Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Lähdeluettelo

Teoksen alkuperäinen esipuhe vai suomennos?

Miten tehdään lähdemerkintä (niin tekstiin kuin lähdeluetteloonkin), jos viitataan teoksen esipuheeseen, jonka kirjoittaja on eri kuin muulla teoksella? Käyttämäni teos on A. Jean Ayresin Aistimusten aallokossa, mutta esipuheen ovan kirjoittaneet G. G. Coleman & Z. Mailloux ja nimenomaan heidän kirjoitukseensa olen tässä tapauksessa viittaamassa. Myös vuosiluku hämmentää: suomeksi teos on ilmestynyt vuonna 2010, mutta alunperin 2005 (jolloin oletettavasti on kirjoitettu myös esipuhe). Mikä on siis oikeaoppinen merkitsemistapa tällaisessa tilanteessa?

Korjaus edelliseen: teos on siis julkaistu suomeksi vuonna 2008.

Vastaus:

Ihmiset viittailee nyt innokkaasti kirjojen esipuheisiin, alkusanoihin ja Lukijalle-lukuihin, sillä samantyyppisiä kysymyksiä on tullut nippu viikon sisällä. Pointsit siis esipuheiden laatijoille, kun ovat laatineet loistavia johdatteluja!

Olen viime aikoina vastaillut opiskelijalle, joka kysyi, miten viitata Lukijalle-luvun kirjoittajaan.

Viite tulee lähdeluetteloon näin:

Coleman G. G. & Mailloux, Z. 2008. Esipuhe. Julkaisussa Aistimusten aallokossa. Kirj. A. J. Ayres. Kustantaja: Kustantajan kotipaikka, sivut.

Tekstiviite tulee näin (Coleman & Mailloux 2008, sivut).

Jos viittaat suomennokseen, käytä vuosilukua 2008.

Jos käytät alkuperäistä vuonna 2005 julkaistua teosta, käytä silloin vuosilukuna vuotta 2005. Tiedot alkuperäisteoksesta tai sen julkaisuvuodesta voi tietty aina lykätä lähdeviitteeseen täsmennyksenä/huomautuksena, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole. Paitsi jos on kyse jostain hyvin harvinaisesta teoksesta, esimerkiksi klassikosta tai taideteoksesta tms., silloin on ihan mielekästä ilmoittaa alkuperäisteoksen julkaisuvuosi.

Lukijalle-luvulla on eri kirjoittaja

Kuinka merkitään lainaus teoksen Lukijalle-luvusta, jonka on kirjoittanut joku muu, kuin teoksen kirjoittaja? Haluaisin lainata tekstiä, jossa on allekirjoituksena Mainostajien Liitto ja kuukausi&vuosiluku.

Vastaus:

Helpottaisi, jos tietäisi tarkemmin, mikä kirja on kyseessä.

Lukijallekin pitää tehdä selväksi, mistä suurin piirtein on kysymys. Siihen on usein aika monta mahdollisuutta.

Periaatteessa lähdeviitteen voisi tehdä kuten viitataan toimitettuun julkaisuun. Hassusti silloin on vain laitettava Toim.-lyhenteen tilalle Kirj.-lyhenne:

Lukijalle. Julkaisuvuosi. Julkaisussa: Kirjan nimi. Kirj. Etunimenalkukirjain. Sukunimi. Lukijalle-luvun kirj. Mainostajien Liitto, kuukausi vuosi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.

Tekstiviite: (Lukijalle julkaisuvuosi, sivu).

Toinen – ehkä parempi – tapa tässä tapauksessa on jättää koko Mainostajien liitto vex lähdemerkinnästä:

Sukunimi, Etunimenalkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Tekstiviitteessä on ilmoitettava, mihin sivuun viitataan: (Sukunimi julkaisuvuosi, sivu).

Jos Lukijalle-luvulla olisi henkilötekijä, silloin lähdeviite aloitettaisiin hänen sukunimellänsä.

Lastensuojelun käsikirja ja Nettiturvakoti-sivusto

Ollaan tässä tekemässä opparia ja kamppaillaan pienen ongelman kanssa, joka liittyy tekstiviitteen merkitsemiseen. Olemme löytäneet tietoa muun muassa THL:n ja Nettiturvakodin sivuilta, muun muassa seuraavilta

Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus

ja täältä https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12

Miten nämä merkitään tekstiviitteisiin, kumpi on oikein:
(Nettiturvakoti 2015) vai (Mikä on väkivaltaa? 2015)
ja pitääkö lähdemerkinnässä mainita Ensi- ja Turvakotien liitto?

Entä tuo THL?  (THL 2015), (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2015) vai (Lastensuojeluilmoitus 2015) ?

Kiitos paljon!!

Vastaus:

Asiaa on lähdettävä purkamaan siitä, miten noiden lähdeviitteet tehdään. Sen mukaan tekstiviitteet tulevat.

Lähdeviite 1

Lastensuojelun käsikirja on THL:n julkaisema laaja sivusto.

Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa julkaisun nimellä.

Lähdeviite esim. näin:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Julkaisussa: Lastensuojelun käsikirja. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

TAI:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Artikkeli Lastensuojelun käsikirjassa. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

Tekstiviite: (Lastensuojeluilmoitus 2015).

Lähdeviite 2

Sivulla ei varsinaisesti ole julkaisuvuotta kerrottu, mutta uutispläjäysten päivämääristä voi päätellä, että vuosiluku 2015 ei ole väärin. Julkaisuaika-tieto voi olla siis joko 2015 tai N.d.

Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. 2015. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite tulisi hankalan pitkä. Lähdeviite-standardi antaa mahdollisuuden pitkien nimien lyhentämiseen tekstiviitteessä, kunhan katkaisee nimen järkevästä kohdasta. Poisjätetty kohta kerrotaan kolmen pisteen avulla:

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta…).

Toinen mahdollisuus on tehdä lähdeviite niin, että ymmärtää tuon ”Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista” -merkkijonon nimen täsmennykseksi. Se voi silloin tulla vuosiluvun jälkeen.

Mikä on väkivaltaa? 2015. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? 2015).

Aiempia postauksiani:

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

EU:n direktiivi EU:n virallisessa lehdessä

Tarkistan opiskelijan lähdeluetteloa ja pysähdyin miettimään, onko seuraava viite EU-direktiiviin oikein?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU. 2012 Suomi: Euroopan unionin virallinen lehti. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF

Pitäisikö tuohon merkitä direktiivi ihan nimeltä? Esim:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

 

Vastaus:

Ehdotan kompromissia:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti 14.11.2012. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology

Kirjoitan opinnäytetyötäni, ja jäin pohtimaan erästä lähdemerkintää.

Olen siis käyttänyt kirjaa, jolla ei ole tiettyä kirjoittajaa, mutta toimittaja on ilmoitettu kannessa (eli Edmonds, K.). Olen ottanut tietoa eräästä kirjan kappaleesta, jonka kirjoittajaksi on kappaleen alussa ilmoitettu Kennedy, S. ja Koninckx, P. Kuinka teen lähdeviitteen? nyt olen käyttänyt tätä tapaa:

(Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology 2008, 434)

.. eli kirjan nimeä, vuosilukua sekä sivunumeroa. Lähdeluettelossa olen merkinnyt kirjan seuraavasti:

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 2008. Toim. Edmonds, K. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd.

Onko tama viittaustapa ok, vai tulisiko lähdeviite tekstiin tai lähdeluetteloon tehdä jollakin toisella tavalla?

Vastaus:

Janet-tietokannasta näen, että kirjasta on uudempi versio Ebrary-palvelussa, vuodelta 2012. Sitä kannattaa tietty käyttää. Näyttää olevan 8th edition

Kirjaston tietokannassa näyttää kustantajana/julkaisijan olevan Wiley-Blackwell, mutta kirjan nimiölehdellä ilmoitetaan ”Publisher: John Wiley & Sons”. Kumpikin siis käy, koska on noin epämääräistä. Ltd-lyhenteet voi jättää pois.

Tuo Dewhurst on ilmeisesti ollut alkuperäinen textbookin kokoaja. Sen vuoksi hänen nimensä mainitaan monessakin kohtaa tiedoissa.

Aloita henkilötekijöiden nimillä

Toimitettujen teosten toimittajat (editors, contributors) yhtenäistävät kirjan eri lukujen tekstit, mutta heillä ei ole tekijänoikeuksia kunkin kappaleen/luvun teksteihin.

Jos toimitetun teoksen kappaleilla/luvuilla on omat kirjoittajansa, kuten yleensä on, heillä on tekijänoikeudet omaan kirjoitukseensa. Silloin aloitetaan heidän nimillään.

Chapter 49 näyttäisi olevan kyseinen luku. Sisällysluettelostakin voi havaita, että Kennedy, S. ja Koninckx, P. ilmoitetaan pääluvun 49 kirjoittajina.

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Toim. D. K. Edmonds. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Itse tykkään lähdeviitteestä ilman tuota toimittaja-tietoa. Se ei nimittäin ole pakollinen:

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Kyseinen kirja löytyy JAMKin kirjaston ostamasta Ebrary-palvelusta, joten se kannattaa kertoa. Osaavat lukijat paremmin löytää halutessaan lähteen luokse. Ebraryssa kirjat voivat tulla ja mennä, viitattu-päivämäärä on siten mitä aiheellisin.

Epämääräinen meiliotsikko

Olen haastatellut myös asiantuntijaa sähköpostitse. Raportointiohjeissa neuvotaan merkitsemään sähköpostin otsikko, mutta se oli muotoa tyyliin ”kysymystä opinnäytetyöhöni liittyen”, joten mielestäni sitä ei ole kovin tarpeellista mainita. Voinko merkitä näin:

Kihlström-Lehtonen, H. 2015. Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Koulutusvastaava, Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Sähköpostiviesti 16.1.2015.

(toki tällaisessa aseman mainitsemisessa kysytyn asian kannalta olennaisempaa on tuo koulutusvastaava, koirat kasvatus ja kuntoutustyössä)

Vastaus:
Tuo on kyllä hyvä viite tuokin.

Rapsaohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki:

Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Tämän mukaan lähdeviite tulee näin:

Kihlström-Lehtonen, H. 2015. Kysymystä opinnäytetyöhöni liittyen. Sähköpostiviesti 16.1.2015. Vastaanottaja Sinun nimesi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtorin ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n koulutusvastaavan …mitä?

Tässä tapauksessa ei haittaa, vaikka sähköpostiviestin aihe on ollut epämääräinen. Oleellista on selostaa viestin sisältöä kunnolla.

Toki tämä kannustaa myös nimeämään sähköpostiviestinsä korrektisti ja napakasti!

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

JAMKin perusjuntit

Junttikysymys, mutta kysyn kuitenkin. Tarkoittaako julkaisupaikka painopaikkaa vai kustantajan osoitepaikkaa?

Vastaus:

Junttius, mitä se on?

Finto-asiasanasto ei tunnista junttiutta: Ei tuloksia. Sama juttu lääke- ja hoitotieteen Terminologian tietokannoissa (Terveysportti).

Mutta Kielitoimiston sanakirja määrittelee juntin näin:

juntti
1. vars. halv. kömpelöstä, tyhmästä tm. miehestä, moukka, nuija, taukki, mäntti, uuno. Maalaisjuntti. Juntti tyyppi.
2. tavallisesta ihmisestä (vars. jupin vastakohtana). Suomalainen perusjuntti.
yks. nom.
juntti
yks. gen.
juntin
yks. part.
junttia
yks. ill.
junttiin
mon. nom.
juntit
mon. gen.
junttien
mon. part.
juntteja
mon. ill.
juntteihin
komparatiivi
juntimpi
superlatiivi
juntein

 

Myö ei olla juppeja! Ollaan siis juntteja!

Huom! Talentumin lehtiarkistossa on artikkeli ”Mikä on juntein vaatebrändi?”, se tosin on vuodelta 2007, mikä täytyy ottaa huomioon lähteen luotettavuutta arvioitaessa. Mutta on se varmaan ihan ajatasalla vielä, sillä kuka tavis sitä nyt joka vuosi vaihtaa garderobiaan. Minullakin on yksi kevättakki, jonka ostin vuonna 1988, Tampereelta nääs 😉

Kustantajan kotipaikka tärkeämpi kuin kirjapainon sijaintipaikka

Julkaisupaikka tarkoittaa kustantajan osoitepaikkaa. Kustantaja rahoittaa julkaisun julkaisemisen ja pitää kaikki ”langat käsissään”. Se ottaa vastuun julkaisun tuottamisesta/julkistamisesta.

Kustantaja ostaa kirjapainolta julkaisun painotyön. Muuta roolia kirjapainolla ei ole tai sillä ei ainakaan ole keskeistä roolia esimerkiksi tekijänoikeusnäkökulmasta. Joten painopaikkaa (kirjapainon sijaintipaikkaa) ei ilmoiteta lähdeviitteessä.

Jos julkaisupaikan nimiä on useita, valitaan näkyvin muoto. Jos julkaisupaikkoja on useita eikä mikään niistä pistä silmään, vain eka ilmoitetaan. (SFS 5989, 14.)

Sama juttu, jos kustantajia on useita, jotka om esitetty yhtä näkyvästi lähteessä: vain eka mainitaan (ks. SFS 5989, 14).

Alaluvuista lähdeviitteet

Minulla on kokoomateos nimeltä Syöpätaudit. Tästä olen käyttänyt lukua 47 ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”.

Tässä luvussa ei ole mainittu tekijöitä, vaan tekijät on mainittu jokaisen alaluvun kohdalla. Esim. 47.30 Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot – Idman, Irja & Aalberg Veikko.

Olen kirjoittanut näistä eri alaluvuista, joissa kaikissa on mainittu nuo samat kirjoittajat, mutta välillä järjestyksessä Aalberg & Idman ja välillä Idman & Aalberg. Viittaanko jokaiseen alalukuun a,b,c -systeemillä? Esim:

Idman, I. & Aalberg, V. 2013a. Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 862.

Idman, I & Aalberg, V. 2013b. Psyykkiset reaktiot syöpäsairauden eri vaiheissa. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 864-865.

Tarvitseeko mainita lukua (eli se 47 – ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”), josta tieto on otettu?

Vastaus:

Tekijät on laitettava lähdeviitteeseen juuri siinä järjestyksessä, kuin mitä ne ovat lähteessä. Eli tässä tapauksessa kussakin alaluvussa olevat tekijät mainitaan kuten lähteessäkin.

Jos alaluvun tekijät ovat Idman & Aalberg, lähdeviite aloitetaan: Idman, I. & Aalberg, V. 2013.
Jos alaluvun tekijät ovat Aalberg & Idman, lähdeviite aloitetaan: Aalberg, V. & Idman, I. 2013.

Jos Idman & Aalbergejä tulee useita samana julkaisuvuonna, sitten otetaan pikkukirjaimet mukaan lähdeviitteeseen:
Idman, I. & Aalberg, V. 2013a.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013b.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013c.

Lukua 47  ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat” ei tarvitse mainita.

Kustannus Oy Duodecim -> Mieluummin lyhemmin: Duodecim.
Standardin mukaan kustantajan nimessä olevat Oy:t voi jättää mainitsematta.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

Lähteellä henkilö- ja organisaatiotekijät

Miten lähde tekijöiden osalta menee kun osa tekijöistä ovat organisaatioita?

Tekijät: Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte ja Finnet-liitto ry
Julkaisun nimi: Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012
Julkaisun vuosi: 2012
Lähde: http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Onko tämä oikein näin:

Leinonen, J., Pöyry Management Consulting oy, Artte, U. & Finnet-liitto ry. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2012 . Viitattu: xx.xx.xxxx. http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Tuleeko kaikki tekijät mainita kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX)?

Vastaus:
Julkaisun kuvailulehdessä on tekijät-kentässä todellakin nämä neljä, joista kaksi on henkilötekijää ja kaksi organisaatiota:
Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte, Finnet-liitto ry

Esipuheen lopussa kerrotaan: Tutkimuksen vastuulliset tekijät olivat Juha Leinonen
(Pöyry Management Consulting Oy) ja Ulla Artte (Finnet-liitto ry).

