Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Opparin julkaiseminen

Opparin arvosana nettiin?

Mistä tiedän, mistä oppareista otan mallia, kun en näe niiden arviointeja? Erityisesti arvosanat 5 ja 4 kiinnostaisivat.

Vastaus:

Nostalgista muisteloa: Kun minä tein oman graduni 1990-luvun alkupuoliskolla, se laitettiin kirjaston hyllyyn. Samoihin kansiin, gradun jälkeen, liitettiin myös arviointi. Kätsyä.

Mutta joo, elämme nyt eri maailmanaikaa. Voimassa on rajoitettu julkisuus, koska internet!

Huom! Kaikki seuraavat sisennetyt sitaatit ovat tietosuojavaltuutetun oppaasta (2010).

Oppareiden julkisuus

Opparit ovat viranomaisen asiakirjoja ja siten julkisia:

Kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa eli julkisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden laatimat ja tutkintotodistuksen saamiseen johtaneet opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla viranomaisen asiakirjoja, jotka ovat julkisia ellei muutoin ole erikseen säädetty (Suomen perustuslaki 12.2 §; julkisuuslaki 1 §).

Opparit voidaan julkaista joko netissä tai kirjaston kokoelmassa. Ammattikorkeakoulujen verkko-opparit julkaistaan Theseuksessa.

Oppareiden arvioinnit – julkisia

Myös arviointi on julkinen, olipa se numero tai teksti:

Julkisia ovat pääsääntöisesti myös opinnäytetöistä annetut numeeriset sekä sanalliset arvioinnit – –

Arviointi nähtävissä JAMKin opiskelijapalveluissa

Opparin arvionnin saa JAMKin opiskelijapalvelusta. Noudatamme tätä neuvoa:

– – internetiin mahdollisesti laitettavat perustiedot opinnäytetyöstä antavat kenelle tahansa asiasta todella kiinnostuneelle mahdollisuuden erikseen pyytämällä saada myös tiedon kyseisen opinnäytetyön arvostelusta oppilaitoksen kansliasta – -.

Tällä tavoin varmistetaan sekä julkisuuden että yksityisyyden suojan toteutuminen.

Arvioinnin julkaiseminen netissä kielletty

Arviointia ei saa liittää netissä olevaan oppariin:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Kiellon perustelu 1: Opparit eivät ole ”sen asteisia tutkimuksia”

Oppareiden ei ajatella tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn – jolloin niiden arvosanoista olisi tarpeen tiedottaa netissä:

– – opinnäytetöiden hyväksymisestä päättävän oppilaitoksen hallintoelimen päätökseen sisältyvistä opinnäytetöiden arvosanoista ei ole tarpeen tiedottaa internetissä, jos kyseisen tiedon ei vakiintuneen käytännön mukaisesti kyseisen asteisia tutkimuksia ajatellen ole tarkoitettu tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn.

Vihjataanko tässä epäsuorasti esim. väikkäreihin, jotka tulevat tiedeyhteisön käsittelyyn mm. väitöstilaisuudessa? Tosin en ole nähnyt niidenkään verkkojulkaisuissa arviointeja tai arvosanoja.

Kiellon perustelu 2: Arviointi ei ole riittävän kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta

Tämä suora lainaus olikin jo, mutta laitan sen uudelleen:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Jotta automaattinen käsittely olisi sallittua, sille olisi oltava lakiperuste:

– – oppilaitoksen päättävän elimen päätökseen sisältyvät opinnäytetöiden nimet tekijä- ja arvosanatietoineen ovat verkkosivuille laitettuina henkilötietojen automaattista käsittelyä. Tällaiselle käsittelylle tulee olla henkilötietolaissa säädetty peruste.

Tiedottaminen, varsinkin lyhytaikainen, voisi olla tuollainen peruste. Tässä tapauksessa itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja menevät kuitenkin julkisuusperusteen edelle:

Tässä tilanteessa yksilön itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja tulisi asettaa arvostelutiedon rajoittamattoman julkisuuden edelle.

