aineistosta kappaleita tai yhdisteltäessä sitä muuhun aineistoon, aineiston tai siitä lainatun osan tekijä on mainittava aineiston käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Aineiston käyttäjän on muutoinkin kunnioitettava tekijän tekijänoikeuslain mukaisia moraalisia oikeuksia.

Nämä tiedot liittyvät aiheeseen Sydämen rakenne ja tehtävät. Se löytyy osoitteesta: http://www.amk.fi/opintojaksot/0507017/1181299950113/1181553430168/1181553541622/1181553704129.html. Sivun alareunassa on tekijät-linkki ja lisätiedot.

 

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen?

Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307-308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

LÄHTEET

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Suositus tapaturmassa selkäydinvamman saaneiden hoidon ja kuntoutuksen organisoinnista Suomessa. Selkäydinvamma. Käypähoito -suositus, pdf-versio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117, 7, 772-788. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim – Lääketieteen aikakauskirja.

Dahlberg, A. & Alaranta, H. 2008b. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus. Toim. P. Rissanen, T. Kallanranta, A. Suikkanen. Helsinki: Duodecim.

Selkäydinvamma (online). Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. 2012. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 26.2.2013). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Alkuperäinen vastaus:

Kyllä. Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, nämä lähteet ilmoitetaan kuvioselosteessa (kuvatekstissä), kuten olet ilmoittanutkin.

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

Mainitsetko tuon ensimmäisen lähteen ensimmäisen kerran? Jos se on mainittu jo aiemmin, voit lyhentää rimpsua. Sillä jos tekijöitä on vähintään neljä, tekstiviitteessä voidaan muilla kuin ekalla kerralla käyttää ekan tekijän nimeä ja lyhennettä ”ym.”. Siis näin:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito-suositus, 2012).

Jos haluaa, voi ensimmäistä lähdeviitettä lyhentää. Oletko varma lähteen pitkästä nimestä? Kun tein pikaisen haun Duodecimissä, sain lähteen nimeksi vain Selkäydinvamma. Lisäksi eri kohdissa lukee välillä suositus ja välillä suositukset. Kotuksen lyhenneluettelon mukaan PDF pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Lisää myös Viitattu ja päivämäärä:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Kolmannesta lähteestä poistaisin online- ja saatavilla -sanat ja muuttaisin sitä muutenkin. Tämä on ilmeisesti avoimessa netissä oleva suosituksen potilasversio:

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Käypä hoito -suositusten asiantuntija- tai ammattilaisversioihin pääsee Nelli-portaalista (kirjautuneena) Duodecimista tai Terveysportista, sillä kirjasto on ostanut jamkilaisten käyttöön niiden lisenssit.

Suositukset ovat näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden avulla lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä hoitopäätöksiä. Niistä tehdään myös potilasversioita, tiivistelmiä ja muita materiaaleja.

Kuvioselosteesi voikin mahdollisesti olla jopa tällainen:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma 2012).

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut?

Vastaus:

Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen.

Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto siitä, että on itse kuvat ottanut” ei ole ihan helppo, eikä minulla ole siitä selvää käsitystä.

Mutta koska kuvat ovat tekijänoikeudellisessa mielessä niin ”tulipaloherkkää” materiaalia, suosittelen, että laitat ne myös lähdeluetteloosi nimelläsi.

Ja koska lähdeluetteloon tulee tekstissä referoidut lähteet, taitaa johdonmukaisuuden vuoksi olla hyvä mainita ne myös tekstissä (tekstiviitteenä tekstissä tai kuvioselosteessa).

Tässä kuviteltu esimerkki kuvioselosteesta:
Kuvio 1.  JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla (Virtanen 2013)

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Virtanen, A. 2013. JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla. Valokuva 17.1.2013.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde?

Vastaus:

Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa.

Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) alkuperäislähteestä on kuitenkin hyvä kertoa.