Ilmeisesti tekijä-kentässä olevat tiedot olisi selvyyden vuoksi pitänyt kirjoittaa samalla tavalla sulkujen kanssa kuin esipuheessa. Tai muulla tavalla, joka ei aiheuttaisi monitulkintaisuutta. Silloin lukija olisi ymmärtänyt, että julkaisulla on kaksi tekijänoikeudellista henkilötekijää ja että organisaatiot viittaavat kyseisten henkilöiden työpaikkoihin.

Melinda-tietokantaan tämä julkaisu on kirjattu näin (lyhennettynä):
Tekijä  Leinonen, Juha.
Nimeke   Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012 / [Juha Leinonen, Ulla Artte].
Julkaistu  Helsinki : Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012.
Muu(t) tekijä(t)   Artte, Ulla.
Linkit  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8

Leinonen, J. & Artte, U. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu: 9.3.2015. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8.

Julkaisusta ei helposti käy ilmi, mikä on kustannuspaikka, joten sitä ei tarvitse kertoa. Googlaamalla saa toki selville, että Hesassahan se on. Laitoin sen tuohon Melindan tietojen perusteella.

Kaikki tekijät mainitaan, kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX).

Jos monta tekijää eri rooleissa

Jos esipuheesta ei olisi selvinnyt, että organisaatiot eivät varsinaisesti ole tekijöitä, niin olisi pitänyt toimia toisella tavalla.

Jos lähteellä on useita ”samantasoisia” tekijöitä eri rooleissa, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä.

Suomentajaa ei tarvitse ilmoittaa

Pohdimme tässä mitenkä merkitä lähde lähdeluetteloon ja tekstiin tapauksessa, jossa teos on suomennettu. Janetin kautta kirja löytyy suomenkielisellä nimellä mutta merkitäänkö lähteisiin alkuperäisteos?

Kyse on siis Insoo Kim Berg:n tekemästä teoksesta, joka on suomennettu nimellä perhekeskeisen työn opas. Suomentajana on  Jaakko Mäntyjärvi ja alkuperäisteoksen nimi on A Guide to practice – Family based services.

Vastaus:
Suomentaja on ns. muu tekijä, jota ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa. Samoin on alkuperäisteoksen nimen kanssa. Sen voi ilmoittaa. Mutta yleensä sitä ei ilmoiteta, jollei ole joku perusteltua syytä sen kertomiseen. Tietokannassa, esimerkiksi Melindassa, suomentaja ja myös alkuperäisteos näkyvät.

Onko kirja alan klassikko (ja sen vuoksi alkuperäiskirjan nimen ilmoittamisella voisi olla merkitystä)? Mietin vaan, kun julkaisu on kuitenkin aika vanha. Monilla oppari-ohjaajilla on raja 10 vuotta vanhoissa julkaisuissa, osalla vielä paljon tiukempi ”aikarajoitus”.

Lähdeviite:

Berg, I. K. 1991. Perhekeskeisen työn opas: käytännön vihjeitä lastensuojeluun. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tekstiviite:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Berg 1991, sivut).

Ebraryn e-kirjassa ristiriitaiset tekijätiedot

Opiskelija käyttää Ebraryn lähdettä, mutta tekijätiedot poikkeavat e-kirjan nimiölehdellä ja kirjan ”Bibliographic info”-osassa.

Käyttäisin mieluummin ensisijaista lähdettä, avattua e-kirjasivua. Huomaa, että tekijät käyttävät myös toista kirjainta etunimestä ”Reed K. Holden” ja ”Mark R. Burton”.

Nimiölehdeltä otetut tekijätiedot:
Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. Hoboken, New Jersey: Wiley. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Bibliographic infosta napatut tekijätiedot:
Burton, M. & Holden, R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://site.ebrary.com/lib/jypoly/reader.action?docID=10226875. Ebrary.

Vastaus:
Olet oikeassa. Mutta koska e-kirja ”ympäristöineen” on sekava, kumpikin lähdeviite on hyväksyttävä.

Lähdeviite-standardeissa nimiösivua ja -lehteä pidetään ensisijaisena tietosivuna. Sen vuoksi oletan, että kirjan alussa olevalta nimiölehdeltä siepatut tekijätiedot ovat pätevämpiä kuin bibliographic infosta napatut. Minäkin aloittaisin lähdemerkinnän Holdenilla. Tätä tukee myös luettelotieto, jonka Library of Congress on kirjaan tehnyt, siinäkin viite alkaa Holdenilla.

Kirjan nimiösivulla näkyy kustantajana ’John Wiley & Sons’ ilman kustannuspaikka-tietoa.

Copyright-tiedoissa tosin lukee Holden Advisors Corp., Concord, MA. Kyseisen kirjan kustantaminen saattaa näköjään olla osa tuon ekan tekijän yritystoimintaa. Koska kirjalla on kuitenkin selvät henkilötekijät, lähdemerkintä aloitetaan niillä.

Nettilinkki vai -polku?

Suoran linkin voi laittaa. Se pelittää JAMKissa ja monien korkeakoulujen verkoissa, mutta ei niiden ulkopuolella. Silloin lukija ei välttämättä pääse käsiksi lähteeseen, eikä tiedä, mistä sitä etsiä.

Polku voisi kertoa reitin kaikille lukijoille. Nykyään Nelli-portaalin tilalla voi olla myös Janet tai oman alan tiedonhaun opas, joka löytyy kirjaston Oppaista.

Tässä kolmas versio lähdeviitteestä erilaisilla nettipoluilla höystettynä (Nelli, Janet, Liiketalouden tiedonhaun opas):

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Janet, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Ebrary.

Asian vierestä: Holden etunimenä on pääosassa Sieppari ruispellossa -romaanissa.

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Mobiilivarmenne-sivun tekijät

Kävin Mobiilivarmenne-sivuilla eikä siellä ollut mitään tekijätietoja. DNA, Elisa ja Sonera mainitaan sivuilla, mutta riittääkö lähdetiedoksi:

Mobiilivarmenne. Koottu tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014.
http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/#missa.

Vastaus:

Kyseessä on ilmeisesti DNAn, Elisan ja Soneran yhteinen sivusto, koska varmennepolitiikassa, keskellä pitkää dokumenttia mainitaan: ”Suomalaiset teleoperaattorit ovat yhdessä luoneet Mobiilivarmennepalvelun, jota matkapuhelimia käyttävät kuluttajat voivat hyödyntää asioidessaan palveluntuottajien erilaisissa sähköisissä palveluissa.”

Koska henkilötekijöitä ei ole, viitataan sivun nimeen tai otsikkoon.

Varmennepolitiikan yksi versio on vuodelta 2011, mutta siitä ei voi päätellä sivuston päivityspäivämäärää. Jos sivustolta ei löydy päivityspäivämäärää tai -vuotta, silloin N.d. (no date). Sivuston useimmilla sivuilla on kuitenkin 15.11.2013 annettu tieto Kelan verkkoasioinnista. Sivun lähdekoodistakaan ei löydy muuta tietoa. Käyttäisin itse julkaisuvuotena joko N.d.:tä tai vuotta 2013.

Mobiilivarmenne. 2013. DNA:n, Elisan ja Soneran tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014. http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/.

 

Lakilyhenne: POL vai L?

Perusopetuslaista käytetään yleensä lyhennettä POL. Voinko käyttää sitä?

Vastaus:

Voit käyttää virallisia tai vakiintuneita lyhenteitä. Siis muitakin lyhenteitä kuin L, A ja HE, jotka mainitaan JAMKin rapsaohjeessa.

Ainakin Edilexin sivuilla on lista vakiintuneista juridisista lyhenteistä. Lista on päivitetty viimeksi 8.12.2014. Siellä on myös tuo POL.

POL 628/1998 Perusopetuslaki

Edilexin listasta ei pääse suoraan Finlexin ajantasaiseen säädökseen, vaan linkki vie Edilexin maksullisille sivuille.

On mentävä Finlexiin ja etsittävä laki sieltä.

Lähdeluettelossa:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Viitattu 11.12.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Tekstissä:

Opetuksen on annettava elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (POL 628/1998, 2§).

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti verkkokurssilla

Kevään kursseille ilmoittautumisajat ovat käsillä.

Opparintekijä voi etsiä opinnäytetyönsä tietolähteet ohjatusti Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla (ZZRZV120, 5 op). Kurssi kestää koko kevään, mutta tehtävät voi suorittaa nopeampaan tahtiinkin. Sekä amk-opinnäytteilijät että yamkilaiset ovat tervetulleita!

Sama kurssi on myös enkunkielisenä Specialized Information Seeking (ZWRZV120, 5 ECTS credits); sinne voivat tulla enkku-koulutusohjelmissa opiskelevat sekä vieraskieliset opiskelijat.

Ilmoittaudu 21.11. mennessä tai tammikuun alussa 2. – 11.1.2015 täydennysilmoittautumisessa.
Älä säikähdä varapaikkaa. Viime kevään kurssille pystyimme ottamaan varapaikoiltakin opiskelijoita mukaan tasaamalla ohjattavien määrän per informaatikko. Mutta katsotaan ensin, miten paljon teitä tänä vuonna kurssille rynnii 😉

Passportin raportti

En muista miten Passportiin viitataan. Tutkimuksen otsikko on Passportissa ”Vitamins and Dietary Supplements in Finland. Category Briefing- 30 Apr 2014”. Miten tähän lähteeseen viitataan tekstissä ja entäs lähdeluettelossa?

Vastaus:

Passport on kansainvälinen markkinatiedon tietopankki. Se sisältää tietoa toimialoista, tuotteista, kuluttajista ja trendeistä. Sen uumenista voi penkoa tilastoja, maaraportteja ja yritysraportteja. Kirjaston on hommannut jamkilaisille sen käyttöoikeudet.

Mainospätkä tähän väliin: Passport-koulutusta on tulossa  ti 25.11.2014 kello 14 – 15. Jamkilaiset voivat seurata sitä netin kautta. Koulutus on enkunkielinen. Tarkempi tiedote ilmestyy ihan lähiaikoina.

Analyysiraportti

Kyseinen julkaisu löytyy hakemalla sen nimen mukaan. Olisin voinut käyttää hakusanana myös Finland-sanaa, olisin varmaan silläkin tavalla löytänyt raportin. Tai käyttää hienoja visuaalisia hakutapoja.

Julkaisu sijaitsee osiossa Analysis.

Mutta mikähän tuo Category Briefing on suomeksi?
MOT-sanasto tuntee käsitteen kategoria-analyysi = category analysis, cross-classification analysis.
Briefing on MOTin enkkusanakirjan mukaan esimerkiksi raportti, selonteko tai tiedote.
Google-kääntäjä ehdottaa kategoria tietotustilaisuutta.

Kun katson Passportin ohjeita, niin näen, että kategoriat näyttävät olevan toimialoja tai niiden sisällä olevia aihepiirejä, esimerkiksi Consumer Electronics tai Travel and Tourism.

Raporttien teosta vastaa Euromonitor. Se lukee myös raportin viimeisenä virkkeenä: ”Source: Euromonitor International from trade associations, trade press, company research, trade interviews, trade sources”.

Ehkä on helpointa, ettei mieti lähteen tyyppiä liian kauan, vaan muodostaa sen maalaisjärkisesti:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Raportti 30.4.2014.  Euromonitor International. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

Tai:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Euromonitor-raportti. Julk. 30.4.2014. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

 

Lisäys 25.11.2014. Category Briefingin sijaan voi käyttää Full Market Reports -laatikosta löytyviä pitempiä raportteja. Lähdemerkintä pelittää silloinkin.

Viite ICF-luokituskirjaan, osa 2

Tämä on jatkoa aiempaan vastaukseeni koskien ICF-luokitusta. Opiskelijan jatkokysymys:

Opettaja suositteli uudempaa julkaisua, johon pääsee tätä kautta. Tehdäänkö lähdeviite näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine Apr 01 [Epub ahead of print], 1-32.

Tosin sivunumerointi loppuu jo 17-18 sivun paikkeilla, vaikka koko PDF:ssä on 32 sivua. Pitäisikö viitata ilman sivunumeroita?

Vastaus:

Linkki vie JAMKin Nelli-portaalin kautta Pubmed-tietokantaan, jossa on englanninkielisiä kansainvälisiä lääketieteen ja lähialojen artikkeliviitteitä.

Kyseessä näyttää olevan tilapäinen versio julkaisusta (Provisional PDF). ”Full formatted”-versio on vasta tekeillä. Ehkäpä sen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydinlistoja koskevalla sivulla ei ole vielä linkkiä tähän.

Vai onko niin, että elektroninen artikkeli julkaistaan ennen painettua artikkelia? Miten tuon ”Epub ahead of print” voi ymmärtää? Tosin, jos julkaisu on julkastu huhtikuussa 2014, olisihan sen pitänyt olla jo silloin valmiina? Eipä ihme, jos opiskelijat ovat hieman hämmennyksissä, kun meikäkin on. Nelli-portaalin lehtivalinnassa tekemäni haun perusteella kyseistä lehteä ei JAMKin kirjaston tietokannoissa näyttäisi olevan.

Mutta yhtä kaikki, väliaikaisuus tai tilapäisyys on jotenkin ilmaistava myös lähdeviitteessä: tilapäinen versio, väliaikainen versio, ei lopullinen versio, keskeneräinen versio, käsikirjoitusversio tms.

Minä en näe sivunumeroja missään. Jos niitä ei ole, ei niitä silloin tarvitse laittaa lähdeviitteeseen. Mutta toisaalta pdf-tiedostossa on muuttumattomat sivut, joten kyllä ne voi ilmoittaa halutessaan ainakin tekstiviitteessä.

Myöskään lehden vuosikertaa tai numeroa ei kerrota, vain se, että julkaisu julkaistaan 1.4. Aprillipäivänä siis 😉

Pubmediin pääsee kätevimmin uudistuneen Janetin kautta.

Lähdeviite JAMKin tyyliin, esimerkiksi näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. Artikkelin käsikirjoitusversio. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine,  Apr 01. Viitattu 12.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Pubmed.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Selb, Escorpizo, Kostanjsek, Stucki, Ustün & Cieza 2014, sivut).

Tekstiviite seuraavilla kerroilla: (Selb ym. 2014, sivut).

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Laki L:n kohdalle lähteisiin

Keskustelua, joka osui silmiini yhdessä JAMKin Facebook-ryhmässä:

Henkilö 1: Tuolla tekstiviittauksissa sanotaan, että säädöksiin viitataan (L 19.12.2008/878), niin laitetaanko se sitten lähdeluetteloon L:n kohdalle näin?

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878

Henkilö 2: ”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot .” Löydän vain tuon, ja tuli mieleen että onko sitä L-kirjaita sinne pakko tumpata?

Vastaus:

Raportointiohjeessa tosiaan sanotaan noin.

Voi-sana on merkityksellinen! Ei siis ole pakko käyttää L-lyhennettä. Lyhenteiden käyttö on kuitenkin aika yleistä tietyntyyppisten virallislähteiden kanssa toimittaessa.

Lähdeviitteeseen monta mahdollisuutta

Joko näin

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Tai näin

Laki 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Periaatteessa lähdeviitteen voi tehdä myös näin:

Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Perinteisesti, varmaankin jotenkin sopimuksenvaraisesti, säädöslähteiden lähdeviitteissä ei ole ollut erikseen julkaisuvuotta, koska sen näkee heti suoraan tuosta tunnuksesta/koodista.

Kaikissa näissä tapauksissa lähde tulee L:n kohdalle lähdeluetteloon.

Entä tekstiviite?

Lakitekstistä voi tehdä tekstiviitteen kirjoittamalla koko sanan (Laki 19.12.2008/878) tai lyhenteellä (L 19.12.2008/878). Tekstiviitteessä voi käyttää sivunumeron sijaan luvun tai pykälän numeroa: (Laki 19.12.2008/878, 3 §).

Jos tekstiviitteen tekee tuolla pisimmällä lähdeviitteellä, se tulee näin (Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §) tai näin (L finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §).

KvaliMOTV ja toissijainen lähde

Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme?

En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa?

Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.)