Lopuksi: Kirjaston kokoelmassa olevat paperiset opparit

Periaatteessa paperisen opparin yhteyteen voisi liittää arvostelun, jos opiskelija siihen suostuisi:

Jokaisen oppilaitoksen tulee arvioida itsenäisesti, onko arvostelun liittäminen kirjastossa säilytettävään opinnäytetyöhön tarkoituksenmukaista – – on hyvän tietojenkäsittelytavan mukaista pyytää opiskelijan suostumus arvosanatiedon luovuttamiselle ja tallettamiselle. Suostumuksen pyytäminen opiskelijalta olisi tässäkin tapauksessa siten linjassa muun lainsäädännön kanssa ja toteuttaisi perustuslaissa vahvistettuja yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden periaatteita (sulkematta kuitenkaan tiedon julkisuutta pois).

Oppareiden verkkojulkaisemiseen kannustetaan ja sen osuutta hiissataan selvästi yli 90 prosenttiin vuosittaisista oppareista. Paperisten määrä kutistuu koko ajan, joten lienee niin, ettei niihin kantsi paukkuja laittaa.

Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia:

  • Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk).
  • JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu.
  • Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä.
  • Theseukseen sen sijaan riittää, että työ tallennetaan vain yhden kerran; tallennustietoihin laitetaan molempien tekijöiden nimet. (Ks opinto-oppaan ohjeet .)

Lisään tuohon vielä sen, että opinnäytetyön paperiversion voi lukea ja lainata kirjastosta silloin, kun työtä ei julkaista Theseuksessa. Ne ovat oppareita, joihin opiskelijat tai koulutusalat eivät ole antaneet verkkojulkaisulupaa.

Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

Ei verkkojulkaisulupaa – toimita oppari paperinippuna kirjastoon

Olen saamassa juuri opinnäytetyötäni valmiiksi. En saanut työlleni verkkojulkaisulupaa, joten minun tulee toimittaa opinnäytetyöni kirjastoon julkaistavaksi. Työni ohjaaja ei ollut aivan varma onko kirjastolle toimitettavan kappaleen oltava kansitettu. Kysymys kuuluukin siis, että onko minun kansitettava opinnäytetyöni, jotta sen voin tuoda kirjastolle julkaistavaksi? Toimitetetaanko julkaistava kappale ihan vain pääkampuksen kirjaston palvelutiskille?

Vastaus:

Kysyin neuvoa kollegaltani kirjaston asiakaspalvelusta. Jonna vastaa näin:

Sinun ei tarvitse kansittaa kirjastoon tulevaa opinnäytetyötäsi. Voit toimittaa tekniikan alan opinnäytetyösi Pääkampuksen kirjaston asiakaspalveluun yksipuolisesti tulostettuna paperinippuna, kiitos. Hyvää kevättä!

 

Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.

Varo joutumasta lööppeihin vilpin takia!

Huomasitko tämän uutisen kesällä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683

Vastaus:

Huomasin.

Jutussa kerrotaan, että yhden JAMKin opiskelijan opparin tekstejä löytyi Metropoliassa puoli vuotta myöhemmin hyväksytyssä saman alan opparissa. Plagiointitutkija Eija Moore totesi, että opinnäytetöissä on niin paljon samankaltaisuutta, ettei voi olla sattumaa.

Rehellisyys vs. vilppi

Plagiointi eli luvattomasti lainaaminen tarkoittaa JAMKin eettisten periaatteiden (2013, 6) mukaan vilppiä, jossa toisen julkituoma tutkimussuunnitelma, harjoitteluraportti, opiskelutehtävä tai muu teksti tai sen osa esitetään omana.

Eija Moore määrittelee plagioinnin em. jutussa näin: ”Lainata saa, kun merkkaa lähteen. Muutoin kaksi peräkkäin olevaa muualta otettua tekstikappaletta on plagiointia.” (Huom! Moore pitää myös blogia aiheesta.)

Oikeudenmukaisuus vs. epäoikeudenmukaisuus

Jokaista ihmistä on kohdeltava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, näinhän sanoo jo perustuslaki ja muutama muukin laki.

Hyvä peukalosääntö tähänkin asiaan on vanha viisaus siitä, että tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Haluaisitko, että joku nappaa tutkimushavaintosi tai kauan hiomasi tekstipätkät ilman, että kertoo niiden olevan sinun ajatuksiasi? Et tietenkään!