Esimerkiksi, jos Virtanen on alkuperäislähde ja Lahtinen se lähde, jota olet itse lukenut, kuvioseloste voisi tulla esimerkiksi näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Jos olet muokannut kuviota, litannia tulee vaikkapa näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut, muokattu; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Ongelma lukijan kannalta on tietty se, että hänen on etsittävä ensin Lahtinen-lähde käsiinsä, josta saa tarkemman tiedon Virtanen-lähteestä, jos haluaa tarkistaa tuon Virtasen alkuperäisen kuvion. Jos ajatellaan, että Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja, Virtanen 2008 ei kerro lukijalle tässä tapauksessa oikein mitään. Jäinkin miettimään sitä, olisiko silloin lukijaystävällistä ilmoittaa Virtanen-lähteen tiedot vaikka alaviitteessä. Silloin se ei ole lähdeluettelossa (lähteet jotka olet itse lukenut), mutta lukija kuitenkin saisi perustiedot toissijaisestakin lähteestä.

Monen taulukon synteesi

Sovellan opinnäytetyössäni projektiosaamisen kirjallisuutta asuinhuoneiston remonttiin sopivaksi, eli esimerkiksi muodostan taulukon remontin budjetointiin soveltaen erilaisia budjetointimalleja ja teen niistä yhden ”oman” version. Voisitko auttaa, miten näissä tilanteissa laitan lähdemerkinnät? Kyseessä käytän siis useaa eri lähdettä, mutta koostan niistä sovelletun version. Näitä tapauksia työssäni on useita, joten olisi parempi ne nyt laittaa alusta alkaen oikein.

Vastaus:
Omien taulukoiden laatiminen osoittaa halua ja taitoa synteesien tekoon. Se on hyvä juttu.

(Synteesi kokoaa yhteen olennaiset asiat. Synteesi tarkoittaa MOT-sanakirjaston mukaan yhdistämistä, yhdistävää menetelmää. Laajemmin sillä tarkoitetaan tutkimustulosten tulkintaa tavalla, jolla tutkija saa selvät vastaukset tutkimusongelmiinsa.)

Voisit tehdä kombitaulukkosi taulukkoselosteen esimerkiksi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (muokattu lähteistä Korhonen 2010, 23; Virtanen 2008, 12; Mäkinen 2013, 67; Nieminen 2011)

Tässä olen kuvitellut, että Nieminen 2011 on nettilähde, jolla ei ole sivunumeroita.

Raportointiohjeen taulukko- ja kuvioselosteissa (kuvateksteissä) on vähän erilainen tapa: lähde kirjoitetaan ensin ja sitten tulee sana muokattu. Näin esimerkiksi luvussa Visuaalinen havainnollistaminen, jossa on tällainen muoto: (Kananen 2008, muokattu).

Tällöin taulukon seloste tulisi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (Korhonen 2010, 23, muokattu; Virtanen 2008, 12, muokattu; Mäkinen 2013, 67, muokattu; Nieminen 2011, muokattu)

Eka taulukkoseloste näyttää kuitenkin selvemmältä, käyttäsin sitä. Pääasia, että lukija ymmärtää sinun hyödyntäneen kyseisiä lähteitä.

Lähdeluetteloon lähteet tulevat ihan normisti.

Samalla tavoin kuviot voivat olla yhdistelmä monesta aiemmasta kuviosta.

Lähteet:

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja. 2013.  Helsinki: Kielikone.

Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?

Metodiopinnoissa aina ihmetyttää kaksi asiaa, joille kaipaisi loogista selitystä, koska kaikelle on aina syynsä.
1) Miksi taulukossa taulukon nimi (siis taulukon sisällön kuvaus) tulee taulukon yläpuolelle (TAULUKKO xx)?
2) Miksi ns. kuviossa selitysteksti tulee kuvion alapuolelle (Kuvio xx)
3) Jotta ei olisi liian helppo kysymys, niin miksi taulukko kirjoitetaan suurkirjaimilla (TAULUKKO) ja kuvio pienkirjaimilla (Kuvio).

Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2:

Kuvion selosteen paikka on kuvion alapuolella varmaankin vanhaan standardiin (ISO 5966, 1982) perustuen: ”Each illustration shall be given a caption, which shall be placed beneath it”. Sama ohje kertoo taulukon selosteen paikasta paljon epämääräisemmin: ”- – caption, which may include a descriptive legend. If possible, the caption and the table headings should make the table self-contained without reference to the text”.

Tähän taulukon ominaisuuteen pohjautuu Hirsjärvenkin ym. (2010, 325) selitys asiasta: ”Taulukkoselosteet eli otsikot sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Tätä käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta.”