Vastaus:

Mitä ohjetta käytetään?

JAMKin opinnäytetöissä käytetään JAMKin raportointiohjetta. Eli KvaliMOTV:n mukainen lähdeviite on muutettava JAMKin mukaiseksi.

Maailmassa on useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia viittaustyylejä. Lähes joka tutkimusfirmalla omansa. Niissä on kuitenkin paljon samaa, joten lähdeviitteen voi usein helposti ”siivota” tai muotoilla JAMKin tyylin mukaiseksi.

Tekstiviite ja lähdeviite KvaliMOTV:n sivuun

Kyseiseen lähteeseen viitataan useilla eri KvaliMOTV:n sivuilla. En tiedä, millä sivulla olette olleet. Mutta otan nyt esimerkiksi luvun 7.3.2 Sisällönanalyysi, koska se on tuossa tekstinpätkässänne mainittu.

Luvun kirjoittajia ovat Saaranen-Kauppinen & Puusniekka.

KvaliMOTV:n viittausohje kyseiseen sivuun/lukuun on:

Tekstiviite: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)

Lähdeviite:
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu pp.kk.vvvv.)

JAMKin ohjeen mukainen tekstiviite on juuri sama kuin edellä: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Jos haluaa olla täsmällisempi, voi sen tehdä näinkin: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2).

Itse suosin viimeksi mainittua. Lähdeviite-standardi (5989, 26) sanoo, että ”Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

JAMKin ohjeen mukainen lähdeviite lähdeluettelossa:
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 11.11.2014. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Miten viitata toissijaiseen lähteeseen?

Sitten kysymyksessä oli vielä tuo ongelma, että viitatakko alkuperäiseen vai toissijaiseen lähteeseen.

Tuomi & Sarajärvi on siis alkuperäislähde. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka viittaavat siihen.

JAMKin raportointiohje sanoo tästä asiasta näin: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty.”

Tekstiänne pitää siis muuttaa hieman. Olisiko tämä kohtuullinen ratkaisu:

Teimme sisällönanalyysin Tuomen ja Sarajärven (2002, 105) mukaisesti (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2). Tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin.

Kun tekstissä ei viitata tutkimusoppaisiin

Olen lukenut / käyttänyt noita tutkimuskirjoja, esim. ”opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas” ja ”Laadullisen tutkimuksen perusteet” ja merkinnyt ne lähdeluetteloon. En kuitenkaan missään tekstissä viittaa niihin, kun niistä nyt on katsottu esim. opparin runko. Olenko siis tehnyt tämän oikein?

Vastaus:

Kysymys tuli minulle opon kautta.

Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin on tekstissä viitattu.

Aika usein tutkimusmenetelmäkirjallisuutta luetaan enemmän, kuin mitä lähdeluettelossa ilmoitetaan.

Jos opiskelija haluaa kuitenkin osoittaa, että hän on lukenut kyseiset kirjat, hänen on keksittävä opparista sopiva tekstikohta tai -kohdat, joissa hän voi viitata kyseisiin julkaisuihin. Tai kirjoitettava joku lisävirke sopivaan kohtaan. Nimenomaan sopivaan, jotta lukija ei hämmästy yllättävää ajatushyppyä.

Viite ICF-luokituskirjaan

Tarkistaisin, että mistä kohtaa teoksien nimi lähdeviitteessä katkaistaan, kun teoksella ei ole henkilötekijää.

Raportointiohjeesta:
Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää
Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.
Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Näin sanoo siis ohje. Oma merkintäni opparissani:
International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

Tässä kohtaa on opparin ohjaajan merkintä: ”lähdeviitteen merkitsemistapa”. Ilmeisesti merkintäni on siis väärin. Laitanko vain (ICF 2011, 3). ? Jätetäänkö kirjan nimestä siis tuo ”alaotsikko pois? Tuntuu vain niin lyhyeltä, siksi haluan tarkistaa…

Vastaus:

Lähdeviitteessä lähteen nimi kirjoitetaan kokonaan. Tekstiviitteessä se voidaan tarvittaessa lyhentää.

Tekstiviitteesi vaikuttaa oikealta. Vaikka se on lyhennetty, se on kuitenkin täysin ymmärrettävä tekstiviite.

Tarkoitat varmaankin painettua kirjaa, jonka tiedot löytyvät Janet-tietokannasta.

Minulla ei ole kyseistä kirjaa käpälässäni juuri nyt, mutta päättelen tietokannan ja kansikuvan perusteella, että lähdeviite voisi olla esimerkiksi tällainen:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Se, mikä nyt kiinnittää huomioni, on tuon ICF-lyhenteen sijainti. Sinä olet kirjoittanut sen julkaisun nimen ensimmäiseksi sanaksi ja tietokannassa se näyttää olevan julkaisun nimen viimeinen sana. Kirjan kannessa se on vasemmassa laidassa yksinään ja sijoitettu pystysuuntaisesti ja muu osa julkaisun nimeä vaakasuuntaisesti. Sen voi siis ymmärtää miten milloinkin. Tässä voi olla selitys saamaasi kommenttiin.

Ensimmäinen tapa viitata

Jos kirjan nimen ymmärtää alkavan ICF-sanalla, silloin tekstiviitteesi on täysin ok ja lähdeviite tulee näin:

ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ajatusviivan tilalla voi olla kaksoispiste.

Tekstiviite voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

a)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

b)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF… 2011, 3).

Lähde- ja tekstiviitestandardi (SFS 5989) antaa mahdollisuuden lyhentää tekstiviitettä, jos nimi on epäkäytännöllisen pitkä. Tekstiviitteen pitää silloinkin olla ymmärrettävä. Jos nimen lyhentää, se on ilmaistava kolmella pisteellä.

Toinen tapa viitata

Jos tekstiviite tehdään em. lähdeviite-esimerkkini mukaisesti, lähdeviite tuli siis näin:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ja tekstiviite:

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF 2011, 3).

Mielestäni tuota rimpsua ei voi lyhentää. Jos sen lyhentää, tekstiviitteen ymmärrettävyys heikkenee oleellisesti.

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

ESR-projektien hakemukset ja tiivistelmät

Opinnäytetyömme pohjautuu projektiin, jolle on haettu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Käytämme niin ikään projektin hakemusta lähteenä työssämme, mutta poikkeuksellinen lähde herättää kysymyksen lähdemerkinnästä. Projektin nimi on ”Liikunta seurasta työtä- ja tekemistä-esiselvitysprojekti”
 
Viittaanko: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä-esiselvitysprojekti. 2013. ESP-projektihakemus.  

jotain lisäksi? mitä? Liitteenä hakemus johon viittamme

Vastaus:

Projektihakemukset eivät aina ole julkista tietoa, ehkäpä niitä ei sen vuoksi netissä näe. Näin varsinkin monissa yritystuki- tai Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Lista ESR- ja EAKR-projekteista ohjelmakaudelta 2007 – 2013 on EU:n rakennerahastotietopalvelussa. Palvelusta voi hakea tekstihakuna kyseisen ohjelmakauden toimivia tai toimineita projekteja. Siis projekteja, joille on myönnetty rahoitus.

Se on myös syynä sille, että hakemusnumero ei käy hakusanaksi. Haku ilmeisesti ei kohdistu hakemusnumero-kenttään, vaan kun projektille on myönnetty rahoitus, hakemusnumero vaihtuu projektikoodiksi.

Liikunta-hakusana antaa tuloksen, mutta aika suuren. Siitä voi olla se hyöty, että näkee viimeaikaiset liikuntaan liittyvät EU:n rakennerahastojen projektit.

Kun haen liikuntaseurasta-hakusanalla, saan juuri tuon projektin tiedot. Kun soitin Ely-keskukseen, sieltä vakuutettiin, että käytännössä netissä on samat tiedot kuin hakemuksessakin. Voitte siis viitata netissä olevaan tiivistelmään:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. Tiivistelmä Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttamasta ESR-projektista ohjelmakaudella 2007-2013. Viitattu 16.9.2014. Https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12585.

Jos teidän on kuitenkin pakko jostain syystä viitata hakemukseen eikä netissä olevaan tiivistelmään, tehkää lähdeviite vaikkapa näin:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. ESR-projektihakemus 13.11.2013 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hakija Keski-Suomen Liikunta ry.

Huom! Uusimmat ESR- ja EAKR-projektit näkyvät EURA2014-järjestelmän RR-tietopalvelusta. Tosin tällä hetkellä sivulla lukee  ”Tämä toiminto ei ole vielä käytössä”. Mutta kunhan ohjelmakausi pääsee kunnolla käyntiin, sinne alkaa tupsahdella projektien tiivistelmiä.

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

LinkedIn-keskustelut

Raportointiosaamisen tunnilla kävimme keskustelun sitä miten voi tekstissä ja lähdeluettelossa viitata netissä olevaan keskustelupalstaan, esimerkiksi Linkedin -sivustoilla olevaan oman alansa asiantuntijoiden keskusteluun. Opettaja ei osannut vastata suoraan ja kehotti kysymään sinulta ja siksi sinua lähestyn 🙂

Vastaus:
Hauskaa!

Ajankäytön mielekkäänä pitämiseksi sompailen somessa vain kohtuudella. LinkedIn ei ole ollut osa arkeani, ennen tätä kysymystä 😉

Kun kirjauduin systeemiin, huomasin, että sekä muoto että sisältö muistuttivat ensivaikutelmaltaan Facebookia. Naamakirjan käyttöön lähteenä annoinkin aiemmin ohjeita. Niitä voidaan soveltaa myös LinkedIniin.

Esimerkkejä:

Liestman, D. 2o13. Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities? LinkedIn 24.7.2013. Ryhmä Journal of Information literacy (JIL). Keskustelun avaus. Daniel Liestman, Library Director, DeVry University. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Holland, M. 2014.See this link here…LinkedIn, elokuu 2014. Ryhmä Journal of Information (JIL). Kommentti keskustelussa ”Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities?”. Matt Holland, outreach librarian at NWAS NHS Trust. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Kommenteissa ei ole otsikkoa, joten niiden alusta on otettava pätkä ja lyhennettävä se kolmella pisteellä. Kunhan ymmärrettävyys ei kärsi.

LindedInissä ei näe tarkkaa päivämäärää samalla tavoin kuin Facessa (laittamalla kursorin aikamääreen päälle). Tuossa keskustelijan kommentissa aikamääreenä oli ”1 month ago”. Se ei ole kuitenkaan kovin täsmällinen ilmaisu, vaikka tokihan viittauspäivämäärästä voi päätellä, että kyseessä on varmaankin ollut elokuu 2014. Päätin laittaa elokuun suoraan lähdemerkintään, säästääkseni lukijan aivokapasiteettia.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Tarvittava informaatio jo etusivulla

Viittaan lyhyesti Suomen vammaisurheilu ja liikunta ry siivuun, jossa tarvittava informaatio on etusivulla esittelyssä. Miten merkkaan lähteen?

Vastaus:

On käytettävä sivun otsikkoa, joka on samalla sivuston etusivu.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. 2014. Viitattu pvm. Http://www.vammaisurheilu.fi/.

Jatko OKM:n sivuston osiot -kysymykseen

Kysyin aiemmin OKM:n sivustoon viittaamisesta ja sainkin kattavan vastauksen. Jäi vaan vielä auki, jos siis viittaan moneen osioon viittaanko siihen jo tekstissä esim OKM, kansalaistoiminta.

Entä sitten lähdeluottelossa kun osioita on monia? Laitanko ne erikseen

Liikuntajärjestöt. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014.
ja sitten uusi osio ja uusi nettiosoite:  Kuntien liikuntatoimi. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.

Vastaus:
Juuri noin, lähdeluetteloon ne tulevat erikseen. Nuo nettiosoitteet ovat tosiaan erilaiset ja ne tulevat viitteen loppuun.

Mutta tekstiviitteet eivät ala OKM:llä. Tekstissä viitteet tulevat lähdeluettelon lähdeviitteen mukaan, johdonmukaisuuden vuoksi.

Jos siis lähdeluettelossa on:
Kuntien liikuntatoimi. 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8. Nettiosoite.
Liikuntajärjestöt. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014. Nettiosoite.

..niin tekstiviiteet tulevat näin: (Kuntien liikuntatoimi 2014) ja (Liikuntajärjestöt 2013).

Tai voi ne tulla toisellakin tavalla tekstissä sen mukaan, miten kirjoitat. Jos viittaat samassa tekstikappaleessa kumpaankin, ne voivat tulla esimerkiksi näin (Kuntien liikuntatoimi 2014; Liikuntajärjestöt 2013.)

Katso vielä aiemmasta vastauksestani, OKM:n antamasta lisäohjeistuksesta, ohjeen julkaisuvuoden selville saamiseksi.

Nettisivulla vuosiluku 2008-2012

Toinen mietityttänyt lähdeviittaus liittyy internet lähteeseen. Olemme käyttäneet lähteenä sellaista nettisivua joka on hyvin otsikoitu, mutta sivun lopussa vuosilukuna on 2008-2012. Viittaammeko siis näin: tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression 2008 – 2012 ) vai tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression N.d) ?

Vastaus:

Linkin puuttuessa en voi käydä itse kurkkaamassa kyseistä sivua. Ja googlettamalla en voi olla varma, laskeudunko juuri samalle tietylle sivulle, josta tässä nyt puhutaan.

Olettaisin, että sivua – tai sivustoa, jonka osana tuo sivu on – on päivitetty viimeksi 2012. Ehkäpä kyseessä on jokin projekti, joka toteutettiin vuosien 2008 – 2012 aikana. Senpä vuoksi laittaisin julkaisuajaksi vuoden 2012: (Men’s depression 2012).

Esitteen tekstiviite

Olemme viimeistelemässä opinnäytetyötä ja jäimme miettimään muutamaa lähdeviittausta. Yhtenä lähteenä käytämme ensi-ja turvakotien liiton esitettä. Olemme viitanneet siihen seuraavasti: tekstiä tekstiä tekstiä (Ensi- ja turvakotien liitto 2012.) Ja lähdeluottelossa tämä on meillä näin:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Onko oikein?

Vastaus:

Ei, koska johdonmukaisuus on valttia tässäkin asiassa. Jos lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa Maailman isoimpana asiana, on sen oltava tekstiviitteessäkin samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä (Maailman isoin asia 2012.)

Muistattehan lähdeviitteeseen  viitattu+pvm ja nettiosoitteen:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Sukunimien etuliitteet lähdeluettelossa: van, de, …

Referoin kirjaa, jonka on kirjoittanut Marieke de Mooij, enkä ole varma miten merkitsen lähteen tekstiin (de Mooij, sivu) vai (De Mooij, sivu)? Ja laitanko lähteisiin de Mooij, M. vai Mooij, de M.? Ja tuleeko se De isolla vai pienellä? 

Ja sama kysymys koskee toista tekijää Jose van Dijck. Merkitäänkö samalla lailla kuin de Mooij?

Vastaus:

Lisäys 10.6.2015: Kielitoimiston uudessa palvelussa on tästä asiasta nyt erittäin hyvin tietoa saatavilla. Kannattaa käyttää hyväksi.

Lisäys 26.3.2019: Standardissa SFS 4600:2000, jota jamkilaiset voivat lukea SFS Online -palvelussa JAMKin lisenssillä, on tarkat ohjeet aakkostuksesta.

Standardissa sanotaan, että nimet, joihin kuuluu sukunimeen luettava etuliite, aakkostetaan etuliitteen mukaan. Esimerkkejä ovat:

De Palma, Brian
La Brète, Jean de
Laaksonen, J.
Ó Riagáin, Seán
Onegina, Olga
O’Neill, Eugene

Lisäksi (korostus sp): ”Kaikkia sukunimien yhteydessä olevia prepositioita yms., ei aakkostuksessa lueta sukunimeen kuuluviksi. Aakkostus alkaa sukunimen ensimmäisestä isolla alkukirjaimella kirjoitetusta sanasta.” Esimerkiksi:

Brunhoff, Jean de
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von

Alkuperäinen vastaus, jota ei kannata nyt lukea:

On etuliitteitä, jotka luetaan sukunimen osaksi ja etuliitteitä, joita ei lueta sukunimen osaksi. Ei helppo homma, joten tässä on oltava armollinen opiskelijalle ja heidän ohjaajillensa.

Sukunimen osaksi luetaan esimerkiksi enkunkieliset A’, Ab, Ap, D’, De, Fitz, M’, Mac, Mc, O’, Van

Sukunimen osaksi ei lueta esimerkiksi näitä espanjan etuliitteitä de, de la, de las, de los, del

Tai näitä hollannin etuliitteitä: de, den, der, ‘t, ten, ter, thor, van, van den, van der, vander, van’t

Näin siis sanotaan standardissa SFS 5050 Bibliografinen lajittelu. Siinä on enemmänkin näitä etuliitteisiin liittyvää ohjeistusta, mutta ne lähinnä pikemmin hämmentävät kuin selventävät tätä asiaa.

Selvempi ohje on mielestäni Jukka Korpelan sivulla:

Sääntöjen mukaan jätetään useimmat meille tutut etuliitteet kuten ruotsin ”af”, ranskan ”de”, hollannin ”van der” ja saksan ”von” huomiotta aakkostuksessa, eli esim. von Fieandt tulee aakkostaa F-kirjaimen kohdalle. Sen sijaan esimerkiksi brittiläisten nimien alussa oleva ”O’” (esim. ”O’Connor”) käsitetään osaksi itse nimeä (ja heittomerkki jätetään huomiotta aakkostuksessa).

Laittaisin esimerkki-viitteesi lähdeluettelon m- ja d-kirjainten kohdille:

van Dijck, J.

de Mooij, M.

Tekstiviitteseen: (de Mooij vuosi, sivut) ja (van Dijck vuosi, sivut).

Lähteet

Korpela, J. 2014. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 7.8.2014. Viitattu 21.8.2014. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Entä jos kirjaa ei ole vielä julkaistu?

Olen saanut käyttööni aineistoa (tekijöiltä on  lupa käyttää aineistoa työssäni), jota ei ole vielä julkaistu (julkaistaan nyt toukokuun aikana ilmeisesti). Miten se merkataan lähdeluetteloon,kun teosta ei kuitenkaan ole vielä julkaistu, tässä tiedot kirjasta:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Vastaus:

Voit käyttää jotain sopivaa ilmaisua, esimerkiksi ”painossa”, ”julkaisematon”, ”julkaisematon käsikirjoitus”, ”käsikirjoitus 13.5.2014”.

Tutki ja kirjoita -opuksessa (2011) sivulla 382 kehotetaan näin: ”Painossa olevista lähteistä ei merkitä vuotta, vaan (painossa) (in print)”.

JAMKissa julkaisuvuosi kuitenkin ilmoitetaan, jos se tiedetään. Jos ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

JAMKissa ei myöskään tehdä lähdeluetteloon erillisiä otsikoita julkaisemattomille tai painamattomille lähteille, vaan kaikki lähteet ilmoitetaan yhdessä ja samassa luettelossa, kansainväliseen tapaan.

Esimerkiksi näin (muuta päivämäärässä olevat x:t oikeaksi päivämääräksi):

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Käsikirjoitus x.x.2014. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Tai lyhyempänä versiona vaikkapa näin:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Painossa. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

P.S. Vastasin opiskelijan kysymykseen pari kuukautta sitten sähköpostilla, mutta vasta nyt tässä blogissa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 😉

Tekstiviite ja lähdeviite

Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite?

Vastaus:

Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta.

Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin:

Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan.

Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa” ajattelua, mikä toiselta lainattua: toisen tekstin omin sanoin sanomista, lähdetekstin referointia tai suoraa lainausta.

Standardin määritelmät

Standardi SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet määrittelee ne näin:

  • Tekstiviite on tietolähteeseen viittaava suppea merkintä tekstissä.
  • Lähdeviite on laaja viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa.

Mikä sitten on tietolähte? Standardin mukaan se on ”aineisto tai resurssi, johon viitataan; esimerkiksi
asiakirja, julkaisu tai (digitoitu) kuvateos”.

JAMKin tekstiviite ja lähdeviite

JAMKissa tekstiviite on tämäntapainen (Sukunimi julkaisuvuosi, sivut). Esimerkiksi

Tekstiä tekstiä tekstiä (Lautamo 2013, 35). Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. esim. Vänskä 2012, 23).

Lähdeviitteinä kyseiset viitteet voivat näyttää vaikka tällaisilta:

Lautamo, T. 2013. RALLA: ryhmätilanteessa tapahtuva lapsen leikin arviointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.6.2014. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-222-6.

P.S. Nuo sivunumerot vedin niin sanotusti hatusta.

Mitä seuraa, jos ei tee tekstiviitteitä ja lähdeviitteitä`?

No, mitä väärinteosta nyt yleensä seuraa. Harmia, vahinkoa, selvittelyä, tuomio.

JAMKin eettisten periaatteiden mukaan on piittaamattomuutta viitata puutteellisesti aiempiin julkaistuihin tuloksiin. Samoin piittaamattomuutta on itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina.

Suoranaista vilppiä on jättää viitteet kokonaan teksteistään, diaesityksistä, videoista tai muista tuotoksistaan pois. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on ”toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, harjoitteluraportin, opiskelutehtävän tai muun tekstin ja sen osan esittämistä omanaan”. Ja tekstiksesi se ymmärretään, jollet teksti- ja lähdeviittein ilmoita, keneltä ajatukset ovat peräisin.

Asiantuntija seuraa alansa kehitystä. Joten osoitat asiantuntemustasi, jos tiedät, mitä tutkimustuloksia, ammatillisia kehitystoimenpiteitä tai muita vastaavia on alan lähteissä julkaistu viime vuosina.

Haaste-hankkeen oppaat

Miten merkkaan verkkolähteen, jonka teksti on koottu useita eri lähteitä käyttäen. Oppaan etusivulla lukee tekstin kirjoittajan nimi, joka on tuossa alussa, mutta kun menee oppaan lähdeluetteloon niin huomaa, että tekstin tuottaja on käyttänyt useita lähteitä.

Olisiko tämä yksi vaihtoehto?

Vahvuuksien tukeminen –opas. 1/2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Haaste –hanke. Autismisäätiö. Tekstin koonnut: Korventaival, N. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

ja tässä on toinen vaihtoehto
Sollasvaara, R. 4/2013. Stressin huomioiminen –opas. Autismisäätiö. Haaste –hanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

Vastaus:

Julkaisut usein kirjoitetaan eri lähteitä käyttäen. Silloin kerrotaan omin sanoin (referoidaan) aiempien julkaisujen sisältöjä tai tutkimustuloksia. Voi tosin olla, että tässä tapauksessa oppaaseen on todellakin koottu aiemmissa hankkeissa ynnä muissa vastaavissa olleita hyviä ohjeita.

Ensiksi on tosiaan mietittävä, aloittaako lähdeviitteen tekstin kirjoittajan nimellä vai julkaisun nimellä. Kumpikin on ok.

Kirjoittajan nimellä aloittamista tukee se, että tekstin kirjoittaja mainitaan nimiösivulla. Kansilehdessä ei kuitenkaan mitenkään mainita tekstin kirjoittajaa eikä myöskään piirrosten tai valokuvien tekijöitä. Valokuvat on tehty Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapajassa. Nimiösivulla mainitaan tekijöiden rimpsussa myös projektityöryhmä ja sen kokoonpano.

Kun samantasoisina tekijöinä on sikinsokin henkilöitä ja yhteisöjä, voi olla selvintä aloittaa lähdemerkintä julkaisun nimellä:

Vahvuuksien tukeminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 1/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Toinen lähdeviite:

Stressin huomioiminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 4/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Julkaisuvuosi-tieto on lähdemerkinnän toinen tieto. Siinä ilmoitetaan vain vuosiluku, ei muuta.

Netistä saisin selville Autismisäätiön osoitteen (Helsinki), mutta kun julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaaa, niin ei sitä silloin lähdemerkintään tarvitse laittaa.

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Vaakasuuntainen liite

Kysymykseni koskee opparissa käytettävien liitteiden asemointia tulostuspaperille. Käytän työssäni muutamaa kaaviota, mitkä on alunperin julkaistu vaakasuuntaisesti, eikä pystysuuntaan, mikä on normaali tulostuspaperin asemointi opinnäytetyössä. Kysynkin, voiko tulostuspaperin kääntää liitteissä tarvittaessa myös vaakasuuntaiseksi? Tämä mahdollistaisi liitteen tekstin huomattavasti paremman näkyvyyden.

Vastaus:

Voit kääntää vaakasuuntaiseksi tarvittaessa.

Lukijaa ajatellen on tärkeää esittää asiat mahdollisimman informatiivisesti ja helppolukuisesti.

Raportointiohje sanoo tämän näin:

Liitteeksi sijoitetaan sellainen aines, joka ei asian ymmärtämisen kannalta ole keskeistä mutta johon tekstissä viitataan. Liitteeksi sijoitetaan myös ymmärtämistä ja luotettavuutta lisäävät aineistot. Sellaisia ovat esimerkiksi aineiston hankkimiseen liittyvät materiaalit, kuten tietojenkeruulomakkeet, haastattelurungot, yksityiskohtaiset menetelmien ja tekniikoiden selitykset ja erilaiset väliselvitykset, joihin viitataan tekstissä.

Esimerkiksi menetelmien ja tekniikoiden yksityiskohtaiset selvitykset vaativat joskus vaakatasonäkymää.

 

 

Viite viranomaisen tiedotteeseen

Jatkona edellisiin kysymys Viittaamisesta viranomaisten tiedotteista.

Voinko tehdä teksti ja lähdeviitteet näin?

Tekstissä—(STM 2012e). —- (Valtioneuvosto 2014c, vai 23.3.2014).

Lähdeluettelossa:
STM 2012e. STM:n tiedote 141/2012. Työryhmä: Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja. Http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1823427

Valtioneuvosto 2014c. Valtioneuvosto 23.3.2014. Tiedote 114/2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kattavasti viidelle alueelle. Viitattu 19.4.2014. Http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411768

Vastaus:

Kuten edellisessäkin vastauksessani totesin, jos henkilötekijää ei ole, aloitetaan viite lähteen nimellä.

Työryhmä: Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja.2012. STM:n tiedote 141/2012. Viitattu 24.4.2014.  Http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1823427.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kattavasti viidelle alueelle. 2014. Valtioneuvoston tiedote 114/2014. Julk. 23.3.2014. Viitattu 19.4.2014. Http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411768.

Tuon STM:n voi kirjoittaa ”auki” halutessaan.

Voiko STM-julkaisuista käyttää lyhennettä?

Voiko viitata STM-julkaisuihin lyhyesti, eli STM 2010b, 15; STM 2012a, 20 jne.?

Lyhyesti tekstissä viitattavissa (STM2010b, 15; STM 2012a, 20). Pidemmin (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, 15; Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015,20).

Lähdeluettelossa vastaavasti:

STM 2010b. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf
[ http://urn.fi/ISBN:978-952-00-3106-0 (Urn-osoite löytyy julkaisusta, mutta ei toimi)]

STM 2012a. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan henkilötekijällä. Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähteen nimen sijaan voidaan käyttää nimen virallista tai vakiintunutta lyhennettä. Lyhenteitä käytetään erityisesti asetuksissa (A), laissa (L) ja  standardeissa (SFS, ISO jne.).

Esimerkki-lähteidesi nimiä ei voi lyhentää virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä.

Lähdeviite:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: STM.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Tai:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Jos URN-osoite ei kerta toimi, voit käyttää suoraa nettiosoitetta. Lisäksin kustantajaksi ministeriön.

Tekstiviite on poikkeustapaus sen takia, että lähteen nimessä on mukana vuosiluku: (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010, sivut).

Toisessa lähteessäsi alanimen voi laittaa nimen täsmennykseksi julkaisuvuoden jälkeenkin, jos haluat:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 2012. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109.

Julkaisun nimessä ®

Miten viitataan tekstiin, joka on sivustolta http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892 Viitataanko technogymiin vai tekstin otsikkoon? Ja kuinka lähde merkitään lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kyseessä on Technogym-yrityksen tuote-esittelysivu, jossa kerrotaan Kinesis One -laitteesta. Otsikossa on mukana tavaramerkki-tunnus ® eli ympäröity R.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, viitataan sivun otsikkoon. Julkaisuvuosi ei pistä silmään tuote-esittelystä, etusivulta eikä About us -sivultakaan.

Kinesis® one. N.d. Technogymin kuntoilulaitteen esittely. Viitattu 22.4.2014. Http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892.

Jos tiukasti seurataan lähde- ja tekstiviitestandardia (SFS 5989, 10), julkaisun nimessä pitää olla tuo tavaramerkki, koska standardi ohjeistaa, että ”Nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät ensisijaisessa tietolähteessä”. Hyväksyisin itse kuitenkin sellaisenkin muodon, jossa tavaramerkkiä ei näy.

Kinesis one. N.d. Technogymin kuntoilulaitteen esittely. Viitattu 22.4.2014. Http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892.

Jos tuo vehje on jokin muu kuin kuntoiluväline, käyttäkää siitä toki parempaa ilmaisua.

Tekstiviitteet

Tekstissä lähteeseen viitataan näin: (Kinesis one n.d.). Joko tavaramerkin kanssa tai ilman sitä.

Jos käytätte lähteenä pdf-muotoista tuote-esittelyä, jossa on sivunumerot, ja jotain tiettyä tietoa sieltä, ilmoittakaa, miltä sivu(i)lta tieto on peräisin.: (Kinesis one n.d., sivut). Pdf-julkaisua voisi kutsua tuote-esitteeksikin tai esitteeksi.

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Hankkeen nimi copyright-merkinnällä

Olen kerännyt tietoa eräältä opparini aiheeseen liittyvältä hankkeen nettisivulta. Yleensä tapana on viitata esimerkiksi otsikkoon, jos henkilötekijää ei mainita. Nettisivujen alareunassa lukee kuitenkin copyright-merkillä hankkeen nimi. Kumpaan viittaan lähdeviitteissä?

Hanke ja tavoitteet 2014 vai Harjulan setlementti ry/valopilkkuprojekti 2014?

Vastaus:

Kumpikaan ei ole henkilötekijä, ei hanke eikä sen toteuttaja. Lähdeviitettä ei aloiteta kummankaan nimellä.

Viittaa sen sivun otsikkoon, jota referoit opparissasi. Esimerkkejä:

Hanke ja tavoitteet. 2014. Harjulan setlementti ry:n Valopilkku-projektin sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/valopilkku-projekti/hanke_ja_tavoitteet/.

Vanhempien asema kiusaamistilanteissa. 2014. Artikkeli Valopilkku-projektin sivuilla. Julk. Harjulan setlementti. Viitattu 16.4.2014. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/tietoa/vanhempien_asema_kiusaamistilant/.

Pääasia, että nuo mainitsemasi asiat näkyvät lähdemerkinnässä. Lukijan on silloin helppo ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse.

Kirja kirjaston hyllyssä nimen mukaan, vaikka henkilötekijät

Useat oppaat on luokiteltu kirjastossa oppaan nimen mukaan, vaikka oppaalla olisi henkilötekijä tai useita tekijöitä. Kumpi tapa opinnöytetyössä on oikea? Alla on muutama esimerkki.

– Kansalaisbarometri 2011. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 2011. Tekijöitä 6 kpl.
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/matkaopas.pdf
– http://issuu.com/soste/docs/sosiaalibarometri2013.

Vastaus:

Otan käsittelyyn tuon ekan barometrin.

Kansalaisbarometrin tiedot löytää SOSTEn sivuilta: http://www.soste.fi/julkaisut/barometrit.html
ja itse barometrin osoitteesta http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Sivuilta selviää nämä tiedot:

Tekijöitä todellakin on kuusi: Siltaniemi Aki, Hakkarainen Tyyne, Lohden Pia, Luhtanen Marjukka, Perälahti Anne ja Särkelä Riitta.
Kirjan nimi: Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä
Julkaisuvuosi: 2011
Kustantaja: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTEn pääpaikka on Helsingissä.