Vastuullisuus vs. piittaamattomuus

Opiskelija tai korkeakouluyhteisön jäsen voi toimia myös piittaamattomasti. Se tarkoittaa mm. puutteellista viittaamista aiemmin muissa tutkimuksissa julkaistuihin tuloksiin sekä tulosten ja menetelmien harhaanjohtavaa raportointia. Omiakaan julkaistuja tekstejä ei saa plagioida, eli julkaista samoja tuloksia useita kertoja näennäisesti uusina. (JAMKin eettiset periaatteet 2013, 6.) Tarkkuutta siis peliin!

Olen tavannut myös sellaisia opiskelijoita, jotka tosissaan pelkäävät, että saattavat vahingossa plagioida, kun he käyvät läpi kymmeniä lähteitä ja enää ei voi olla varma, mikä ajatus on keneltäkin. Yleensä nämä opiskelijat ovat kuitenkin niitä, jotka tunnollisimmin ilmoittavat lähteet opparin tekstissä ja lähdeluettelossa.

Tekstiviitteitä kannattaa aluksi viljellä vaikka jokaisen virkkeen perässä, varsinkin jos niitä siirtelee vähän väliä opparia kirjoittaessaan. Viimeistelyvaiheessa voi sitten napsia ylimääräiset tekstiviitteet pois.

Luottamus ja kunnioitus vs. luottamuksen puute

”Opiskelijan päätavoitteena on oppia, kasvaa ja kehittyä kohti tulevan ammattialansa asiantuntijuutta” (JAMKin eettiset ohjeet 2013).

Yllättävän usein asiantuntijan ajatellaan olevan sellainen, että kaikki hienot ajatukset on synnyttävä omassa päässä, muutenhan en olisi asiantuntija. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että opparissa on lähinnä vain omaa tekstiä. Epäilen, että Keskisuomalaisen jutussa kerrottujen, todennäköisesti plagiointiin sortuneiden opiskelijoiden toimintatapa on voinut nojautua tällaiseen harhakäsitykseen.

Asia on kuitenkin päinvastoin: Asiantuntija nimenomaan kunnioittaa muiden tekstejä ja tunnustaa muiden tekemän työn arvon. Jos katsotte tieteellisiä artikkeleita, niissä on usein pitkähköt lähdeluettelot. Asiantuntija seuraa siis alaansa ja sen kehittymistä ja on tietoinen siitä, mitä uutta tietoa alan ilmiöistä on viime vuosina saatu. Ja se näkyy lähdeluettelossa ja tekstiviitteinä.

Luota siis siihen, että ilmoittamalla lähteet ja osoittamalla opparissasi, mikä on sinun ajatteluasi ja mikä muiden, osoitat olevasi perillä alan tutkimustuloksista ja keskusteluista.

Tietolähteitä

Miten toimit eettisesti JAMKissa? Katso JAMKin eettisistä periaatteista.

Miten siteeraat tai referoit muiden tekstejä? Lue JAMKin raportointiohjeesta.

Miten tieteessä toimitaan? Tutkaile Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita.

Saatko kokonaisia artikkeleita kopioida esim. opintojakson sivuille? Kertaa JAMKin kirjaston e-aineistojen käyttöehdoista, mitä yleensä saa tehdä ja mitä ei.

 

 

 

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

Kirjasto ei ota vastaan salaisia oppareita

Olettehan jo nähneet tai kuulleet nämä uutiset?

Salaiset työt

Kirjasto ei ota enää vastaan salaisia opinnäytetöitä eikä niiden salaisia osia. Salaiset työ säilytetään JAMKin arkistossa. Kirjastossa asiakkaiden käytössä ovat vain julkiset opinnäytetyöt tai opinnäytetöiden julkiset versiot.

Tiivistelmätietokanta

Kirjasto luopuu Tiivistelmätietokannan ylläpidosta 1.8.2014 alkaen. Luopumisen peruste on järjestelmän tekninen vanheneminen.

Tiivistelmätietokanta pysyy katseltavana, kunnes se on perusteltua poistaa myös katselukäytöstä.

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

Kansilehti ja kuvailulehti aina ajantasaisina versioina

Mihin asti opiskelijat saavat käyttää vanhaa kansilehteä?

Vastaus:
Kansilehden ja kuvailulehden pitää olla ajantasaiset eikä vanhoja pidetä tarjolla missään. Ajantasaiset kansi- ja kuvailulehdet ovat JAMKin opinto-oppaassa.