Suomenkielen taitaja Jukka Korpela huomauttaa, että taulukon nimi voi olla myös taulukon alapuolella, mutta mieluummin sen yläpuolella: ”Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan taulukon otsikko kirjoitetaan taulukon alapuolelle. Yleisempi käytäntö monissa yhteyksissä on sijoittaa se taulukon yläpuolelle. Tällöin tekstiä luettaessa tulee ensin vastaan kuvaileva otsikko ja sitten vasta tietojen massa.”

Tutkimusten maailmassa taulukon nimi kirjoitetaan siten ymmärrettävyyssyistä ennen tietojen massaa. Kuvion voi yleensä ymmärtää ilman selosteen lukemistakin.

Vastaus kysymykseen 3:
Vuoden vaihteen jälkeen raportointiohje suosittelee Taulukko- ja Kuvio-sanojen kirjoittamista niiden selosteissa pienaakkosin voimassa olevan asiakirjastandardin mukaisesti.

 

Lisäys ma 21.1.13:
Vanhan raportointiohjeen mukaan sekä kuvion että taulukon seloste kirjoitettiin suuraakkosin (ks. s. 29 – 30). Se on ollut yleinen tapa tieteellisissä teksteissä. Noista kahdesta lähteissä mainitusta vanhasta standardista en löytänyt käskyä suuraakkosten käyttämiseen, mutta esim. Hirsjärvi ja muut suosittelevat suuraakkosia Tutki ja kirjoita -kirjassaan.

Selailin tänään siis toistakin vanhaa standardia (ISO 7144, 1986). Taulukon selosteen paikka taulukon yläpuolella on määritellään siinä  täsmällisesti yläpuolelle ja kuvion selosteen paikka alapuolelle: ”The caption of a table shall appear above the table – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration”.

Lähteet

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

ISO 5966. 1982. Documentation – presentation of scientific and technical reports. Geneve: International Organization for Standardization.

ISO 7144. 1986. Documentation – Presentation of theses and similar documents. Geneve: International Organization for Standardization.

Korpela, J. 2013. Taulukot. Julkaisussa: Nykyajan kielenopas. Luku 5. Viitattu 15.1.2013. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.8.html

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnäytetyön raportointi. Viitattu 21.1.2013. http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 21.1.2013. http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

 

Kuviosta maininta tekstiin

Tuleeko opinnäytetyössä esitettyihin kuvioihin viitata tekstissä?

Vastaus:
Tulee. Kuvioon viitataan tekstissä ennen kyseistä kuviota. Tavallisesti kuvio mainitaan luontevassa kohdassa tekstiä tai käytetään katso-viittausta (ks. kuvio 1).

Samoin toimitaan taulukoiden kanssa.

Rumat ja kauniit rivivälit

Opinnäytetyön sisällysluettelon tulee olla riviväliä 1,5. Miksi ihmeessä, sehän on valtavan ruma sillä tapaa. Eihän missään kirjassakaan sellaista käytetä. Myös toimeksiantajani pyysi tiivistämään harvaa riviväliä, mutta eipä kai sitä voi tiivistää, jos sisällysluettelon on noudatettava ohjetta.Eli: voiko sisälllysluettelon tehdä myös pienemmällä rivivälillä?

Kysymykseni koskee myös luetteloita: ne olisivat huomattavasti visuaalisempi rivivälillä 1. Riviväli 1,5 ei luettelossa paranna luettavuutta vaan hajottaa tekstiä ja luettelon yhtenäisyyttä.

Vastaus:

Riviväli  1,5 on sisällysluettelossa käytössä sen takia, että lausunnonantajat voivat tehdä (paperiseen) työhön omia merkintöjään. Sama riviväli on käytössä myös tekstisivuilla, samasta syystä. Lähdeluettelossa yms. riviväli on 1. Liitteissä riviväli voi olla mikä vain.

Palaveerasimme Liukon Sadun kanssa raportointiohjeen päivitykseen liittyen kesäkuun alussa ja pääsimme helposti yhteisymmärrykseen siitä, että lähdeluettelon lisäksi myös tekstissä olevissa luetteloissa riviväli voi olla 1. Useissa tekstinkäsittelyohjelmissa riviväli luetteloissa onkin jo automaattisesti tiheämpi kuin muu teksti, varmaan justiinsa visuaalisuuden ja luettavuuden takia.