Lähdeviite aloitetaan henkilötekijöillä:

Siltaniemi A., Hakkarainen T., Lohden P., Luhtanen M., Perälahti A. & Särkelä R. 2011. Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 3.4.2014. Http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Näyttää siltä, että tätä barometriä julkaistaan jatkossa kolmen vuoden välein, nettisivun tiedon mukaan. Eka barometri julkaistiin 2009.

Miksi kirja on kirjastossa kirjan nimen mukaan, vaikka sillä on henkilötekijät?

Ymmärrän kyllä, että lähdeluettelossakin näyttäisi nätimmältä, jos Kansalaisbarometrit tulisivat peräkkäin, vaikka niillä olisi joka kerta eri kirjoittajat:

Kansalaisbarometri 2009 …

Kansalaisbarometri 2011 ….

Mutta esitettyyn kysymykseen osaa minua paremmin vastata kollegani Birgitta Kurvinen:

Kirjastoaineistojen kuvailussa käytetään kansainvälisiä yhtenäisiä kuvailusääntöjä. Yksittäinen teos, esim. kirja tai artikkeli kuvataan siten, että se on tunnistettavissa ja erotettavissa muista teoksista, esim. tietyn kirjan eri painokset ja ilmiasut. Säännöt ohjaavat käyttämään teoksen nimeä silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kolme. On käytäntö, että tällöin luetteloon merkitään vain teoksen ensimmäinen tekijä.

Lähdeluettelo toteuttaa samaa periaatetta, lähdeluetteloon kirjataan riittävät tiedot teoksen löytämiseksi. Raportointiohjeen mukaan lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Kuvailusäännöt ja raportointiohje poikkeavat tältä osin toisistaan. Tekijöiden nimet lähdeluetteloon löytää parhaiten käsillä olevasta, lähteenä käytettävästä teoksesta.

Toimitettu teos – luvuilla ei ole tekijöitä

Löytyykö oppariblogista esimerkkiä tästä: toimitettu teos, jonka luvuilla ei ole tekijöitä?

Yrityksen perustamisopas. 2010. Toim. T. Holopainen. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. (toim.). 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.

Vastaus:
Kaikki ehdotuksesi ovat lähdemerkintä-standardin (SFS 5989) mukaisia merkintöjä. Kaksi ekaa merkintätapaa on JAMKin ohjeen mukaisia.

Lähdemerkintä-standardissa lausutaan, sivulla 9, kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta.”

Tätä ohjetta noudatamme. Laitamme toimitetun teoksen toimittajan nimen vasta lähteen nimen jälkeen. Eikä se ole edes pakollista, toimittajan nimi voidaan ilmoittaa, jos sillä on merkitystä lähdeviitteessä. Muuten sen voi huoletta jättää pois.

Miksi tuo viimeinenkin lähdeviite sitten on lähdemerkintä-standardin mukainen?

Sen vuoksi, että standardi on mielestäni epäjohdonmukainen. Standardin kohdassa 5.1 kerrotaan, että tekijöiksi merkintään ne henkilöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

Sitten on pitkä lista eri rooleissa olevia toimijoita, joista osa selvästikään ei ole vastuussa lähteen sisällöstä! Tässä roolilistassa on mukana myös toimittaja. Standardin esimerkkejä:

BRITTEN, Benjamin. Eight folk song arrangements for high voice and harp. Osian Ellis. (ed) London: Faber Music, 1980.
AYMARD, Maurice. (ed) Dutch capitalism and world capitalism. In: Studies in Modern Capitalism. New York: Cambridge University Press, 1982, pp. 78-96.

Huom! Nämä esimerkit eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia. Ne eivät ole noudattamamme nimi-vuosijärjestelmän mukaisia, ja typografiakin on erilaista (sukunimi tikkukirjaimilla). Välimerkitys näyttää oudohkolta ed-lyhenteen lähettyvillä.

Kummallista on myös se, että nämä(kin) standardin esimerkit ovat aika vanhoja, vaikka standardi julkaistiin syksyllä 2012.

Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Viimeisin lukemiskerta ratkaisee

Mitä tulee tehdä, jos esimerkiksi käyttää verkkolähdettä ensimmäisen kerran marraskuussa 2013 ja seuraavan kerran vaikka maaliskuussa 2014? Merkataanko viittauspäivämääräksi lähdeluettelomerkintään sitten tuo maaliskuun päivämäärä, jos on käyttänyt vielä verkkokirjan ihan eri sivuja.

Vastaus: Osimmoilleen noin:)

Itse käyttäisin lähdeluettelossa vain verkkkolähteen uusinta versiota, tai vain sitä päivämäärää, jolloin olen viimeksi lähdettä lukenut/katsonut/kuunnellut. Sivunumerot tsekkaisin kohdilleen ennen opparin tarkastukseen jättämistä.

Painettu lähde vai verkkoversio?

Jos käyttää opinnäytetyössä verkkolähdettä, mutta lähteestä on sekä verkkoversio, että painettu versio (esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, josta on myös pdf), riittääkö, että merkkaa lähdeluetteloon lähteen painetun version tiedot vai pitääkö mukana olla viittauspäivämäärät ja lähteen osoitteet?

Periaatteessahan opettaja tai kukaan muukaan ei voi tietää, kumpaa versiota on käyttänyt.

Vastaus:

Rike ei ole maailmoja kaatava. Toimi kuitenkin oikealla tavalla, vaikka muutkin toimintatavat olisivat mahdollisia. ”Kukaan muukaan ei tiedä” ei päde, koska itse kuitenkin tiedät.

Viittaa siis siihen lähteeseen, jota olet tosiasiallisesti käyttänyt. Jos käytät sähköistä versiota, laita lähdeviitteeseen viitattu+päivämäärä ja nettiosoite. Painetuista (paperisista) lähteistä niitä ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Kirjan nimi ei kerro tarpeeksi

Miten kannattaisi merkitä kahden peräkkäisen tekstiluvun osuus lähdeviitteeksi, kun kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, mutta haluaisin nostaa kappaleet esille, koska kirjan nimi ei kerro, miksi suosittelen kappaleita…?

eli näin:
Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

vai näin:
Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Uhari, M. & Nieminen, P. 2012 Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

Vastaus:

Kekseliäs ratkaisu. Opettajan näkökulmasta katsottuna tuo merkintätapa olisi perusteltu.

Mutta kumpikin lähdeviite on ongelmallinen, jos haluaa noudattaa sääntöjä tiukasti.

Yleisperiaate on, että jos kirjan kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, lähdeviitteessä Viitataan koko kirjaan, eikä kirjan eri lukuihin:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim.

Eri asia olisi, jos jokaisella luvulla olisi eri kirjoittaja tai kirjoittajat.

Lähdeviitteeseen voi kuitenkin lisätä muita olennaisia tietoja (SFS 5989, 18). Luvun nimi on tässä tapauksessa olennainen, sen voisi siis lisätä:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. Sisältää luvun Systemaattiset katsaukset ja lääketieteellisen artikkelin lukeminen.

Toinen tapa on kertoa asiasta tekstissä, vaikka näin:

– – Uhari ja Nieminen (2012, sivut) ovat kirjoittaneet systemaattisista katsauksista ja lääketieteellisen artikkelin lukemisesta ja todenneet, että – –

Copyrightin skaala yli 30 vuotta

Kysymykseni koskisi lähdeviittaamista. Minulla on 3 nettilähdettä, joista yhdessä minulla on tekijä, mutta kahdessa ei ole.

Ongelma on kuitenkin, että en löydä sivuille tarkkaa vuosilukua. Kaikissa tapauksissa kyse on tietosanakirjan tapaisista sivuistoista, encyclopedioista. Yksi sivu ilmoittaa vuosiluvuksi melko suuren haarukan: Copyright © 1981- 2014 The Computer Language Company Inc. All rights reserved.

Ja toinen, tekijällä varustettu sivu: Copyright © 2010 – 2014 Janalta Interactive Inc.

Voinko ilmoittaa nämä vuosiluvut, vaikka skaalaa on noin paljon? Kolmannessa lähteessä, joka on Nelliportaalin kautta saatu tietosanakirja YSO/ALLSOn viite, ei ole mitään viitteitä vuosiluvuista. Mitä minun kannattaisi tehdä viittaamisen ja lähdemerkintöjen suhteen?

Vastaus:

Merkkaisin julkaisuvuodeksi 2014. Perusteluni:

1) Et viittaa kaikkiin eri vuosina julkaistuihin sivun eri versioihin, vaan vain uusimpaan. Jos vielä muistat laittaa lähdeviitteeseen Viittauspäivämäärä-tiedon, lukija tietää, milloin olet lukenut kyseistä sivua. Voihan noita 2014 vuoden versioita tuosta sivusta putkahtaa vaikka joka päivä uusi.

2) Tutki ja kirjoita -bestsellerissä (Hirsjärvi ym. 2010, 372) julkaisuajankohdasta lausutaan näin: ”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. – – Vuodella viitataan joko teoksen ensiluovutus- tai päivitysvuoteen – -”

Päivitysvuosi on siis kelvollinen julkaisuvuodeksi.

Jos vuosilukua ei tiedetä, käytetään lähdeviitteessä ilmaisua N.d. Se on suomeksi ”no date”.

YSOssa (Fintossa) eli Yleisessä suomalaisessa ontologiassa on kuitenkin tieto päivitysajankohdasta, joten siihen lähdeviitteeseen voi kyllä merkata julkaisuvuodeksi 2014. Tällä hetkellä viimeisin päivitys on näköjään tehty öilössä päivänä eli 12.3.2014.

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Sama tekstiviite, eri lähde

Erästä HYVI:n projektiin liittyvää raporttia työstäessä eteen tuli ongelma, jonka mielestäni kyllä ratkaisin, mutta varmistaisin vielä. Kyse on seuraavista lähteistä:

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., & Salomäki, T. 2013. Potilaan turvallinen siirto heräämöstä vuodeosastolle. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 12.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., Salomäki, T. & Hoikka A. 2013. Postoperatiivisen hoidon yleisperiaatteet. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 13.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Hoikkaa lukuunottamatta siis samat kirjoittajat molemmissa ja julkaisuvuosikin sama. Lukkarinen molemmissa ensimmäisenä.

Ensimmäisellä viittauskerralla ongelmaa ei ole, mutta toisella kerralla molempien lähteiden tekstiviitehän olisi: Lukkarinen ym. 2013.

Tuttua ennestään on se, että saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja julkaisuvuoden perään a, b,c, jne. Mutta periaatteessahan näissä ei ole sama(t) kirjoittaja(t), mutta tekstiviite ilman tuota kirjainta tietysti aiheuttaa hämmennystä, kun se ei johdata suoraan oikealle lähteelle. Itse kallistuisin nuo kirjaimet lisäämään julkaisuvuoden perään.

Vastaus:

Jännä, miten näitä erikoisuuksia löytyy!

Lähdeviite-standardissa SFS 5989 todetaan näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Totta kuitenkin turiset: näillä lähteillä ei ole samat kirjoittajat. Mutta koska tekstiviitteen pitää mieluiten olla yksiselitteinen, kallistun sinun kanssasi samaan suuntaan: lisää kirjaimet julkaisuvuoden perään erottelemaan lähteitä toisistaan. Se on lukijaystävällinen ratkaisu. Siis toisella tekstiviittauksella näin: (Lukkarinen ym. 2013 a) ja (Lukkarinen ym. 2013b).

Sikinsokin kirjoittajat ja toimittajat

Miten lähdeviite tähän julkaisuun tehdään: Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Vastaus:

Tässä hämmentävintä on kannessa oleva tieto:

Hurtig, L. (toim.) & Kontiokoski, P. & Pälli, P. (toim.) & Rekilä, K. (toim.) & Välimäki, I.

Ikään kuin nuo Kontiokoski ja Välimäki olisivat olleet tekijöitä ja muut kolme julkaisun toimittajia. Olisi kuitenkin hassua aloittaa lähdeviite Kontiokosken ja Välimäen nimillä, kun eivät edes ole tuossa nimilistassa ensimmäisinä.

Lähdeviitteen näkökulmasta katsottuna toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä eli toissijaisia tekijöitä, joita ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa. Heidät saa kuitenkin ilmoittaa halutessaan. Silloin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Esipuheessa kaikki henkilötekijät haluavat näköjään piiloutua työryhmäksi. Silloinkin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Tekisin tässä sellaisen ratkaisun, että lähdeviite näin sekavaan julkaisuun voidaan aloittaa lähteen nimellä. Lukija löytää vaikka mahdollisia tekijöitä ei ilmoitetakaan:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla – laadullisen ennakoinnin selvitystyö. 2013. Selvitys  30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tämänkin voi halutessaan tehdä tekstiviite-ystävällisemmäksi näin:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla. 2013. Laadullisen ennakoinnin selvitystyö 30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Tekijäksi Anon?

Jos artikkelilla ei ole tekijää, merkitäänkö tekijäksi Anon? Esim. näin:

Anon. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014.

Vastaus:

Ei merkitä. Jos noita Anon-alkuisia lähteitä olisi paljon lähdeluettelossa, tekstiviitteetkin olisivat aika Anon-pitoisia (Anon 2014; Anon 2012).

JAMKissa siis näin: Jos artikkelilla ei ole henkilötekijää, lähdemerkintä alkaa artikkelin nimellä.

Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. 2014.  Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Paitsi, että kun etsin tuon artikkelin netistä, huomaan, että sen toimittaja (journalisti) kerrotaan artikkelin lopussa. Lähdemerkintä tuleekin näin:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

Itse lisäisin lähdeviitteeseen tiedon alkuperäislähteestä:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Artikkeli julk. alunperin Lääkärilehdessä 50–52/13. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

 

 

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Käypä hoito: tekijät, työryhmä vai nimi?

Olemme koulukavereideni kanssa pähkäilleet jo pidemmän aikaa (useammankin tehtävän kohdalla) erästä lähdemerkintöihin liittyvää asiaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän vastausta ja nyt ajattelin vihdoin ja viimein selvittää ongelman. Kysymys olisi siis seuraavanlainen: miten Käypä hoito -suosituksiin viitataan Jamkin ohjeiden mukaan?

Esimerkiksi tämä suositus  http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070

Miten lähde merkitään lähdeluetteloon ja miten siihen viitataan? Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

Vastaus:

No ei ihme, ettei kukaan tiedä. En näköjään itsekään tiedä. Huomaan nimittäin antaneeni erilaisia ohjeita eri aikoina ja eri käypä hoito -suosituksista.

Aiemmat ohjeet

Ekaks (30.9.2011) olen antanut tekstiviitteestä ohjeen, jossa sanon, että joo, kaikki työryhmän jäsenet on ilmoitettava, jos ja kun ne ovat päävastuullisia tekijöitä.  Kyseessä oli  vuoden 2006 käypä hoito -suositus Naisten virtsankarkailusta. Uusi kyseisen aiheen suositus on ilmestynyt joulukuussa 2011 ja vanha poistunut, joten en voi tarkistaa asiaa.

Toukokuussa 2013 (23.5.2013) olen ohjeistanut näin selkäydinvamma-suosituksesta, sen hoitohenkilökunnan versiosta ja potilasversiosta:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Tämäkin suositus on päivitetty, itse asiassa jo ennen antamaani ohjetta, mutta enpä huomannut sitä silloin, vaan annoin vaan lähdemerkintä-esimerkit saamieni linkkien perusteella.

Tänä syksynä (10.11.2013) olen kertonut, että työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Kahdessa esimerkissä käsken merkkaamaan lähteen tekijöiden mukaan ja kolmessa julkaisun nimen mukaan! Kuka tai mikä on syyllinen?

Lähdeviitteen tiedot nimiölehdeltä

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että tiedot poimitaan lähdeviitteeseen ensisijaisesti nimiölehdeltä tai sen vastineesta. Käypä hoito -suosituksessa se tarkoittanee ensimmäistä sivua.