Opiskelija voi kuitenkin käyttää sitä raportointiohjetta, jolla on opparinsa aloittanut tekemään.  Vanhaa ohjetta joku saattaa käyttää vielä tänä keväänä, mutta ehkä jo ensi syksynä kaikki käyttävät uudistunutta ohjetta.

Muinaisina aikoina kansilehden malli oli raportointiohjeen liitteenä, nykyään se on osa opparin lomakekokonaisuutta.

Salasana tiivistelmätietokantaan

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

Opinnäytetyöni on juuri hyväksytty ja sen salassapitosopimuksen takia voin lisätä vain abstraktit Jamkin kirjaston sivuille. Ilmeisesti tätä varten tarvitsen uniikin käyttäjänimen/salasanan tämän sivun ”Input Form” toimintoa varten (http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/instructions2.php). Eli saisinko nämä käyttäjänimen ja salasanan?

Toinen kysymys:

Degree Programme In Music and Media Management ei löydy lomakkeesta ollenkaan. Eli mitä pitäisi valita ”School” ja ”Degree Programme In” osioihin?

Vastaus:

Tiivistelmän syöttämiseksi tiivistelmätietokantaan tarvitaan tosiaan salasana. Salasanan saa kirjaston asiakaspalvelusta. Minulla ei ole salasanoja tiedossani.

Tiivistelmätietokannan lomake on jo vanha eikä siihen lisäillä enää uusia kenttiä/toimintoja. Kysyin tarkempia neuvoja Musiikkikampuksen kirjaston Tapani Lehtoselta. Hänen mukaansa MMM-opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat yleensä julkisia. Jos työ on salainen, sen tiivistelmä on laitettu tiivistelmätietokannassa musiikin koulutusohjelman alle.

 

 

Kirjoitusvirhe arvostellussa opparissa

Voiko vielä tehdä virheiden korjaamisia oppariin arvosanan saatuaan? Olen pistämässä opparia nyt Theseukseen ja huomasin muutamia kirjoitusvirheitä.

Vastaus:

Virallinen vastaukseni on, että kysy muutoksiin lupa opparisi ohjaajalta.

Käytännössä tapahtuu yleensä näin: Opiskelija voi korjata ns. painovirheen (yksittäisen sanan kirjoittaminen vahingossa väärin) ennen opparin syöttämistä Theseukseen, jossa se on julkisesti näytillä. Esimerkiksi jos olet kirjoittanut toimeksiantajan nimen väärin yksittäisessä kohtaa tekstiä, on parempi korjata se, ennen kuin siitä tulee sanomista.

Jos haluat tehdä muita muutoksia, sinun on saatava niihin lupa koulutusalaltasi.

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.

Linkki:

JAMKin opinnäytetyön prosessikaavio:
http://www.jamk.fi/download/21267_opinnaytetyo_prosessi_20091223.pdf

JAMKin opinnäytetyön seurantalomake:
http://www.jamk.fi/download/22235_5_Opinnaytetyo_etenemisenseuranta_2009.pdf

Salaisten oppareiden tiedot tietokannoissa

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

Näkyvätkö salaiset työt kirjaston tietokannassa?

Vastaus:

Kysyin asiaa tietopalvelusihteeri Anne Pajuselta, joka vastaa tällä hetkellä salaisten töiden käsittelystä kirjastossa.

Tietokannoissa oppareiden tiedot näkyvät näin:
(lyhyet tiedot = työn julkaisupäivä, kieli, salaisuuspäivä, työntekijä, ohjaaja ja työnantaja)

Janet:

  • tavalliset opparit:
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa viim. 31.12.2012: perustiedot ja linkki oppariin
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa 1.1.2013 jälkeen: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): kuten tavalliset opparit
    • kokonaan salaiset opparit: lyhyet tiedot, sijainti SALAISET.

 Opinnäytetöiden tiivistelmätietokanta

  • tavalliset opparit:
    • verkko-opparit: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot ja tiivistelmä
  • salaiset opparit:
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): perustiedot ja tiivistelmä
    • kokonaan salaiset opparit: vain lyhyet tiedot.

 Theseus:

  • tavalliset opparit
    • verkko-opparit (verkkojulkaisulupa annettu): koko työ
    • paperiset työt: ei tietoja
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): julkinen osa näkyy, salainen ei (opiskelijan on itse jätettävä salainen osa pois opparin verkkoversiosta)
    • kokonaan salaiset opparit: ei tietoja.