Mielestäni kaikissa luetteloissa, myös sisällysluetteloissa, voisi olla sama riviväli 1. Olisihan se johdonmukaista sillä tavoin. Eivätkä opet enää tarvitse tyhjiä rivejä antaakseen palautetta, vaan kirjoittavat palautteen suoraan tekstinkäsittelyohjelmalla sähköiseen tiedostoon eivätkä paperille tai marginaaliin.

Mutta sisällysluetteloa koskevaa riviväliä ei vielä muutettu. Toivomme siitä kesälomien jälkeen laajempaa keskustelua JAMKissa. Mielipiteet ovat tervetulleita!

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”:

Taulukko
Kuva
Kaava
ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki).

Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en oikein näe siinä mieltä. Sehän pitäisi sitten olla jo valmiina raportointipohjassa.

Mitäpä mieltä olet tällaisesta ratkaisusta?

Vastaus:

Raportointiohjeessa kaikille muille kuvallisille havainnollistamisille kuin taulukoille on annettu nimitys kuvio. Syynä on muinainen kansainvälinen standardi, jossa kuvioiksi (figures) määriteltiin kaikki muut paitsi taulukot (tables). Eli kuvioita ovat siis kuvat (photographs), piirustukset (pictures), kuvat/kuvitukset (illustrations), graafit sun muut, mitä niitä onkaan. Samaa linjaa on noudatettu Tutki ja kirjoita -opuksessa.

Havaintoni on, että ’kuva’ alkaa pikku hiljaa hivuttautua kuvio-sanan tilalle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos julistaa, että ’kuva’ vie voiton jossain vaiheessa.

Totta on, että Word ehdottaa Taulukkoa, Kuvaa tai Kaavaa. Itse olen kohdannut tämän päivittäessäni raportointiohjetta. Silloin olen määritellyt kuvaluettelon asetuksissa, että kuvan nimitys on Kuvio. En tarkalleen muista, miten olen tempun tehnyt, mutta oli se kuitenkin mahdollinen eikä muistaakseni raastanut hermojani finaaliin – saattoi tosin olla aika pienestä kiinni!

Jossain muissa tekstinkäsittelyohjelmissa voi olla toisenlaiset nimitykset muille kuin taulukoille.

’Kaavaa’ tai ’Kaaviota’ en käyttäisi. Laskentakaavoille on oma esittämistapansa jo nytkin, eikä se ole kuvio eikä taulukko.

Sekavan sepustukseni lopuksi tiivistetysti ajatuksiani, joista keskustelin myös Liukon Sadun kanssa:

  • Käytätpä sanaa Kuvio tai Kuva, käytä valitsemaasi ilmaisua johdonmukaisesti. Siis yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia.
  • Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.
  • Suurkirjaimisista sanoista voi olla ihan hyvä pyrkiä eroon. Tältä osin ehdotamme muutosta raportointiohjeeseen. Kuvioselosteeseen ei kirjoitettaisikaan enää ”KUVIO 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012” vaan ”Kuvio 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012”.

Kahden kuvion yhdistelmä

Miten tulisi toimia kuvatekstin kanssa, kun yhdistää kaksi kuviota yhdeksi kuvioksi kahdesta saman tekijän eri kirjasta kummankin kuvion esittäessä täysin samaa asiaa? Yhdistelmä näistä kahdesta edustaisi lukijalle selkeämpää näkymää, kuin kaksi erillistä tai pelkästään vain toinen. Vai tulisiko käyttää jompaa kumpaa, ja sitten koittaa tekstissä avata, mitä sillä haetaan?

Saako kuviota ylipäänsä yhdistää?

Esim.
KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta. (Hofstede 1984, 15; Hofstede 2005, 5. Yhdistetty/muokattu/yhdistelmä)

Vastaus:
Kyllä kuvioita voi yhdistää yhdeksi kuvioksi, kutsuttaisiinko sitä sitten hienosti vaikka synteesiksi. Upeaa, kun ajattelet lukijaa ja sitä, miten tuottaa hänelle selkeää tietoa!