Kun oikein vertailen aiemmin antamiani ohjeita, tulen siihen tulokseen, että viimeisin antamani ohje pätee: Työryhmää ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen. Työryhmän jäsenten nimet eivät ole korostetusti suosituksen alussa, vaan heidät mainitaan suosituksen lopussa.  Lisäksi työryhmän on asettanut Duodecimin lisäksi aina kuhunkin suositukseen liittyvä sairaus- tai vammaryhmän yhdistys/yhdistykset. Periaatteessa voisi ajatella, että ne organisaatiot, jotka ovat työryhmän asettaneet, ovat päävastuullisia tekijöitä.

JAMKissa lähdeviite aloitetaan kuitenkin aina henkilötekijöillä eikä organisaatiolla. Siispä lähdeviite alkaa Käypä hoito -suosituksen nimellä, kun päävastuullisia henkilötekijöitä ei ole:

MS-tauti. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

Mutta kun kurkkaan kyseisen suosituksen potilasversioon – avot! Siellä onkin henkilöiden nimiä, jotka aivan selvästi ovat potilasversion tekijöitä. Myös julkaisupäivämäärä on eri. Senpä lähdeviite tuleekin näin:

Riikola, T., Elovaara, I. & Atula, S. 2012. MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 10.12.2012. Viitattu 11.12.2012. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00090.

Tässä vielä lähdeviitteet uudistuneisiin selkäydinvamma-suosituksiin:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36098.

Riikola, T., Ahoniemi, E. & Malmivaara, A. 2013. Selkäydinvamma. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 7.5.2013. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00028.

Jos olet lukenut suosituksen esimerkiksi Terveysportista Nelli-portaalissa, kantsii laittaa nettiosoitteeksi kulkemansa polku:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos käytät PDF-muotoista julkaisua, sen voi ilmoittaa lähdeviitteessä:

Selkäydinvamma. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

MS-tauti. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

PDF-julkaisuissa on päivämäärän edessä sana ’Päivitetty’, mitä ei ole tavallisessa nettiversiossa. Sen takia merkitsin nettiversion lähdeviitteeseen, että suositus on julkaistu 18.12.2012 (Julk. 18.12.2012). Mistäpä sitä tavallinen tallaaja voisi arvata, milloin suositus julkaistaan eka kerran ja milloin se on jo olemassa olevan julkaisun päivitetty muunnos?

Vastaus kootusti: lähdeviite

Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

  • Jos suosituksen alussa on selvästi henkilötekijä tai -tekijöitä, lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä tai henkilötekijöiden nimillä.
  • Jos suosituksen alussa ei ilmoiteta henkilötekijöiden nimiä, lähdeviite alkaa suosituksen nimellä.
  • Työryhmä ei tässä tapauksessa ole henkilötekijä.

Vastaus: tekstiviite

Miten lähteeseen viitataan tekstissä?

Sillä, onko lähdeviite tehty PDF-muotoisesta julkaisusta vai ei, on merkitystä tekstiviitteessä.  PDF-julkaisussa on sivunumeroita, tavallisessa nettiversiossa niitä ei ole.

Tekstiviite MS-taudin suositukseen tulee näin (MS-tauti 2012) ja vastaavaan PDF-muotoiseen suositukseen näin (MS-tauti 2012, sivut).

Uskoa vaativat lähteet

Eilisiltana sivusimme ulkomaailmalle aukeamattomia linkkejä tutkimusmenetelmien kurssin viestinnän osuudessa. Tulipa esille sekin, että joissain firmojen intranet-viitteissä voimme vain ”uskoa” sivujen olevan olemassa.

Vastaus:

Näin saattaa olla.

Mutta aika usein siitä jää kiinni, jollei ole tehnyt hämäräperäistä sopimusta kyseisen firman kanssa kuvitelluista lähteistä. Ainakin kiinnijäämisen uhka leijuu koko ajan ilmassa. Elämä hankaloituu ihan turhan takia.

Vähän niin kuin yhden sukulaisen huushollissa muinoin. Mies ei halunut ostaa tv-lupaa, joten aina kun ovikelloa rimputettiin, hän roudasi telkun komeroon. Tätä jatkui, kunnes vaimo sai tarpeekseen ja osti luvan.

Jos opparin tekijä haluaa varmistua, että hän voi osoittaa esimerkiksi opparin ohjaajalle kyseisen lähteen olemassaolon, hän voi – jos se on sallittua – tallentaa käyttämänsä intranet-lähteet muistitikulle tms. tai tulostaa ne paperille.

Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 367) kerrotaan lähdeluettelon tehtävät. Yhtenä tehtävänä (kolmantena tehtävänä listassa) on nimenomaan selvittää, onko mainittua lähdemateriaalia edes olemassa.

Muut lähdeluettelon tehtävät:
1) näyttää, minkä tyyppistä lähteistöä tekijä käyttää
2) antaa riittävät tiedot lähteiden paikantamiseen
4) auttaa tekstiviitteen tekemisessä (tekstiviitten ja lähdeviitteen vastaavuus).

Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot

Löytyisikö jostain helppo vastaus siihen, miten Optimasta poimitut lähteet tulee merkitä? Tähän mennessä olen nähnyt kirjavaa käytäntöä.

Silloin, kun ei pääse väistämään esim. saman lähteen ”ulkomaailman versiolla”, on vastassa usein tiedosto (PDF) ja sen otsikko samaa soosia kuin tietokannan tekemä URL. Kukaan ei ole vielä puuttunut omiin otsikointeihini näissä kohdin, vaikkeivät ne liene protokollan mukaisia.

Vastaus:

JAMKin verkko-opintokurssit ovat Optima-ympäristössä (verkko-opiskeluympäristö). Siellä on työtiloja eri kursseille. Työtiloissa on mm. oppimateriaaleja, opiskelijoiden tekemiä tehtäviä ja niiden arvosanoja sun muuta, mitä verkkokursseilla nyt voi olla. Lisäohjeistusta Optimasta on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/optima/.

Huomaan, että minun on melko vaikeaa vastata esitettyyn kysymykseen, koska ne työtilat, joihin pääsen, ovat hyvässä reilassa. Löydän vaan hienosti nimettyjä dokumentteja, kuten:

Nurminen, A. 2011. Kehittämishankkeen raportointi. Ohje matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoille. Julk. tammikuussa 2011. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö, työtila MZRD1000.3K0j3 Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohdat. Viitattu 5.12.2013. Https://optima.jamk.fi/.

Tai jos haluaa kertoa, että Optimaan pääsee vain JAMKin tunnuksilla, sen voi tehdä, vaikka tuo https:kin sen jo kertoo. On myös mahdollista, että työtilan nimen laittaa verkko-osoitteen yhteyteen (polku):

Nurminen, A. 2011. Kehittämishankkeen raportointi. Ohje matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoille. Julk. tammikuussa 2011. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö. Pääsy vain JAMKin tunnuksilla. Viitattu 5.12.2013. Https://optima.jamk.fi/, MZRD1000.3K0j3 Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohdat.

Tietokannan generoima höttö-otsikko

Minun on siis kuviteltava tilanne, jossa kurssin työtilassa on otsikoimaton PDF-tiedosto, tai jonka otsikko on tietokannan generoima höttö. Esimerkiksi opettaja on voinut skannata tiedostoon erilaisia rahtikirjoja.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) on tässäkin ajan tasalla: se osaa ohjata nimettömienkin lähteiden käytössä. Ja näin se sujuu:

1) Jos lähteestä on olemassa jokin yleisesti tunnettu tai perinteinen nimi, käytetään sitä.

Jollei:

2) Nimi/otsikko sepitetään tietolähteen aiheen perusteella. Aiheen lisäksi kerrotaan myös lähteen laji (esim. pamfletti, piirros, pohjapiirros, valokuva tms.).

Jos kyse on henkilöstä, rakennuksesta, paikasta tai muusta kuvatusta kohteesta, kerrotaan tarvittaessa myös kohteen nimi. Kartoista ilmoitetaan maantieteellinen alue.

Standardi kehottaa merkitsemään sepitetyn nimen hakasulkeisiin. Koska JAMKissa vältetään hakasulkeita, lähdeviite tullee jotenkin näin:

Virtanen, A. 2013. Esimerkkejä kansainvälisistä rahtikirjoista. PDF-tiedosto. Oppimateriaali. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö, työtila X. Viitattu 1.12.2013. Https://optima.jamk.fi/.

PDF-tiedoston tilalla voi lukea pelkkä ’PDF’. Ja suoran Optima-osoitteen sijaan voi olla polku esimerkiksi opiskelijoiden intranetistä (opiskelija-Elmosta).

Mihin päädyimme tässä ongelmassa? Omat otsikoinnit ovat protokollan mukaisia, jos tietolähteellä ei ole minkäälaista nimeä/otsikkoa. Eikä soosi-osoitteitakaan tarvitse ilmoittaa, jos ilmoittaa kurssin työtilan ja sen, että matsku on (ollut) luettavissa JAMKin Optimassa.

Helppoa kuin heinänteko!

Viittaaminen Facebook-sivuun

Kuinka merkitsen lähteen, joka on Facebookin sivustolla ja jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Jos käytät opinnäytetyössäsi tietoperustan lähteinä Facebook-sivuja, niiden on oltava perusteltuja ja yleensä asiantuntijoiden tai luotettavien organisaatioiden sivuja.

En kuitenkaan näe oleellista eroa sillä, viittaako opparintekijä luotettavan organisaation www-sivuihin vai Facebookiin (tai muuhun sosiaaliseen mediaan). Esimerkiksi JAMKin Facebook-sivun tieto on yleensä yhtä luotettavaa kuin JAMKin www-sivuillakin oleva tieto.

Julkiset sivut vs. yksityiset sivut

Osa Facebook-sivuista on julkisia. Näitä ovat esimerkiksi JAMKin sivut ja JAMKin kirjaston sivut. Julkkiksilla, mm. urheilijoilla, taiteilijoilla, poliitikoilla ja kuninkaallisilla on Facessa yksityisten sivujensa lisäksi – tai pelkästään – julkisia sivujaan, joiden seuraajaksi voi ryhtyä helposti tykkäämällä sivusta.

Koska tv-katsojana tykkäsin kovasti tämänvuotisista itsenäisyyspäivän juhlista, kävin kurkkaamassa pressan naamakirjaa.

Sauli Niinistö 17 tuntia sitten
Kiitos kovasti palautteesta, tunnelmakuvianne onkin tullut kymmenisen tuhatta! Upeaa kuulla, että konsertti oli tullut ”luoksenne” koteihin, niin on moni kertonut. Paljon on jo kiitetty kapellimestaria ja esiintyjiä, unohtumattomia suorituksia, mutta vielä erityiset kiitokset kokonaisvastuuta kantaneille ohjaaja Marika Vapaavuorelle ja musiikista vastanneelle Helena Hiilivirralle! SN

Suomen tasavallan presidentin Facebook-sivu on julkinen, ja Niinistö päivittää sitä itse SN-puumerkillänsä. Postauksia pääsee lukemaan ilman Facebook-tunnuksia, vaikka sivun yläreunassa onkin teksti ”Rekisteröidy Facebookin nyt ja saat yhteyden käyttäjään Sauli Niinistö”.

Mutta miten ihmeessä lähdeviite tehdään, eihän tuossa ole edes otsikkoa?

Pitkän nimen voi lyhentää ja kellonajan ilmoittaa

JAMKin lähdemerkintä noudattaa suurin piirtein tällaista kaavaa:

Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Tallennetyyppi tarvittaessa. Julkaisun laji tarvittaessa. Painos- tai versiotiedot jos löydettävissä. Julkaisukanava/media julkaisupäivämäärä tarvittaessa,lähteen sijainti julkaisukanavassa. Päivitysaika. Julkaisupaikka ja kustantaja. Muut täsmentävät tiedot tarvittaessa. Verkkolähteistä Viitattu päivämäärä. Verkkolähteistä verkko-osoite.

Jos FB-sivulla on useita päivityksiä samana päivänä, lähdeviitteessä voi ilmoittaa myös kellonajan muodossa tunnit:minuuti. Tarkan kellonajan näkee, kun laittaa hiiren kursorin sihen, missä kerrotaan ajanmääre, esimerkiksi ”17 tuntia sitten”.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 2012) antaa mahdollisuuden epäkäytännöllisen pitkän nimen lyhentämiseen, kunhan ekoja sanoja ei jätetä pois. Poisjätetyt sanat korvataan kolmella pisteellä.

Henkilön julkinen Facebook-sivu

Edellä kerrottua logiikkaa seuraten teen lähdeviitteen näin:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Tai kellonajan kanssa:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013 16:58, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Käytin tässä termiä ’tilapäivitys’, koska FB:n ohjeissa käytetään sitä. Kun tiirailen ihmisten fb-seiniä, huomaan termit ’julkaisu’ tai ’äskettäiset julkaisut’. Kaikki nämä ovat mielestäni ok.

Julkinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Mutta miten toimitaan silloin, kun kyse on kasvottomasta instituutiosta? Esimerkiksi JAMKista 😉 Lukijan ei silloinkaan tarvitse kirjautua Faceen. Yritetäänpä:

Congratulations to us all! 2013. Facebook 22.11.2013, JAMK University of Applied Sciences. Tilapäivitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://fi-fi.facebook.com/jamk.fi.

Henkilön yksityinen Facebook-sivu

Päästäkseen katsomaan meidän taviskansalaisten fb-julkaisuja, on oltava Facebook-käyttäjätunnus (tili) ja salasana. Ja sitten on vielä saatava kyseiseltä henkilöltä hyväksyntä kaveripyyntöön.

Yleensä yksityishenkilöiden päivityksiä ei käytetä opparin tietoperustan rakentamisessa. Laitan tähän kuitenkin lähdemerkintä-esimerkin:

Ikävalko, N. 2013. Restonomin huolella hauduttama aamupuuro… Facebook 9.12.2013, Nanna Ikävalko. Tilapäivitys yksityisellä sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/.

Yksityinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Onko olemassa aidosti yksityisiä organisaatioiden sivuja? En ole varma, joten heitelkää vinkkejä tänne päin.

Suljettuja ryhmiä Facebookissa kuitenkin on. Suljettu sivu on jollakin tavalla verrattavissa yksityiseen fb-sivuun, koska sen tilapäivitykset näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille.

Suljetuissa ryhmissä tilapäivityksiä tekevät yleensä jäsenet omilla nimillään (tai nimimerkillään):

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Suljettuja ryhmiä on monenlaisia. Kannattaa harkita, mitkä niistä ja niiden julkaisuista ovat kelvollisia lähdeluetteloon.

Jos sivulta käy ilmi tilapäivityksen tekijän asiantuntijuus kyseisen foorumin toimijaksi, se tuo lähdeviitteeseen lisäarvoa:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Vammaispalvelujen käsikirjan päätoimittaja Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Tai:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Entä kommentit?

Kommenteissa on harvoin tärkeää asiaa tietoperustan rakentamisen näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi viitteitä niihin ei opparin lähdeluettelossa yleensä ole.

Joku voi toki käyttää kommentteja tutkimusaineistonaan. Silloin ne eivät kuitenkaan ole lähdeaineistoa eikä niitä ilmoiteta lähdeluettelossa.

Siltä varalta, että jollakin on tutkimusaineistonaan fb-keskustelujen kommentteja ja tämä joku haluaisi listata siteeraamiaan (suoria lainauksia) tai referoimiaan (omin sanoin tiivistämiään) kommentteja vaikka liitteessä, kokeilen tässä, miten viite silloin voitaisiin tehdä:

Sormunen, S. 2013. NO Sammoo mieltä… Facebook 9.12.2013 11:35, Kuningaskuluttaja. Sari Sormusen kommentti YLE TV1:n kuluttajaohjelman tilapäivitykseen HS vertaili älykännyköiden akkujen kestävyyttä… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/Kuningaskuluttaja.

Korpiola, S. 2013. Ja juuri sain vastauksen Fazerilta, kun kysyin että mistä niiden xylitoli tehdään… Facebook 27.11.2013 15:36, Kemikaalicoctail. Sirpa Korpiolan kommentti toimittaja Noora Shinglerin tilapäivitykseen ”Pastilli, jolla on aito ja kotimainen tausta”… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/pages/Kemikaalicocktail/211737428850438.

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

Lähteenä kokousmuistiinpanot

Kuinka merkitsen tekstiin ja lähdeluetteloon sellaisen kokouksen muistion, jossa olen itse ollut läsnä ja jonka olen itse laatinut? Voinko käyttää omaa nimeäni ja vuosilukua? Kokouksesta ei muita pöytäkirjoja tai muistioita ole laadittu.

Vastaus:

Onko muistio sellainen, joka jaetaan kaikille? Silloin sitä voi kutsua muistioksi. Muussa tapauksessa ajattelen, että kyseessä on henkilökohtaiset muistiinpanosi.

Muistiot ja pöytäkirjat ilmoitetaan näin (esimerkki raportointiohjeesta):

Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Luentomuistiinpanoista olen kirjoittanut aiemmassa postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/muistiinpanot/

Silloin ohjeistin näin:

Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Kokouksessa ei kuitenkaan ole yleensä yhtä luennoijaa tai puhujaa, vaan siellä keskustellaan.

Jos kyseessä ovat omat muistiinpanosi, voit ilmoittaa ne lähteeksesi nimelläsi. Esimerkiksi näin (keksitty esimerkki):

Virtanen, A. 2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulun työhyvinvointiryhmän kokous 14.11.2013. Henkilökohtaiset muistiinpanot.

Lukijan näkökulmasta katsottuna henkilökohtaiset muistiinpanot eivät yleensä ole luotettavimmasta päästä. Mutta silti ne voivat olla käyttökelpoisia lähteitä opparissa.

Esimerkiksi jos on ollut jossain tärkeässä kokouksessa, jossa joku asia on päätetty, mutta päätöstä ei ole virallisesti kirjattu mihinkään, niin tällä tavoin voi kertoa, missä tilanteessa päätös kirjoittajan mukaan on syntynyt. Vaikkapa toimeksiantaja-yrityksen kokouksessa.

Pieni havainto

Huomasin, että raportointiohjeen pöytäkirja-esimerkissä olisi hyvä olla henkilöstökokouksen päivämäärä julkaisun nimessä, ainakin useimmiten. Muistionhan voi tehdä myöhemmin ja sen päiväys voi silloin olla eri kuin varsinaisen kokouspäivämäärän. Instituutin nimikin on muuttunut. Jos vielä uudistaisi julkaisuvuodenkin, lähdeviite-esimerkki olisi tällainen:

Ruuska, R. 2013. Henkilöstökokous 11.4.2013. Pöytäkirja 15.4.2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti.

Lähde salatussa intranetissä

Kuinka voin merkitä sellaisen lähteen, joka on salatulla internet- sivulla, esim. Intranet tai Facebookin sivusto, jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Pyyhälsin JAMKin intraan etsimään salaisuuksia. Tällaisen löysin:

Tiesitkö, että voit tehdä videoita opetuskäyttöön? 2013. Uutinen 14.11.2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön intranet. Pääsy vain JAMKin henkilökunnan tunnuksilla. Viitattu 14.11.2013.

Sähköisiin lähteisiin tulee yleensä viimeiseksi tiedoksi nettiosoite. Sen voisi tässäkin tapauksessa laittaa tyyliin Https://. Ymmärrän kuitenkin, jos sitä ei halua lähdemerkintään lisätä, koska kyseessa on suojattu/salattu sivu eikä sinne välttämättä haluta houkutella ulkopuolisia kävijöitä.

Työkaverini Pohjolaisen Pirjon yhdessä opinnäytetyössä ilmoitettiin ei-julkinen lähde näin (lisäsin viitattu-päivämäärän), tämäkin on okei:

Kirjaston pedagoginen toimintasuunnitelma. 2007. Työryhmä S. Perttula, R. Ruuska ja K. Åberg. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun intranet, kirjaston sivut. Vain sisäiseen käyttöön. Viitattu 15.4.2009.

Facebook-sivustoon viittaamisesta tulee myöhemmin oma postauksensa.

Vapaaehtoinen vuosikerta-tieto

Entä jos kuitenkin haluan ilmoittaa lehden vuosikerran lähdeviitteessä?

Vastaus:

Kansallinen lähdeviite-standardimme (SFS 5989, 2012) kertoo, että lehden vuosikerran (volyymin) voi halutessaan ilmoittaa. Esimerkiksi näin (esimerkit standardista):

vsk. 6, no. 3, s. 25–45.

vol. 2, plate XXV

Sanat ”vuosikerta” tai ”volume” tai ”numero” voi jättää pois. Standardin esimerkeissä käytetään niiden tuttuja lyhenteitä.

Jos sekä vuosikerta että lehden numero ilmoitetaan, standardi suosittelee, että luvut/numerot erotettaisiin toisistaan typografisesti siten, että vuosikertamerkintö lihavoidaan ja osan numero merkitään tarvittaessa kaarisulkeisiin:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

Tässä on kyseessä lehden 6. vuosikerta, lehden numero 3. Artikkeli on sivuilla 25 – 35.

 

JAMKin raportointitapa

JAMKissa vuosikerta-tieto piti aiemmin ilmoittaa. Sen pakollisuudesta kuitenkin luovuttiin, koska huomattiin, että lehti löytyy julkaisuvuoden ja numeron mukaan usein ihan yhtä hyvin. Lisäksi opiskelijoilta meni turhaa aikaa sen etsimiseen. Kaikki lehdet eivät vuosikerta-tietoa edes ilmoita, tai jos ilmoittavat, se ei ole mitenkään silmiinpistävä tieto. Vai kuinka moni havainnoi Keskisuomalaista lukiessaan, monettako vuosikertaa tässä nyt tutkaillaan?

Mutta vuosikerran saa siis ilmoittaa.

JAMKissa lehden numeroa ei merkitä sulkuihin. Siihen ei ole nähty tarvetta, varsinkaan, kun sitä ei edellä vuosikerta-tieto. Pyrkimys on ollut yksinkertaiseen lähdemerkintään, jossa on mahdollisimman vähän erikoismerkkejä tms.

Jos ilmoitat vuosikerran, käytä vuosikerran/volyymin ja lehden numeron välissä pilkkua. Vuosikerta-tietoa ei tarvitse korostaa:

Lehden nimi 6, 3, 25–45.

 

Kansainväliset julkaisut

Jos kirjoitat kansainväliseen levitykseen menevää julkaisua, tarkista silloin alasi tieteellisten lehtien lähdeviitekäytännöt.

Usein käytetään juuri edellä mainittua tyyliä:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

TAI

Lehden nimi vol. 6, no. 3, pp. 25–45.


Kansainväliset tietokannat

Jos artikkeli on löytynyt kansainvälisestä tietokannasta, tietokannasta löytyy kohtuu helposti myös lähdemerkintään tarvittavat ainekset.

Esimerkiksi löysin kirjaston Academic Search Elite (Ebsco) -tietokannasta artikkelin tältä vuodelta hakulauseella: nursing AND finland. Kun avasin artikkelin pdf-muodossa, sivun oikeaan laitaan ilmestyi työkalu-kuvakkeita (tools). Niistä yksi on cite-työkalu, joka tekee lähdeviitteen.

Valitsin lähdeviiteformaatiksi (cite format) APA:n.

Järjestelmä muodosti tällaisen viitteen:

References

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. (2013). Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics, 20(5), 551-567. doi:10.1177/0969733012463722

JAMKin oppareita varten tätä on hieman muokattava ja siivottava. Poistin sulut ja doi-tiedon ja muutin kursiivin (italics) tavalliseksi, poistin pilkun lehden nimen jälkeen, mutta jätin volyymi-tiedon:

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 20, 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Jos poistaa volyymi-tiedon, pitää muistaa poistaa myös sen vieressä olevat pilkut.
Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Kansainvälisissä lehdissä ja lähdeviitteissä näkee usein, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Itse kannatan sitä, että myös JAMKissa lähdemerkintä tehtäsiin niin, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Silloin ei esimerkiksi Tiede 2000 -lehden nimessä oleva numero aiheuttaisi hämminkiä.
Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 2012) esimerkissä on myös pilkku lehden nimen jälkeen:
STIEG, M.F. The information needs of historians. College and Research Libraries, 1981, 42(6), 549-560.
Tosin tuossa on lehden nimen jälkeen kummasti vuosiluku. Lisäksi lähdeviite-standadin esimerkit tuppaavat olevan tosi tosi vanhoja 😉 Eivät kelpaisi JAMKin oppareiden lähteiksi…

 

 

 

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

Toiminnallisen osuuden diat

Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet? 

Vastaus:

Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet.

Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla:

Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan enemmänkin lähteiden esittäminen riippuu esitystilanteesta, asiasta, kohderyhmästä ja esityksen tarkoituksesta.

Ihan hyvin tekstiviitteet voisi laittaa näkyviin, koska osaltaan niidenkin avulla esitetty asia tulee perusteltua. Jos se kohderyhmän kannalta ei ole relevanttia (esim. jokin asiakasryhmä), ne voisi joko esittää lopussa tai vaikka alussa mainita, millaisiin lähteisiin esitys perustuu. Se liittyy esityksen ja tiedon luotettavuuteen.

Voihan tuota ehdotettua tapaakin käyttää.

Sitten voisi olla raportissa esitettynä diojen sisältö ja siinä yhteydessä olisi viitteet, sen sijaa itse esityksessä ei silloin välttämättä olisi.

Tällaisia pohdintoja minulta. Jokin perusteltu ratkaisu vain pitää tehdä.

Diossa lähteet vai ei

Itse olen sitä mieltä, että lähteet kannattaa ilmoittaa myös dioissa, tavalla tai toisella, eikä pelkästään raportissa. Ihan sen vuoksi, että usein diaesitykset alkavat elää omaa elämäänsä netissä tai muussa toimintaympäristössä, eivätkä ole sidoksissa tiettyyn julkaisuun. Ei tule vahingossa tehneeksi tekijänoikeusrikkomuksia.

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri?

Vastaus:
Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen artikkeleista/luvuista, joihin viittaatte tekstissä. Ei siis kaikista kirjassa olevista artikkeleista/luvuista.

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926

”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa tulevasta hoidosta. (Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys); Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa).)”

Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Word-versio. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Nuo tekstiviitteiden sisällä olevat ”ylimääräiset” sulkumerkit todellakin häiritsevät! Ihan kuin kirjoittaja ei hallitsisi tekstiviitteitä, vaikka ne ovatkin ok.

Kun klikkaan tuota ensimmäistä nettilinkkiä ja sitten sen tekstissä olevaa linkkiä ohjeen word-versioon, huomaan että word-versio on otsikoitu HENKILÖKUNNAN OHJE RASKAUDEN KESKEYTYKSISTÄ.

Voitte käyttää tuota otsikkoa julkaisun nimenä. Työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. Silloin lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Voitte ilmoittaa joko suoran linkin tai jos olette päässeet ohjeeseen Käypä hoito -sivun kautta, kulkemanne polun. Jos pääsette ohjeeseen vain JAMKin verkossa, voi siitä laittaa tarvittessa tietoa lähdeviitteeseen. Esimerkiksi:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Toisessa mainitsemassanne tapauksessa lähdeviite tulee suurin piirten siten kuin olette laittaneetkin:

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

 Hassusti nimetty julkaisu!

Ohjeen tehnyt työryhmä on ehkä ajatellut jotain tällaista:

Raskaudenkeskeytys: lisätietoa potilaalle. 2013. Ohje keskeytyksestä yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Mutta lähdeviitettä ei nyt voi tehdä näin nätisti. Joten tässä tapauksessa tekstiviitteeseen on laitettava nuo ylimääräiset sulkumerkit. Harmi!

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Kalevala-viitteet

Kuinka Kalevalaan viitataan tekstissä ja lähdeluettelossa?

Vastaus:

Ihan normisti.

Kalevalasta on useita painoksia, joten julkaisuvuosi ja painostieto ovat tärkeitä tässä tapauksessa. Myös kustantaja-tieto voi olla oleellista kertoa, koska Kalevaloita on pilvin pimein.

Jos kyseessä on perinteinen painettu kirja, lähdeluettoloon tulee:

Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 1835. Koonnut E. Lönnrot. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalevala. 2012. Koonnut E. Lönnrot. 2. p. Helsinki: Otava.

Kunnas, M. 2012. Koirien kalevala. CD-levy. Uusi p. Helsinki: Otava.

Tekstiviite esim. näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kalevala vuosi, sivut).

Jos on äänikirja, www-sivu tai muu sähköinen lähde, sivunumeroita ei tietenkään merkitä.

Jos kyseessä on sähköinen lähde, lähdeluetteloon tulee:

Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos-, versio- tai muu vastaava tieto. Kustannuspaikka: Kustantaja. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet:

Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, että miten laitamme viittaukset kyseisiin lähteisiin? Kyseessä kuitenkin saman kirjoittajan tekemät tekstit samassa teoksessa ja kyseessä sama vuosi… Onko mitään keinoa erottaa niitä toisistaan vai voidaan laittaa molempiin teksteihin (Raussi-Lehto 2006, sivut), vaikka ne lähdeluettelossa ovat kaksi eri lähdettä?

Vastaus:
Lähdeviitestandardi, kohta A2.1, sanoo näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja sama julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne.), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Jos kyseessä on kokoomateos, on hyvä ilmoittaa myös, millä sivuilla kyseisen tekijän teksti (luku, artikkeli) on.

Siis näin:

Raussi-Lehto, E. 2006a. Syntymän hoito. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 206 – 268.

Raussi-Lehto, E. 2006b. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 363 – 366.

Muutin lähteiden järjestystä. Kirjastoihmiset ovat niin piintyneitä aakkosjärjestykseen 😉

Lyhensin myös vähän lähdemerkintöjä. Toimittajat (tekstin editoijat) saavat toki olla mukana, se on täysin sallittua ja monella alalla käytössä. Mutta pakko niitä ei ole siihen ängetä, koska ovat toissijaisia tekijöitä. Mielestäni monet lähdeviitteet ovat helpommin ymmärrettäviä, kun toimittaja-rimpsut jätetään pois.

Poikkeus: Jos kyseessä on lehden toimittaja, journalisti, hän on ensisijainen tekijä, koska on tekijänoikeudellisessa suhteessa tekstiinsä. Hänen nimensä tulee silloin lähdeviitteen ensimmäiseksi tiedoksi.

Koska lähdeviitestandardissa suositaan ilmaisua ”Julkaisussa:”, käytin sitä tässä julkisessa ohjeessa. Mutta voitte käyttää teoksessa-sanaa, ei sitä tarvitse alkaa muutella, se on aivan oikein.

Koska minulla ei ole nyt tuota kirjaa käsissäni, tsekkasin sen tiedot kirjaston Janet-tietokannasta. Kustantajan paikkakunta näyttäisi olevan Helsinki. Sijaitseeko kirjapaino Tampereella? Kirjapainon tietoja ei tarvitse ilmoittaa.

Tekstiviitteissä lähteet näkyvät erilaisina (Raussi-Lehto 2006a, 220; Raussi-Lehto 2006b, 363).

Lähdeviitestandardi:

Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. 2012. Standardi. Vahvistettu 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 8.10.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

 

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta.

Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu?

Vastaus:
Voit opparin tekstissä, siinä kohdassa kun kerrot aineiston keruusta, mainita, että kyselyt tehtiin Questbackin Digium Enterprise -ohjelmalla. Ja että hyödynsit samaa ohjelmaa myös aineiston analyysissä. Asiaa ei tarvitse mainita lähdeluettelossa, eikä siten myöskään tekstiin tarvitse laittaa asiasta tekstiviitteitä.

Jos taulukon selostessa (taulukon nimessä) ei ole viitettä mihinkään lähteeseen, lukija tietää, että kyseessä on sinun oma taulukkosi. Vaikka olet käyttänyt kyseistä ohjelmaa, sinä olet ihan itse määritellyt, mitä kyselyssä kysytään ja missä järjestyksessä. Ja syöttänyt kysymykset ohjelmaan, määritellyt kenelle kysely lähetetään ja milloin kysely on voimassa.

Myöskään liitteessä ohjelmaa ei tarvitse mainita, jos sen on kertonut tekstissä.

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin?

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Vastaus:
Hyvin lukija ymmärtää viitteesi.

Jos tekstin kirjoittajasta ei ole tietoa, lähdeviite ja tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä. Seuraavaksi tulee vuosiluku.

Päivitys-päivämäärän voi ilmoittaa lähdeviitteessä näin:

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivu. Päiv. 26.6.2013. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx.

Lyhenteen ”Päiv.” sijasta voi ihan kirjoittaa koko sanan Päivitetty.

Tarkka julkaisuaika tai lähetysaika ilmoitetaan aina silloin, kun lähde on lehtiartikkeli, radio-ohjelma, tv-ohjelma tai tietokoneohjelmisto. Esimerkiksi: Julk. 17.9.2013.

Patenteistakin tarkka julkaisuaika ilmoitetaan, jollei se ilmene jo patentin tunnistetiedoista tai virallisesta lyhenteestä.

Jos tarkkaa julkaisuaikaa ei löydy lähteestä helposti, mutta lähteessä kerrotaan julkaisuajaksi vuodenaika (Autumn 2013) tai lukukausi, lähdeviitteessä voi sitten ilmoittaa sen.

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti:

”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. 
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki”

Vastaus:
No voi harmi, jos lähdeviitepaini raastaa opiskelijoiden hermoja!

Yritämme koko ajan helpottaa opiskelijan urakkaa. Työn sisältö on kuitenkin se tärkein.

Lähdeviitteiden maailma on kuitenkin niin moniulotteinen, että joskus tulee tenkkapoo eteen. Lähdemerkintöjen on oltava sen verran ymmärrettäviä, että lukija saa käsityksen, miten luotettavan oloisia lähteitä olet käyttänyt.

Saman lain eri pykälät voi siten ilmoittaa tekstiviitteessä. Lähdeluettelossa olevissa lähdeviitteissä riittää se, että kyseinen laki on mukana.

Tekstiviitteessä ilmoitetaan sivunumerot tai vastaavat. Silloin ei tarvii selata julkaisua kokonaan, vaan voi suoraan painella kyseiseen kohtaan. Jos käytät säädöskokoelman pdf-tiedostoja, silloin voit ilmoittaa sivunumeron/-numerot.

Yleensä opiskelijat käyttävät Finlexin ajantasaista säädöskokoelmaa, jolloin säädökset (lait, asetukset) tulevat yhtenä tekstinä luettavaksi. Silloin auttaa se, että kertoo lukijalle, että pykälässä 24 tietty asia todetaan.

Lähdemerkintäntäsi näyttää ok:lta, lisäsin siihen valtion-sanan:

L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Tekstiviitteetkin ovat ok, ainoastaan lisäisin L-kirjaimen ja pilkun:

Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 24 §). Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 25§).

Tällöin lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ja tekstiviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ovat harmoniassa keskenään.

Uudessa lähdeviite-standardissa tosin ohjeistetaan näin:

”Osat ilmoitetaan viitteessä samaan tapaan kuin tietolähteessä, mutta siten että suurempi kokonaisuus edeltää pienempää. ESIMERKKI Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011, 4 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634.”

Tuon ohjeen mukaan sinun pitäisi ilmoittaa lähteesi lähdeluettelossa jokainen pykälä erikseen:

Työturvallisuuslaki 738/2002, 24 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Työturvallisuuslaki 738/2002, 25 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

JAMKissa on kuitenkin ollut pyrkimys siihen, että kaikki erilaiset lähteet ilmoitetaan samalla logiikalla. Kun kirjalähteiden eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos niillä on yksi ja sama tekijä, ajattelemme, että sama pätee myös silloin, kun viitataan lakiin. Esimerkiksi työturvallisuuslaki-lähteessä on kyse yhdestä ja samasta lähteestä. silloin siitä riittää yksi lähdemerkintä lähdeluettelossa.

Lähdeviite-standardi antaa luvan käyttää virallisia lyhenteitä. JAMKissa lakilähteisiin viitataan käyttämällä virallista lyhennettä, esimerkiksi L 23.8.2002/738. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/?s=2149.

JAMKissa lähdeviitettä on yksinkertaistettu myös siten, että sulkeista, hakasulkeista ja kaikenmaailman väkäsistä on luovuttu.

Emme myöskään vaadi opiskelijaa ilmoittamaan kuin vain yleisimmät tallennetyypit (DVD, CD, Blu-ray ym.). Ne yleensä hoksataan ilmoittaa oma-aloitteisesti. Opiskelijalle olisi liian työlästä aina miettiä, onko tämä nyt elektroninen lähde, vai verkkoaineisto, vai jokin muunlainen lähde – ja vielä tietämään niiden nimityksetkin.

Myöskin saatavissa-sanan olemme jättäneet pois, sillä nykylukijat ymmärtävät, että klikkaamalla linkkiä saattaa saada lähteen käyttöönsä.

Kaikesta netissä olevasta materiaalista vaadimme johdonmukaisesti ilmoittamaan viittauspäivämäärän, eli sen, milloin opiskelija on lukenut/katsonut/kuunnellut lähteen: Viitattu 15.7.2013.

 

Lähdeviite yhdistyksen sivusta

Olemme käyttäneet opinnäytetyössä lähteenä Päijät Hämeen MS-yhdistyksen virallisten sivujen etusivun tietoja kartottaaksemme yhdistyksen taustaa yms. Kappale on:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa, Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www -sivut.)”

Ja WWW-sivu on: http://www.phms-yhdistys.net/

Ongelmamme on, että emme yhtään tiedä miten sivuun tulisi viitata ja miten lähteisiin se merkitään, kun lähteellä ei ole henkilötekijää eikä mitään päivämäärää koska julkaisu on tehty, kappaleen tiedot on poimittu etusivu otsakkeen alta sekä yhdistyksen taustaa otsikon alta, emme voi siis viitata minkään tietyn otsikon nimeen.

Onko siis mitään keinoa viitata lähteeseen oikein?

Vastaus: On.

Heti tulee mieleen ainakin kaksi viittausmahdollisuutta.

Tässä tapauksessa voi olettaa, että sivulla olevat tiedot ovat ajantasaiset, koska sivuilla on paljon päivämääriä tältä vuodelta. Julkaisuvuodeksi voi siis ilmoittaa 2013, vaikka tarkkaa julkaisu- tai päivityspäivää ei lähdeviitteeseen voikaan laittaa.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviitteet lähdeluettelossa:

Etusivu. 2013. Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www-sivu. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Yhdistyksen taustaa. 2013. Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www-sivu. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Tekstiviitteet tulisivat silloin näin:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa 2013.)” – – – (Etusivu 2013.)

Näyttää vähän hassulta tämä tapa.

Toinen tapa

Koska yhdistyksen www-sivu näyttää olevan yhtä pötköä, voisi ajatella, että kyseessä on tässä tapauksessa yksi ja sama sivu. Silloin voisi käyttää sivun yläreunassa olevaa ylintä otsikko, joka on Päijät-Hämeen MS-yhdistys. Ei siis tarvitse ajatella samaa sivua monena eri lähteenä, vaan yhtenä yhtenäisenä lähteenä.

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Päijät-Hämeen MS-yhdistys.2013. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Tekstiviitekin tulee silloin nätisti:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Päijät-Hämeen MS-yhdistys 2013.)”

Tekijät tai nimikirjaimet sisällysluettelossa

Kirjalla on kaksi tekijää Kiiltomäki & Muma. He ovat kirjoittaneet kirjan kappaleita yhdessä ja erikseen. 2. kappaleessa molemmat ovat laitettu sisällysluetteloon kirjoittajiksi, mutta tekstistä olemme käyttäneet vain Kiiltomäen kirjoittamia osuuksia. Kuinka viittaus ja lähdemerkintä laitetaan?

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. A. Kiiltomäki ja P. Muma. Teoksessa Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. Gummerus Kirjapaino Oy.

Ajattelimme tällaista, menisikö sinnepäinkään?

Vastaus:
Joo menee, oikein hyvin.

Yritän vastata, vaikka käsissäni ei ole juuri nyt kyseistä kirjaa.

Käytännössä tällaisissa tapauksissa lähdemerkintöjä tehdään varmaankin kahdella tai kolmella eri tavalla: kirjoittajan mukaan tai sitten kirjan tekijöiden mukaan.

1) Jos jokaisen luvun alussa selvästi sanotaan, kuka sen on kirjoittanut, silloin laittaisin tekijäksi aina kyseisen henkilön. Hän on tällöin selvästi päävastuullinen tekijä. Lähdemerkintä tässä tapauksessa teidän ehdottamalla tavalla (pikkumuutoksilla):

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: A. Kiiltomäki ja P. Muma. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Gummeruksen kirjapainoa ei tarvitse mainita, koska kirjapaino vaan painaa kirjan, sillä ei ole vastuuta mistään muusta. Jos Gummerus on kustantajana (tuottajana, rahoittajana), silloin se on kerrottava.

Tällaisenkin lähdemerkinnän hyväksyisin:

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Lukija pystyy löytämään näilläkin tiedoilla julkaisun käsiinsä halutessaan. Ja kuten edellä totesin, Kiiltomäki on juuri sen luvun päävastuullinen tekijä, minkä tekstiin viittaatte. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka saa ilmoittaa tarvittaessa. Monimutkaisehkoa tässä on se, että Kiiltomäki on kummassakin roolissa, ja vieläpä eri rooleissa kirjan eri luvuissa.

2) Jos tekijää tai tekijöitä ei luvun alussa selvästi ilmoiteta, mielestäni lähdemerkinnän voi aloittaa kirjan kaikilla tekijöillä:

Kiiltomäki, A. & Muma, P. 2007. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki:Suomen sairaanhoitajaliitto.

3) Mutta kyllä sisällysluettelon tekijäjaottelua voi noudattaa myös lähdemerkinnöissä. Sekin on siis ok.

Vaikka sisällysluettelossa tekijät ilmoitetaankin, usein sisällysluetteloa katsotaan nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä asioita kirja sisältää, ei niinkään siitä, onko eri luvuilla eri kirjoittajat. Mielestäni ei voida vaatia, että opiskelijan pitäisi etsimällä etsiä tekijöitä kirjan eri osioista ja hoksata heidät sitten sisällysluettelosta, esipuheesta, johdannosta tai ties mistä milloinkin.

Kirjan editoijalla ja kustantajalla on mahdollisuus tuoda tekijät halutessaan selvästi esille luvun alussa. Jos eivät ole sitä tehneet, niin peiliin voivat katsoa, jos narisevat lähdemerkinnöistä. Tai sitten se on tekijöiltä tietoinen ratkaisu ja pyrkimys siihen, että lähdemerkinnät tehdään kirjan kirjoittajien mukaan, ei lukujen kirjoittajien mukaan. Tiedä häntä.

***

P.S. Jonkinverran samankaltainen tilanne syntyy myös Tutki ja kirjoita -kirjaan viitatessa. Jos katsoo sisällysluetteloa, eri lukujen tai alalukujen jälkeen on suluissa nimikirjaimia: (SH), (PR), (PS), (PS, PR). Ei tavankansalainen välttämättä keksi, että kyseiset koodit viittaavat tekijöihin ja heidän työnjakoonsa kirjan kirjoittamiseprosessissa.Kustantaja ei ole, saati tekijät itsekään, maininnut päävastuullista tekijää/tekijöitä kirjan lukujen alussa. Olemme sen vuoksi viitanneet kirjaan yhtenäisesti kaikilla tekijöillä:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Tekijäksi luvun kirjoittaja vai kirjan työryhmä?

Kirjasta ”Lapseni on kuollut” käytimme lähteenä vain yhden työryhmän jäsenen tekstiä. Pitääkö meidän laittaa lähdeluetteloon koko työryhmä sekä ”kirjoittajina toimivat lisäksi” -henkilöt vai riittääkö pelkkä kyseisen kappaleen kirjoittaja?

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Työryhmä. Teoksessa Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. SYLVA Ry. ?????

Vastaus:
Kyseisen kappaleen kirjoittaja riittää tässä tapauksessa. Hänellä on vastuu kirjoituksestaan & tekijänoikeus kirjoitukseensa. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka voi halutessaan ilmoittaa. Mutta ei ole pakko.

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Julkaisussa: Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. Helsinki: Sylva.

Teoksessa-sana on ihan ok ja ymmärrettävä. Uusimmassa lähdeviitestandardissa  käytetään muotoa ”Julkaisussa:”. Sen vuoksi olen sen tuohon lähdemerkintään tuolla tavoin laittanut.

Monta raporttia samalla nettisivulla

Miten opinnäyteytyöhön merkitään lähdemerkinnät, jos samasta lähteestä on monta eri teosta? kun esim Internet sivuilta on samasta osoitteesta monta eri kohtaa, esim vuosikirja ja eri raportit? Miten ne laitetaan, numeroidaanko ne 1 eteenpäin vai? En löytänyt Jamkin sivuilta ohjetta kyseiseen ongelmaan..

 Vastaus:

Lähteet voi merkitä ihan tavallisesti, ei tarvitse numeroida.

Käytän esimerkkinä YLEn sivustoa. Sivustolla oleva vuosikirja:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Ylen vuosi 2012.

Tai suora osoite:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/attachments/yle_vuosikertomus_2012.pdf.

 

Saman sivun kautta pääsee myös muutamaan muuhunkin raporttiin, esimerkiksi:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Vastuuraportti 2012.

Tai suora osoite:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/vastuuraportti_2012.pdf.

Huom! Tekstiviitteet tehdään poikkeavasti. Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, lisätään tekstiviitteeseen välimerkki julkaisun nimen ja julkaisuvuoden väliin selventämään asiaa. JAMKissa on sovittu tästä tavasta ja siitä, että välimerkki on tällöin piste.

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ylen vuosi 2012. 2013, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Vastuuraportti 2012. 2013, sivut).

 

Nyt voi tietty sattua niin, että monella eri yrityksellä on raportti nimeltä Vastuuraportti 2012 ja julkaisuvuosi on luonnollisesti 2013.

Tällöin on käytettävä erottavia kirjaimia, joita yleensä käytetään erottamaan saman henkilötekijän samana vuonna julkaisemia teoksia: a, b, c jne.

Vastuuraportti 2012. 2013a. ….

Vastuuraportti 2012. 2013b …

Olisi kyllä hyvä, jos yritykset nimeäisivät vuosikertomuksensa ja muutkin raporttinsa niin, että yrityksen nimi on julkaisussa mukana. Tuo ”Ylen vuosi 2012” on hyvin nimetty. Vastuuraportin nimen toivoisin olevan ”Ylen vastuuraportti 2012”. Näin helpotettaisiin kaikkien niiden työtä, jotka kyseisiin opuksiin viittailevat. Ja erityisesti lukija pääsisi helposti kärryille, minkä yrityksen tai yhteisön raportista on kyse!

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa  Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus:

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6.

vai

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka.  aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Vastaus:

Tärkeintä on, että lähdeviite on riittävän tarkka niin, että opinnäytetyön lukija löytää lähteen halutessaan. Siinä mielessä vaihtelu ei haittaa, ainakaan minua. Voi olla, että osalla tämän blogin lukijoista nousee hiukset pystyyn tällaisesta asenteesta.

Kumpikin lähdeviite on mielestäni riittävän ok.

Suosisin kuitenkin tuota toista lähdemerkintätapaa sen vuoksi, että siitä voi päätellä, että kyseiseen lähteeseen pääsee JAMKin verkossa. Toki tuo ensimmäinenkin lähdeviite toimii, mutta vain jos on JAMKin verkossa. (Tai muun korkeakoulun tms. verkossa, joka on maksanut Terveysportin lisenssin.)

Jos tuo aho00890 on tärkeä, se on ikään kuin täsmennys/huomautus. Niiden paikka on JAMKin ohjeen mukaan lähdeviitteen lopussa, juuri ennen viitattu- ja nettiosoite-tietoja. Jos lähteestä saa helposti selville kustannuspaikan (Helsinki), sen voi lisätä. Lähteessä ei kuitenkaan näyttäisi sitä tietoa olevan, joten pelkkä Duodecim riittää:

Roine, R. O. & Lindsberg, P. J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Duodecim. Artikkelin tunnus: aho00890. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

 

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.