 

Theseus ja osittain salaiset työt:

Jos esimerkiksi liite 1 on salainen, opiskelijan on poistettava se työstään, ennen kuin syöttää opparinsa Theseukseen. Luottamuksellisuudesta pitää olla maininta kuvailulehden Muut tiedot -kohdassa.

 

 

 

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Kärähdinkö Urkundissa?

Urkund tarkisti opparini. Vastaukseksi tuli, että tekstissäni on 1 % samankaltaisuutta kuin muissa lähteissä. Sitten siinä oli jotain ihmeellistä 16 sanasta, jotka ovat samanlaisia kuin jossain muussa lähteessä. Mitä tämä tarkoittaa?

Vastaus:

Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma. Sillä opettaja tarkistaa, onko opiskelija kopioinnut tekstejä nettilähteistä. Urkundia on käytetty JAMKissa jo monta vuotta. En ole Urkundin asiantuntija.

Opiskelija otti minuun yhteyttä puhelimitse. Siinä keskustellessamme hän huomasi, että Urkundin antamissa tuloksissa on linkkejä. Klikattuaan niitä hän havaitsi niiden vievän opparinsa lähdeluetteloon.

Selvisi siis, että osa lähdeviitteistä oli täysin samoja kuin jo netissä olevissa muissa julkaisuissa. Sen vuoksi Urkund hälytti!

Tämähän ei ole mikään ihme. Jos esimerkiksi on käyttänyt samaa lähdettä kuin joku opiskelija ja tutkija aiemmin, lähdemerkintä todellakin voi olla samanlainen. Esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjan lähdemerkintä on samanlainen monissa muissakin korkeakouluissa kuin JAMKissa.

Joskus opiskelijat ottavat mallia lähdemerkintöihin jo olemassa olevista oppareissta ja muista lähteistä, silloinkin lähdemerkintä on samanlainen. Samanlainen lähdemerkintä ei ole rike eikä synti, mutta lähteiden ilmoittamatta jättäminen on.

Samoin jos kirjan nimi on todella pitkä, Urkund tunnistaa, että tämä pitkä merkkijono on täsmälleen sama kuin siinä-ja-siinä-lähteessä netissä.

Lisäksi viitteidenhallintajärjestelmä, esimerkiksi JAMKissa käytössä oleva RefWorks, tuo lähdemerkinnät jokaiselle käyttäjälleen täsmälleen samanlaisena vaikkapa kirjaston Janet-tietokannasta.

Ilmaan jääkin kysymys: Olisikohan järkevämpää syöttää oppari Urkundiin ilman lähdeluetteloa?

 

Paperisen opparin tiedot tiivistelmätietokantaan

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

En tiedä keneltä olisin tätä asiaa kysynyt, mutta: Miten tuon paperisen opinnäytetyön kanssa  tehdään kun se pitää syöttää Paperisen opinnäytetyön tiivistelmän syöttäminen kirjaston tiivistelmätietokantaan <http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/tiivistelmat>? Miten tunnukset saadaan tuonne järjestelmään?

Vastaus:
Kirjaston asiakaspalvelijat ovat tässä asiantuntijoita, minun on luntattava kirjaston oppariohjeista. Siellä on linkki tiivistelmätietokantaan, jossa kerrotaan näin:

”Tarvitset tiivistelmälomakkeen täyttämiseen tunnukset. Saat ne kirjaston henkilökunnalta.

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Valitse ensiksi ylävalikosta linkki tiivistelmälomake.

  •   !:lla merkityt kohdat pitää täyttää. Mikäli työllä ei esimerkiksi ole toimeksiantajaa, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
  •   Valitse alasvetovalikoista oikea vaihtoehto.
  •   Täytä sekä suomenkielinen, että englanninkielinen kuvailulehti (tiivistelmä). Valitse kuitenkin suomenkielisen julkaisun kieleksi suomi myös englanninkielisellä lomakkeella. Jos olet kirjoittanut englanninkielisen opinnäytteen, valitse kummallakin lomakkeella julkaisukieleksi englanti.
  •   Kun olet täyttänyt lomakkeet, paina lähetä-painiketta vain kerran. Tietojen lisääminen tietokantaan saattaa kestää joitakin sekunteja. Mikäli saat virheilmoituksen, ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.