Raportointiohjeessa suositaan muokattu-ilmaisua. Silloin kuvioseloste tulee näin:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15 & Hofstede 2005, 5; muokattu)

Jätin pisteen pois kuvioselosteesta, kun se ei oikeastaan ole lause (verbi puuttuu). Jostain syystä yhdistelmäkuviosi selosteeseen sopii hyvin &-merkki väliin, silloin ei tarvitse toistaa muokattu-sanaa. Jos niin haluaa tehdä, kuvioseloste näyttää tältä:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15, muokattu; Hofstede 2005, 5, muokattu)

Mutta yhtä hyvin lukija ymmärtää senkin, jos käytät ilmaisua ”yhdistetty”:

KUVIO 1. Mentaalisen ohjelmoinnin ainutlaatuisuuden kolme kerrosta (Hofstede 1984, 15 & Hofstede 2005, 5, yhdistetty).

Ehdottamasi toinenkin ratkaisu on mielestäni ok.

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset.

Riittääkö lähteeksi

Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu. [Viitattu x.x.2012] http://www.google.com/intl/fi/analytics/

Vastaus:

Tähän mennessä olen selvinnyt sillä, että kirjaston järjestelmäasiantuntija näyttää niitä pyydettäessä. Mutta ainahan on hyödyllistä opetella uusia asioita!

Pyysin sen vuoksi JAMKin tietohallinnolta mahdollisuuden (luvan) päästä suoltamaan analyysejä JAMKin kirjaston sivuista. Kuikuilin palvelussa jonkin aikaa saadakseni käsityksen systeemistä.

Vaikutelmani on, että Google Analytics on mieluumminkin työkalu (kuten vaikkapa tilastotyökalu SPSS) kuin yksittäinen tietolähde. Työkalun käyttäjä voi muodostaa erilaisia haluamiaan tilastoja ja käppyröitä valitsemalla moninaisista alasvetovalikoista erilaisia muuttujia.

Myös lähdemerkinnän tekemiseen on siten lukuisia mahdollisuuksia.

Pääasia on, että merkintä antaa lukijalle tarpeeksi tietoa lähteestä. Ohjeistan näin ensi hätään (annan siis itselleni luvan täsmentää tätä ohjetta, kunhan saan itselleni lisää kokemusta kyseisestä analyysityökalusta):

Taulukon tai käppyrän nimi. Julkaisuvuosi. Täsmennykset tietolähteen sisällöstä tai luonteesta. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Esimerkkejä mahdollisista lähdemerkinnöistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston internetsivujen käyttö. 2012. Google Analytics -verkkoanalyysipalvelussa tehty analyysi www.jamk.fi/kirjasto-sivun ja sen alasivujen käytöstä 23.4.-23.5.2012. Palvelun käyttö vaatii tunnuksen. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivujen lataus vs. keskimääräinen sivuilla oloaika 23.4.-23.5.2012. 2012. Google Analytics -palvelussa tehty analyysi. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/intl/fi/analytics, Site content, Pages.

JAMKin kirjaston ladatuimmat internetsivut. 2012. Google Analytics -tilasto Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuston käytöstä 23.4.-23.5.2012. Tilasto laadittu www.jamk.fi-sivuston ylläpitäjän antamalla luvalla. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jos keksii napakan otsikon tilastolleen/käppyrälleen (lähdemerkinnän alkuun), sitä hauskempaa tekstiviitteitä tehdessä!

Tilaston tai käppyrän nimi voi olla enkunkielinen, koska ainakin minulla on käytössäni enkunkielinen Google Analytics.

Karttakuvat opparissa

Karttakuvien käytöstä opparissa on selkeä ohje Opettajan tekijänoikeus -blogissa.  Suosittelen!

Katso: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/01/google-kartan-kaytto-opinnaytetyossa/

 

Itse piirretyt kaavakuvat

Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan.

Vastaus:
Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi oma opparinsa.

Tekstissä itse piirrettyyn kuvaan viitataan ihan tavallisesti, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Periaate siis on, että tekstikappaleet ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta, samoin kuviot tai taulukot ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta.

Tekstissä itse otettuun valokuvaan viitataan näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Kuvion seloste tullepi tällöin näin:

KUVIO 1. SI-niveliä kuormittamaton ja reisilihaksen voimaa lisäävä isometrinen harjoitus

Vaikka viitataan valokuvaan, viitataan tekstissä kuitenkin kuvioon 1 eikä kuvaan 1.

Lähdeluetteloon ei tehdä viitettä itse otetusta julkaisemattomasta valokuvasta.

 

Mutta jos välttämättä haluaa jostain syystä korostaa sitä, että on tehnyt kaavakuvan ihan itse, voipi todeta tekstissä vaikkapa näin (jos kirjoittaa minä-muodossa):

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekemäni kaavakuva SI-nivelestä).

Jos kirjoittaa 3. persoonassa tai muuten neutraalisti, ilmaisun voi muotoilla sopivasti. Olisiko se jotain tällaista:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, Suvi Perttulan kaavakuva SI-nivelestä).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekijän kaavakuva SI-nivelestä)

Näyttää aika persoonattomalta ilmaisulta minun makuuni, mutta ajaa kyllä asiansa: lukija ymmärtää!

Sanan ”SI-nivelestä” voi mielestäni jättää pois, jos asia selviää riittävästi edeltävästä tekstistä.

Kummassakin tapauksessa kuvion seloste / kuvateksti voisi näyttää tällaiselta:

KUVIO 1. SI-nivelen rakenne

Nettikaupan tuotekuva

Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa?

Lähdeluettelossa:
Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet.

Tekstissä:
KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.)

Vastaus:
Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain pientä säätöä.

Koska henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä tai sivun otsikolla. On hyvä kertoa myös lisätietoja siitä, millainen kuva on kyseessä ja minkä organisaation sivuilla se on:

Suoja-allas tynnyreille. 2010. Tuotekuva Suomen Teollisuustarviketukun internetsivuilla. Viitattu 11.11.2011. Http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html.

Nettiosoite vie suoraan tuotekuvaukseen ja on aika lyhytkin, silloin polkua ei tarvita.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Suoja-allas tynnyreille 2010).

Tekstiviite saattaa nyt näyttää vähän hassulta kuvioselosteessasi/kuvatekstissäsi. Voit yrittää muotoilla sitä jollain pikkumuutoksella, esimerkiksi ”Suoja-allas kahdelle 200 litran tynnyrille (Suoja-allas tynnyreille 2010)”

Kuvan tekijänoikeuksista:

Osasin antaa suosituksen lähdemerkinnästä, mutta olin epävarma kuvan tekijänoikeuksista. Tutkin ensin vastauksia Tarmo Toikkasen ylläpitämältä Opettajan tekijänoikeusopas -sivustolta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/.

Pyysin varmuuden vuoksi neuvoja JAMKin juristilta Annukka Akselinilta. Hänen ohjeensa kuuluu: ”Tuotekuvaa ei voi mieltää ns. kuvasitaatiksikaan. Korrektia olisi pyytää lupa tuotekuvan käytölle”. Lisäksi on muistettava normaalit lähdemerkinnät.

En tiedä missä sävyssä tuote opparissasi esitellään. Luulen, että käytät kuvaa jonkun asian kehittämisessä. Silloin tekijältä varmaankin saa helposti luvan. Lupaa voi olla vaikeampi saada, jos arvostelee tuotetta negatiivisesti (tai yritys voi tällöin edellyttää salaista opparia). …Josta aiheesta voisimme siirtyä käsittelemään tieteellisen tiedon autonomiaa, rehellisyyttä ja puolueettomuutta, mutta jääköön se toiseen kertaan…

Ongelma vaan on, että en löydä kuvasta tekijän tietoja 🙁  Sinun on varmaankin otettava yhteys tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Lue lisää:

Kuvien käyttö opinnäytetyössä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/05/kuvien-kaytto-opinnaytetyossa/

Verkosta löydettyjen valokuvien käytöstä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/01/voinko-kayttaa-verkosta-loytamiani-valokuvia-diaesityksieni-kuvituksessa/

Kuvasitaattioikeudesta, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/11/kuvasitaatiin-vedoten-voi-opetusmateriaaliin-ottaa-verkosta-kuvia/

Oma taulukko, numerotiedot pankista

Olen siirtänyt käsin tiedot erään pankin raportista exceliin ja muokannut taulukon itse haluamakseni. Raportointiohje sanoo ”Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä”. Koskeeko lainaus siis tässä tapauksessa taulukon asiasisältöä sekä ulkoista muotoa? Mainitsenko siis lähteen kun taulukko on omani, mutta numerot on otettu muualta?

Vastaus:
Varminta on, että ilmoitat pankin raportin tavalla tai toisella taulukon yhteydessä. Koska et ole muokannut jo olemassa olevaa taulukkoa (koska sitä ei ole ollut olemassa), vaan tehnyt taulukon itse, voisit tehdä vaikkapa näin (sovellettu Tutki ja kirjoita -kirjan ohjetta sivuilta 324­–­327, erityisesti APAn taulukkoesimerkkiä):

TAULUKKO X. Taulukon nimi¹

[Tähän taulukko]

Taulukon viimeisen rivin alaviivan jälkeen voi laittaa huomautuksia. Laita siis huomautus:
¹ Huom. Numerotiedot lähteestä se-ja-se.

Kyseessä on koko taulukkoon liittyvä yleisselitys. (Taulukon nimi = taulukkoseloste.)

Numeron ¹ tilalla voi olla kirjain a. Taulukkohuomautuksissa näytetään käytettävän nimenomaan kirjaimia. En vaan löytänyt Wordistä nopeasti temppua, jolla a-kirjaimen olisi saanut helposti heitettyä yläviistoon yläindeksiksi 😉 Kyllä lukija ymmärtää sen oikein tuollakin tavalla.

Tutki ja kirjoita -kirjassa huomautuksessa mainitun lähteen tiedot ovat täydelliset. Mielestäni riittää kuitenkin, että kerrot normaalit tekstiviitteen tiedot. Esimerkiksi ”Perttula 2011,  3” tai ”Nordean raportti 2011, 4”. Ilmoita lähdeluettelossa lähteen tiedot  sitten kattavammin.

Esimerkki taulukkoon liittyvästä yleishuomautuksesta on muun muassa Eveliina Malmivaaran gradussa, sivulla 18 (ks. lähdeviite tämän kirjoituksen lopusta).

*****

Jos joku on kiinnostunut APAn (American Psychological Association) ohjeesta, parhaimmat neuvot on APAn omassa Publication Manualissa. Koska minulla ei satu olemaan kyseistä julkaisua käsillä, netistä löysin esimerkiksi tällaisen (APA Table Guidelines 2010):

1. Occasionally you may need to provide additional information about an aspect of a table. You can present this information in a note to the table rather than in the text or in the table itself.

2. Notes to the table appear underneath the table being supplemented. Notes begin under the first column and are left-justified and single or double spaced. Each note begins on a new line.

3. There are three kinds of notes to tables:

a. General notes are about the table as a whole. They begin with the capitalized and italicized word ”Note” followed by a period. The first word of the text of the note is capitalized, and the note ends in a period. Example: Note. All nonsignificant threeway interactions were omitted.

b. Specific notes are about a particular column, row, or cell. They begin with a lowercase letter in superscript format (e.g., a); this letter will also appear in the column, row, or cell that your note refers to. Use letters in alphabetical order. Order the letters in the body of the table from the upper left-hand side of the table to the lower-right hand side. Notes end with a period. Example: an = 15 for each group.

c. Probability notes are about statistical findings. These are commonly used to specify the p-value of a particular statistical test. For example, if you have some results that are significant at the p = .05 level and others that are significant at the p = .01 level, put different symbols next to those results in the table, and provide an explanatory note of your symbols underneath the table. Begin probability notes with the symbol to be defined and end them with a period. Example: *p < .05. **p < .01.

4. If you have a note of each kind (or of any two of the three kinds), they must appear in the order of General note, Specific note, and Probability note.

Lue lisää:

  • APA Table Guidelines. 2010. Washington: University of Washington, Psychology Writing Center. Viitattu 7.11.2011. Http://web.psych.washington.edu/writingcenter/writingguides/pdf/tables.pdf
  • Publication manual of the American Psychological Association. 2009. APAn Publication Manualin esittely sekä linkkejä muihin oppaisiin, mm. Tutoriaaleihin. Viitattu 7.11.2011. Http://www.apastyle.org/manual/index.aspx.
  • Malmivaara, E. 2011. Komialta kirkolta – ei palio muualta viittisi ollakkaan. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos, liikunnan yhteiskuntatieteiden oppiaine. Viitattu 17.11.2011. Https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36557/URN:NBN:fi:jyu-2011081811249.pdf?sequence=1.
  • Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. 15.–16. p. Helsinki: Tammi.

Valokuvien koonti liitteeseen

Olen liittämässä työhöni kuvia työn toimeksiantajayrityksestä, mutta koska kuvia on useampia, niin ajattelin laittaa ne suosiolla liitteeksi. En kuitenkaan ole varma, tuleeko kuviin laittaa kuvatekstejä. Voiko kuvien alle laittaa vapaasti tietoa kuvasta, esimerkiksi tyyliin ”Nykyinen kahvio” vai tuleeko myös tässä tapauksessa kuvien yhteyteen laittaa ”oikeat” kuvatekstit, esimerkiksi ”KUVIO 3. Nykyinen kahvio”?

Vastaus:

Kuvien koonti liitteeseen kuulostaa oikein hyvältä idealta.

Suosittelen, että laitat kuvien yhteyteen oikeat kuvatekstit/kuvioselosteet: ”KUVIO 3. Nykyinen kahvio”. Silloin se näkyy myös kuvioluettelossa ja sillä on informaatioarvoa lukijalle.

Kuvioiden tekijänoikeudet

Terve! Pitääkö oppariin kysyä lupa kuvioiden esittämiseen kuvion tekijältä aina? Mistä saan yhteystiedot? Voiko luvan kysyä sähköpostitse? Eikö pelkkä lähteen merkintä riitä? Entä jos teen kuvion hieman erilaiseksi, merkitsen lähteen, niin rikonko tekijänoikeuksia?

Vastaus:
Terve!

Yleensä kuvion tekijän lupaa ei tarvita, vaan lähteen ilmoittaminen riittää.

Mutta valokuvien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden tekijöiltä sinun on pyydettävä lupa. (Jos valokuva on sinun itsesi ottama, silloin ei tietty tarvitse.) Itse etsisin valokuvaajien yhteystietoja googlettamalla, soittamalla johonkin numerotiedusteluun tai Väestörekisterikeskuksesta (ks. tiedote). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, jos sinulla on tiedossa valokuvaajan meiliosoite.

Et riko tekijänoikeuksia, jos muokkaat kuviota. Ilmoita muokkauksesta vaikkapa näin (esimerkki raportointiohjeesta):

KUVIO 6. Tekstisivun ulkoasu (Maasola 2005, 14–15, muokattu)

 

 

 

Taulukko- ja kuvioselosteiden paikat

Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella?

Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (”kuvateksti”) kuvion alapuolella.

Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia ja yksiselitteisiä, että lukija ymmärtää ne oikeastaan ilman selostettakin.

Kansainvälinen standardi (ISO 7144) vuodelta 1986 määrittelee nämä paikat jämptisti ilman perusteluja:

”The caption of a table shall appear above the table and after the Arabic numeral assigned to it. – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration – – after the Arabic numeral assigned to it.”

Kuvioiden otsikointi, piste perään vai ei?

Raportointiohjeessa molempia malleja..

Tähän viestinnän lehtorit osaavat vastata parhaiten. Oma vastaukseni on: Jos kuvion seloste on kokonainen lause, piste tulee perään. Jos se ei ole kokonainen lause verbeineen, pistettä ei tule.

Keskitetäänkö kuvio vasemmalle?

Eli keskittääkö vai tasatako?

Tästä ei anneta selkeätä määräystä raportointiohjeessa eikä standardissa. Suosittelen yleisohjeena, että noudatat myös kuvioiden ja taulukoiden asemoinnissa raportointiohjeessa kerrottua sivun asemointia: reunus eli marginaali on vasemmalla 4,3 cm.

Joskus esimerkiksi taiteellisissa opinnäytetöissä saattaa olla tarve erilaiseen ratkaisuun. Kysy silloin tarkemmat ohjeet opparisi ohjaajalta.