SALAISET OPINNÄYTETYÖT

  • Rastita valintaruutu Salainen ja ilmoita luottamuksellisuusaika, esimerkiksi: Luottamuksellisuus: Salainen saakka
  • Muista täyttää kaikki kentät.
  • Tarkista lomakkeen lähettämisen jälkeen, että tiivistelmä ja avainsanat eivät näy.

Mikäli ongelmia ilmenee, ota yhteys kirjaston henkilökuntaan”

Kaikki teksti ei tähän jäljentynyt oikein, joten tsekkaa vielä tuo ohje itsekin. Linkki on: http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/ohje2.php.

Kirjaston asiakaspalvelu täydensi vastaustani vielä näillä terveisillä: Muistathan syöttää molemmat tiivistelmät: suomenkielinen sivun vasemmalta ja englanninkielinen oikealta puolelta (omat syöttölomakkeet molemmille).

 

Opparin muutokset tarkistuksen jälkeen

Esitämme työmme vasta sen arviointiin lähettämisen jälkeen. Nyt kuvailulehti pitäisi jättää kielentarkastukseen. Kysyisinkin tuosta sivumääräasiasta eli voiko sivumäärää muuttaa kielentarkastuksen jälkeen ennen arviointiin antamista? Muutoksia ja tekstin muokkausta tulee varmasti tehtyä vielä ennen arviointiin lähettämistä eli toivottavasti sivumääränumeron muuttaminen onnistuu…? Muutoinhan työ siirtyy taasen kuukaudella eteenpäin.

Vastaus:
Piti kysyä neuvoa viisaammalta, eli Kielikeskuksen Satu Liukolta:

”Tarkistetut muutokset voi hyvin tehdä – ja oikeastaan pitääkin tehdä. Kyllähän arvioinnin pohjaltakin
voidaan edellyttää muutoksia vielä ennen julkaisemista.”

 

Osien vaihdot opparissa

Pidemmälle edenneet opiskelutoverini ovat suositelleen heti aloittaessa kirjallista raporttia liittämään työhön kannen sekä suomen- ja englanninkieliset kuvailulehdet. Ja sitä käytäntöä oli koulunkin puolesta neuvottu. Virallinen ohjeistus on liittää ne vasta lopuksi yhteiseen pdf-tiedostoon.

Mikä on sinun ohjeesi asiaan? Kannen olen onnistunut kikkailemaan samaan tiedostoon, mutta kuvailulehtiä en sitteen millään konstilla open officea käyttämällä. 

Vastaus:
Kumpikin tapa käy.

Erillistiedostoina ne on helpompi yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi PDF-julkaisuksi Theseus-julkaisuarkistoon viemistä varten, JAMKissa on siihen yhdistelytyökalukin. Varsinkin liitteet tuottavat joskus hankaluuksia muulla tavoin toimiessa.

Mutta yhtä hyvin käy sekin, että jo aloittaessaan opiskelija liittää yhteen kannen, kuvailulehdet ja tekstiosuuden. Silloinhan siitä tulee jo valmiiksi yksi yhtenäinen dokumentti, jonka voi tallentaa PDF-tiedostoksi (valmis oppari laitettavaksi Theseukseen). Tässä vaihtoehdossa opiskelijan on osattava määritellä osien vaihdot oikeisiin kohtiin tiedostoa.

Minä en taida olla oikea henkilö neuvomaan tekstinkäsittelyohjelmia koskevissa pulmissa. Joissakin koulutusohjelmissa tämä asia tietääkseni opetetaan atk-tunnilla.

P.S.
Viittasit pidemmille edenneisiin opiskelutovereihisi. Niin sanottu pielavetinen ratkaisu voisi olla, että saat joltain opiskelijakaveriltasi Open Officella tehdyn tiedoston, jossa on kansilehti, kuvailulehdet ja tekstiosa yhdistetty. Sitten tallennat tiedoston haluamallasi nimellä ja muutat omat tekstisi siihen.

Opparin kansitus

Miten saan insinöörityöni kansitettua?

Vastaus:
Opinto-oppaassa todetaan, että arvosanan vahvistamisen jälkeen on oppari on julkaistava.

Voit julkaista sen joko sähköisenä tai paperisena (”kirja”). Sähköisen voi lukea netissä (www.theseus.fi).

Paperinen on luettavissa ja lainattavissa kirjastossa.  Opiskelija tuo opparinsa kirjastoon irtopaperiversiona ja kansittamattomana.  Kirjasto kansittaa opparin kirjastokappaleen.

Sen lisäksi moni opiskelija haluaa myös itselleen muistoksi jäävän kappaleen kansiin. Silloin kansitus maksaa. Tekniikan ja liikenteen alalla on melko tyypillistä, että myös opparin kirjastokappale on valmiiksi kansitettu.

Kansitukseen on ainakin kaksi tapaa:

A) Voit ostaa läpinäkyvät muovikannet kirjastosta. Tsekkaa hinta palveluhinnastosta: http://www.jamk.fi/kirjasto/palvelut/lainaaminen/palveluhinnasto

TAI

B) JAMKO valmistaa opparillesi jämäkämmät kannet. Tämä on yleinen tapa varsinkin tekniikan ja liikenteen alan töissä.

Lue lisää JAMKON sivuilta: http://jamko.fi/fi/vapaa-aika/palvelut/opinnaytetoiden-kansitus/

Huom! Kansitus- ja toimitustavat voivat vaihdella koulutusohjelmien ohjeiden mukaisesti, varmista asia Optimasta tai ohjaavalta opettajaltasi.

Missä ja milloin oppari Theseukseen?

Missä vaiheessa työ muutetaan pdf-muotoon? Voinko laittaa työn Theseukseen X:n amk-kirjastossa, ettei tarvitse matkustaa Jyväskylään. Pitääkö ensin odottaa 12.12., jolloin työlle annetaan arvosana?

Vastaus:

Opparin voi laittaa Theseukseen muuallakin kuin Jyväskylässä. Työn on oltava yksi PDF-tiedosto.

Järjestys on tämä:

1) Tekstinkäsittelyohjelmalla (Word, OpenOffice tms.) tehty ja tallennettu oppari lähetetään Urkund-tarkastukseen. Urkund-tarkastuksen jälkeen opet alkavat arvoida työtä JAMKissa käytössä olevilla arviointikriteereillä.

2) Opparin arvosana vahvistetaan.

3) Opiskelija muuntaa opparinsa yhdeksi PDF-tiedostoksi ja julkaisee sen sitten Theseuksessa. Tai jos työ on paperinen, hän tuo opparinsa kirjastoon.

Tämä ohje pätee julkisissa oppareissa.

Linkkejä:

Opinnäytetyön arviointi:
http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Opinnäytetyön julkaisu ja raportointi:
http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonjulkaisujaraportointi

Opinnäytetyön muuntaminen PDF-tiedostoksi:
http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/pdfohje

Mitä papereita allekirjoitettava salaista työtä varten?

Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän?

Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina):

Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus

Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen.

Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.

Organisaation nimi työn keskeisimmässä lähteessä

Toimeksiantajani suhtautui aluksi hyvin avoimesti opinnäytetyöni julkaisemiseen. Opparini on nyt valmis, mutta nyt toimeksiantaja haluaa, ettei organisaation nimi näy opinnäytetyössäni. Työni keskeisin lähde on kuitenkin kyseisen organisaation julkinen asiakirja, johon viittaan tekstissä useasti ja joka näkyy myös lähdeluettelossani. Mitä teen?

Vastaus: Periaatteena on, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki ne lähteet, joihin raportissa viitataan. Lähtökohtana on myös, että opinnäytetyöt ovat julkisia.

Lähteestäsi voi tosiaan helposti päätellä, mistä organisaatiosta on kyse. Ensimmäinen neuvo, mikä tulee mieleeni on oikeastaan kysymys: Voitko muotoilla opparisi siten, että toimeksiantajaasi koskevat tieto on liitteessä? Liitehän voi olla salainen (ks. http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus). Muista jättää toimeksiantajan nimi silloin pois myös kuvailulehdestä. Toinen mahdollisuus on julistaa työ salaiseksi.

Ota yhteys työsi ohjaajaan ja miettikää, mikä ratkaisu on paras sinun tapauksessasi. Hän voi tarvittaessa kysyä tarkemmat ohjeet opinnäytetyöryhmältä tai tutkintolautakunnalta.

Missä on JAMKin oppariohjeet kattavasti?

JAMKin oppariohjeet on kattavasti opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo.

Tuolta sivulta on myös linkki kirjaston oppariohjeistukseen. Kirjasto neuvoo esimerkiksi siinä, miten opparit julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa.