Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Tietoperusta

Lähteen salaaminen – toimeksiantajan pyyntö

Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon?

Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona. 

Vastaus:

Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen edustaja ja kirjaston edustaja (minä).

Tässä ajatuksia:

  • Lähde on merkittävä/ilmoitettava.
  • Lähdeluettelossa saattaa olla julkaisematonta materiaalia, esim. käsikirjoitusvaiheessa oleva tutkimus. Rinnastaisin tämän siihen. Siis normaalit lähdetiedot lähdeluetteloon ja tekstiviitteet myös normaalisti, mutta luettelossa tieto, että lähde on sen ja sen hallussa. Mikäli lukija haluaa lisätietoa lähteestä, hän voi kääntyä hallussapitäjän puoleen, joka joko sitten antaa tai ei anna lukea. Lähdeluettelon kannalta tärkeintä on ilmaista, missä lähde on.
  • Jos se on supersalainen, siitä on oltava tieto lähdemerkinnässä.
  • Jos lähde on niin salainen, että toimeksiantaja ei halua edes antaa tietoa sellaisen lähteen olemassaolosta, tulee kyseenalaiseksi, voiko sellaista lähdettä käyttää.

Itselleni tulee mieleen näin tiedonhankinnan asiantuntijana myös tämä kysymys liittyen tuohon viimeiseen luetelmapampulaan: Millä perusteella lähdettä ei saa ilmoittaa lähdeluettelossa? Tai sama siinä tapauksessa, että kyse on julkisesta organisaatiosta: Minkä lain tai muun säädöksen perusteella lähde on salassa pidettävä?

JAMKin opinto-oppaan mukaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, jonka mukaan opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa – – (Opetusministeriön kirje ammattikorkeakouluille 28.1.2004, Dnro 3/500/2004) – – Lisätietoa ja ohjeita – –  löytyy Elmo-opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Lähdeviite jos ei ole henkilötekijöitä

Jos voitte ilmoittaa lähteen lähdeluettelossa, lähdeviite voisi olla tyyliä:

Tutkimuksen nimi. Vuosi. Mahdollinen alanimi. Mahdollinen julkaisun laji. Kustantajan tai julkaisijan paikka: Kustantaja tai Julkaisija. Lisätiedot tarvittaessa.

En ilmoittaisi julkaisun lajia, jos se on tuiki tavallinen wordillä tms. naputettu raportti. Sen sijaan ilmoittaisin, jos se olisi joku muu formaatti.

Lisätietona voisi olla esimerkiksi:
Organisaation X julkaisematon raportti.
Tai: Yrityksen X julkaisematon raportti.
Tai: Lähde on Organisaation/Yrityksen hallussa.

Lähde voi olla raportti, tutkimusraportti, asiakirja, diaesitys, katsaus, kooste tms. Valitse se, mikä kuvaa lähdettä parhaiten. Julkaisematon-sanan tilalla voi olla salainen-sana. (Salainen-ilmaisu voi tosin innostaa joukkoviestimiä pyytämään kyseistä raporttia, arvelisin.)

Lähdeviite jos on henkilötekijät

Tutkimus voi tietty olla jonkun tutkijan tai opinnäytteen tekijän tekosia. Silloin lähdeviite aloitetaan hänen – tai jos tyyppejä on useita – heidän nimillään.

Lähdemerkinnän toisena elementtinä on aina julkaisuvuosi. Jos lähdettä ei ole julkaistu, mutta tiedetään vuosi, jolloin tutkimus(raportti) valmistui, laitetaan kyseinen vuosi. Opinnäytteistä ilmoitetaan ”Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma”, jos ne käyvät ilmi raportista.

Muuten samat tiedot kuin ekassa esimerkissä.

Numeroidut lähteet tulososioon

Opiskelijoiden kysymys:
Olemme opinnäytetyömme kanssa lähes loppumetreillä. Meillä on menetelmänä integroiva kirjallisuuskatsaus ja yhteensä analyysissä on 10 aineistoa. Tuloksia kirjoittaessamme olemme törmänneet luettavuuden haasteeseen tekstiviitteiden osalta. Sinänsä tuo varmasti osaltaan kuuluu tutkimusmaailmaan, mutta mietimme silti, onko jotain keinoa ”helpottaa” luettavuutta? Jos Jamkin raporointiohjeen mukaan teemme, ei luettavuutta helpottavaa keinoa taida oikein olla.
 

Esimerkinä mietimme, voiko aineiston numerokoodata ja käyttää numerointia viitteissä?  

Kollegan kysymys:
Onko Raportointiohjeen mukaan mahdollista merkitä kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistona olevat artikkelit numeroin ja erottaa ne muista lähteistä?

Vastaus:

Olen veivannut tämän kysymyksen kanssa alitajuntaisesti monta työpäivää.

Numeroidut lähteet muiden lähdeviitteiden seassa?

Vastaus olisi heittämällä ’kyllä’, jos lähdeluettelossa ei olisi muita lähteitä kuin nuo kirjallisuuskatsauksen lähteet.

Mutta koska satavarmasti lähteitä on muitakin, näyttäisi kummalliselta, jos joidenkin lähdeviitteiden edessä on numero ja muiden ei ole.

Entä erilliset alaotsikot?

Entä jos Lähteet-pääotsikon alle tekisi kaksi erillistä alaotsikkoa: Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet ja Muut lähteet (tai vain Lähteet)?

Erillisten alaotsikoiden käyttäminen ei ole harvinaista. Joissakin tieteellisissä artikkeleissa tehdään juuri niin. Kollegani näytti minulle Hoitotiede-lehden artikkelia, jossa 1–26 numeroitua artikkelia listataan Alaotsikon ’Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet’ alla. Numeroimattomat lähteet ovat alaotsikon ’Muut lähteet’ alla. Artikkeli on:

Saukkonen, M., Viitala, A., Lehto, J. T. & Åstedt-Kurki, P. 2017. Syöpäpotilaan ja hänen läheisensä selviytymistä edistävät tekijät palliatiivisen hoidon aikana – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede, 29, 3, 195–206.

Veikkaanpa, ettei Kielikeskuksen väki innostu alaotsikoista! JAMK kieltää tekemästä erillisiä alaotsikoita tyyliin Painetut lähteet, Verkkolähteet ynnä muita virityksiä. Tämä on täysin samantapainen tilanne.

Liitteen käyttö?

Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt julkaisut on perinteisesti ilmoitettu lähdeluettelossa, vaikka ne tässä tapauksessa ovat tutkimusaineistoa. Siinä mielessä liikumme raportoinnin harmaalla alueella verrattuna rapsaohjeeseen (luku 5.3):

Lähdeluettelossa mainitaan jokainen lähde, jota raportin tekstissä on käytetty. Tutkimusmateriaalia ei lähdeluettelossa mainita, vaan se esitetään tekstissä siinä kohdassa, joka käsittelee tutkimuksen toteutusta, aineistoa ja menetelmiä – –

But anyway, kirjaisin lähteet numeroimattomana lähdeluetteloon sen vuoksi, että kirjallisuuskatsauksessa (tietoperustassa) käytetyt lähteet ilmoitetaan kaikilla JAMKin koulutusaloilla lähdeluettelossa. Monet lukijat aloittavat tutustumisen uuteen julkaisuun vilkaisemalla kannen, sisällysluettelon ja lähdeluettelon. Lähteiden laatu on hyvin tärkeää, ja uskoisin, että tarkempaan analyysiin valitsemanne julkaisut ovat korkeatasoisia.

Mutta jos sen lisäksi haluaisin parantaa tulososion luettavuutta ja selkeyttä, voisin ajatella, että numeroitu lista voisi olla opparin liitteenä. Luettavuuden paraneminen todennäköisesti ilahduttaisi lukijoita ja ehkä kuvastaisi myös tietyllä tapaa tutkimuksellista otetta.

Mutta kannattaa sopia käytännöstä opparin ohjaajan/ohjaajien kanssa.

Kuinka laaja teoriaosuuden on oltava?

Kuinka laaja opparin teoriaosuuden on oltava? Montako sivua?

Vastaus:

Tästä ei mielestäni ole yksityiskohtaista ohjetta, tai ei ole osunut silmiini. Koko opparin sivumäärästä on suositus.

Juttelin eilen lounaalla parin JY:n liikunnalla opiskelevan nuoren  aikuisen kanssa, kun satuin olemaan siellä päin yhdessä seminaarissa. Kummallakin on kandi-tutkielma tekeillä. Ohjeeksi oli annettu: minimissään 10 sivua, maksimissaan 20 sivua (yhden henkilön tutkielmassa).

Olisiko tämä ok sivumäärä myös amk-oppareiden tietoperustan kuvaamiseen? Heitän pallon oppareiden ohjaajille…

 

Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu!

Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan!

Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja sitä kautta artikkeleiden pdf-tiedostoihin. Mahtavuutta!

Yksi luetuimpia just tällä hetkellä on tämä JAMKin sote-alan opiskelijoita mahdollisesti kiinnostava artikkeli:

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina Finnish Journal of eHealth and eWelfare

 

 

Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

Lisäys 29.10.2018/sp

Oppikirjojen (runsas) käyttö opparin lähteenä vaikuttaa myös arvioinnissa. Katso AMK-oppareiden arviointikriteerit (sivun reunassa) opinto-oppaasta. Ylemmän AMK:n opiskelijat löytävät arviointikriteerit omasta opinto-oppaastaan.

RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto…

Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu? 

Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf

Vastaus:

Hienoa, että olet lähdekriittinen!

Psst …Tästä tuli pitkä sepustus. Joten vinkki niille, jotka haluavat vain lähdeviitteen: Hyppää joko lukemaan alaotsikkoa Lähdeviite-mahis numero 1 tai kelaa melkein jutun loppuun. Lähdeviitteen voi tässä tapauksessa tehdä todella monella eri tavalla sen mukaan, miten on lähteen löytänyt ja mitä missäkin tietokannassa  julkaisusta kerrotaan.

Miten tarkistaa lähteen luotettavuus?

Heti tuli itsellekin epäilevä olo. Olemmeko törmänneet nyt – emme feikkeihin tutkinnonantajiin vaan – keksittyihin julkaisuihin?

Sitten tuli epäusko omiin kykyihin: Miten voin tarkastaa lähteen fiksuutta, kun en ole minkään sortin underground economy -asiantuntija? Tiedon arvioinnissa toimialan tai aiheen asiantuntijuus on yleensä ratkaisevaa.

Eka keino, mitä tähän hätään keksin, oli mennä OpenDOAR-hakemistopalveluun. Siellä on tutkimustiedon portaaleja ja tietokantoja, joilla pitäisi olla suhteellisen korkea status. University of Nottinghamilla on palvelun copyright.

OpenDOAR is an authoritative directory of academic open access repositories. Each OpenDOAR repository has been visited by project staff to check the information that is recorded here. This in-depth approach does not rely on automated analysis and gives a quality-controlled list of repositories.

OpenDOAR-projekti kattaa vuodet 2006–2014. Löytämäsi lähde on julkaistu vuonna 2011. Päättelin siis, että jos lähde löytyy OpenDOARista, se on oikeasti julkaistu jossain korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa.

Etsin tietokantojen sisällöistä kyseistä julkaisuja, joten valitsin hakuvaihtoehdoista Search repository contents. Kopsasin hakulootaan lähteen nimen. Ja kuinka ollakaan, lähteesi säkenöi ensimmäisenä tuloslistalla!

Oletan siis, lukematta lähteen tekstiä, että lähde on ok. Sinun on kuitenkin itse harkittava asiaa ja tehtävä päätös sekä mietittävä esimerkiksi, ovatko julkaisussa kerrotut asiat vielä ajantasaisia.

Lähdeviite-mahis numero 1

Klikkaamalla julkaisun nimeä OpenDOARissa pääsen sivulle, jossa on lähdeviite, tiivistelmä ja muuta tietoa julkaisusta kuvailulehtityyppisesti.

Mara, Eugenia-Ramona (2011): Causes and consequences of underground economy. Published in: Annals. Economic Science Series , Vol. XVII, (2011): pp. 1109-1117.

Muokataan tuo JAMKin tyylin mukaiseksi:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Vaikuttaa aika hyvältä lähteeltä, jos on julkaistu jossakin akateemisessa julkaisusarjassa. Mutta missä? Mikä tuo linkissä mainittu MPRA on? Nettihaun perusteella se on Munich Personal RePEc Archive, josta sanotaan:

This repository is intended to disseminate research papers of economists who want to make their work freely available through the RePEc network but are not affiliated with any institution that provides that furtherance. – – MPRA accepts working papers and books in all languages, that is, contributions to economic research with a strictly academic orientation that are intended for later publication in a journal or book.

Ymmärsinkö oikein, että arkistossa on vapaasti saatavilla sellaisten taloustieteilijöiden tutkimuspapruja, joiden omassa instituutiossa ei ole avoimen netin julkaisuarkistoa? Tutkimukset pyritään myöhemmin julkaisemaan lehdessä tai kirjassa.

Tuo RePEc network näyttää olevan aika merkittävä juttu maailman mittakaavassa:

RePEc (Research Papers in Economics) is a collaborative effort of hundreds of volunteers in 87 countries to enhance the dissemination of research in Economics and related sciences. The heart of the project is a decentralized bibliographic database of working papers, journal articles, books, books chapters and software components, all maintained by volunteers. The collected data are then used in various services that serve the collected metadata to users or enhance it.

Voisi olla ehkä hyvä mainita RePEcistä lähdeviitteessäkin, luultavasti:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Research Papers in Economics, Munich Personal RePec Archive. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Janetin kansainväliset e-aineistot

Janetissa voi kokeilla hakea tämäntyyppisiä lähteitä välilehdellä, jonka nimi on Kansainvälisten e-aineistojen haku. Tulokseksi voi saada esimerkiksi vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta.

Tässä tapauksessa tuloslistalle kyllä tulee tuo lähde ja ehdotus, että lähde löytyy netistä DOAJ Directory of Open Access Journals-palvelusta. Linkit kuitenkin kiljuvat erroria.

ABI Inform -tietokanta

Jäi kiinnostamaan, onko lähdettä julkaistu myöhemmin jossain lehdessä tai kirjassa? Koklasin ensin Academic Search Elite -tietokantaa, jonka käyttölisenssin kirjasto on maksanut jamkilaisten puolesta. Ei tärpännyt.

Mutta jamkilaisilla on pääsy myös ProQuest-kustantamon tietokantaan nimeltä ABI Inform. Siellä tämä lähde olla köllöttelee, todennäköisesti sama versiokin eikä mikään ”lopullinen käsikirjoitus”. Tietokannassa oleva linkki vie Repecin Ideas-palveluun (ei Repecin MPRA-palveluun kuten edellä), jossa artikkelin teksti on luettavissa. Idea-palvelua tai -tietokantaa isännöi/emännöi the Research Division of the Federal Reserve Bank of St. Louis.

IDEAS the largest bibliographic database dedicated to Economics and available freely on the Internet. Based on RePEc, it indexes over 2,100,000 items of research, including over 1,900,000 that can be downloaded in full text.

Kiinnostavaa on myös tieto, että Ideas-palvelu tekee kirjailijoiden ja instituutioiden ranking-listoja.

Lisää lähdeviite-mahiksia

Tietokannan omalla Cite-komennolla saan lähdeviitteen aihion. Merkitystä on sillä, minkä viittausjärjestelmän ehdotuksen valitsen valikosta. Tässä kolmen tyylinäyte (APA, CBE ja ISO 690:2010):

Mara, E. (2011). Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Retrieved from http://ezproxy.jamk.fi:2048/login?url=http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/1699219357?accountid=11773

Mara E. Causes and consequences of underground economy. IDEAS Working Paper Series from RePEc 2011.

MARA, E., 2011. Causes and Consequences of Underground Economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis ABI/INFORM Collection.

Joista puristamme JAMKin tyylisen lähdeviitteen…

Lisäisin Repecin mukaan, koska se on tässä mielestäni oleellinen juttu, joka lisää lähteen luotettavuutta. Sulkuja yritetään välttää lähdemerkinnässä, mutta laitoin ne tuohon, kun en nopsasti kekannut mitään muuta keinoa.

Voi viitata joko suoraan julkaisuun tai polkuun, jonka kautta se on löytynyt:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Jos haluaa ängetä lähdeviitteeseen St Louisin, se käy, vaikka mielestäni jossain sanottiin, että nimenomaan koko verkosto tuottaa sisällöt Ideas-palveluun eikä yksittäinen toimija (pankki tarjoaa palvelimen/alustan?):

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Lopuksi

Mahtavaa, että esitit tämän kysymyksen. Tässä löytää vaikka mitä kiinnostavia tietokantoja ja muita palveluja opiskelijoiden ansiosta. Kiitos!

Ehdotan Birgitta-kollegalleni, että lisäämme RePEc-tietokannat liiketoiminnan tiedonhaun oppaaseen kirjaston sivuille.

Kokemusasiantuntija tietolähteenä

JAMKissa voi käyttää asiantuntijaa tietolähteenä (suullinen lähde) tietoperustan laadinnassa. Mutta mikä on tilanne, jos opiskelija haastattelee kokemusasiantuntijaa? Johdannossa varmaankin voi hyödyntää kokemusasiantuntijan haastattelua, mutta entä tietoperustassa?

Esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa käytetään kokemusasiantuntijoita, joilla on kokemuksellista tietoa sairauksista.

Vastaus:

Kysyin tätä JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta.

Tässä yksi – ja ainoa – vastaus, jonka sain:

Juuri noin, että johdannossa ”motivoijana” tms. (ja aineistolähteenä) voi käyttää, mutta tietoperustassa tutkittua tietoa.

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Henkilökohtainen sähköpostiviesti

Kysymykseni koskee saman henkilön lähdeviittausten erottamista toisistaan  – henkilökohtaisen tiedonannon ja muun kirjallisuuden ollessa kyseessä.

Lähdeluettelossa tämä taitaa mennä näin…

Meikäläinen, M. 2013a. Kaikenlaista

Meikäläinen, M. 2013b. Monenlaista

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Sähköpostiviesti 14.1.2013.

Kahden ensimmäisen merkitseminen tekstiin tulisi kaiketi tällä peruskaavalla (Meikäläinen 2013a, 14).

Entä henkilökohtaisen tiedonannon merkitseminen tekstiin? Esim. näin?

Jotain, jotain, jotain (M. Meikäläinen henkilökohtainen tiedonanto 14.1.2013c).

Vastaus:
Kaksi ekaa menevät peruskaavalla. (Tietty jos ovat julkaisuja, täytyy julkaisija-tietoja yms. olla lähdemerkinnässä mukana…)

Raportointiohjeessa neuvotaan henkilökohtaisesta tiedonannosta näin (kohdassa Viittaus suullisiin lähteisiin):

Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2).

–  – .  Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.)

Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.

Lähdeluettelossa suulliset lähteet ohjeistetaan ilmoittamaan näin:

Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Nieminen, J. 2009. Talouspäällikkö ja Muusikko-lehden päätoimittaja. Suomen Muusikkojen Liitto ry. Haastattelu 15.4.2009.

 Sähköpostiviesti ei kuitenkaan ole suullinen tiedonlähde, vaan siihen raportointiohje neuvoo näin:

Sähköpostiviestiin viitattaessa lähdetietojen loppuun voi antaa tarkennusta viestin sisällöstä, lähettäjästä ja vastaanottajasta:

 Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jos tätä linjaa seuraa, voit aloittaa lähdemerkinnän lähdeluettelossa tällä tavalla:

Meikäläinen, M. 2013c. Viestin otsikko. X-projektin tutkijan sähköpostiviesti 14.1.2013. Vastaanottaja: Olivia Opiskelija. Sitten jotain viestin sisällöstä lyhyesti.

Tekstiviite tulee näin (Meikäläinen 2013c).

Jos tuo olisikin ollut puhelinkeskustelu, eli suullinen lähde, tekstiviite olisikin tullut näin: Jotain, jotain, jotain (Meikäläinen 2013c).

Ja lähdeluettelossa se olisi näyttänyt tältä:

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Haastattelu 14.1.2013.

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat:
– Kehittämis- & analyysimenetelmät
– Kehittämis- & tutkimusote

Mistä näissä on kyse?

Vastaus:

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin:

”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella.

JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös kehittämisprojektin luonteisia prosesseja, missä kehittämismenetelmien hallinta ovat yhtä keskeisiä kuin tutkimusmenetelmien hallinta. Näitä asioita sitten valottaa laaja tutkimus- ja kehittämiskirjallisuus.”

Lue myös Jorma Kanasen kommentti!

Käsitteiden määrittely johdannossa vai muualla?

Opinnäytetyötä kirjoittaessa heräsi kysymys raportissa käytettävien keskeisten käsitteiden avaamisesta. JAMK:n raportointiohjeessa oli maininta, että keskeiset käsitteet avataan tekstissä. Voiko ne esitellä esimerkiksi johdannossa? Perusteluni tähän ratkaisuun olisi se, että työssä vilisee paljon samantyyppisiä esim. asiakas -alkuisia käsitteitä ja haluaisin, että oleellisimmat termit olisi koottuna yhteen paikkaan eikä tekstin sekaan.

Nyt on muuten tullut hyödynnettyä niitä viime kevään tiedonhankinnan kurssin tehtäviä ja jalostettua mindmapia 🙂

Vastaus:

On monta tapaa kirjoittaa omannäköisensä johdonmukainen oppari.

Moniin töihin sopii mainiosti se, että keskeiset käsitteet avataan johdannossa keskitetysti. Joissakin töissä näyttää olevan jopa oma alalukunsakin tärkeimpien käsitteiden määrittelyyn. (Muistathan, että Johdannon voi nimetä mielenkiintoisemmalla otsikolla kuin Johdanto…)

Toisissa oppareissa määritelmät ovat hajautettuna ympäri oppariraporttia. Kukin käsite määritellään aina silloin, kun se ensimmäisen kerran tekstissä esiintyy. Luulen, että tämä on monille luonteva toimintatapa, johon myös ohjeistetaan hyvin. Yleensä käsitteitä pulpahtelee tekstiin tietoperustaa selostettaessa.

Kolmas mahdollisuus on erillinen sanasto, johon kootaan tärkeimmät käsitteet ja niiden merkitykset. Tämä on käytössä erityisesti teknologian koulutusohjelmissa. Se on kätevä, jos termejä on runsaanpuoleisesti. Sanaston paikasta raportointiohje kertoo tälleensä (korostus sp): ”Kuvio- ja taulukkoluetteloiden jälkeen tulevat mahdolliset lyhenteiden ja symbolien lista ja sanasto.”

Nyt on kuitenkin tehtävä ero keskeisten käsitteiden (peruskäsitteet, avainsanat) ja kaikkien muiden termien välille. Yleensä avainsanat voi havaita jo opparin nimestä. Ne ainakin on määriteltävä. Lisäksi voi olla tärkeää avata joitakin muitakin sanoja. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse määritellä. Usein annetaan ohje ”Kirjoita kuin kollegallesi”.

Laitan tähän kaikille lukijoilleni vielä linkkivinkin yhteen viime helmikuussa pidetyn JAMKin ja JY:n yhteisen ”Kirjoita ja julkaise” -koulutuksen materiaaliin. Tykkäsin itse tosi paljon Minna-Riitta Luukan luennosta, jossa hän kertoo hyvän tekstin olennaisista elementeista ”hyvä teksti on hyvää palvelua”. Luukan osuus alkaa noin viiden minsan kohdalla: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/kirjasto/kirjoita-ja-julkaise/osa1. Luento kestää parisen tuntia, joten varaa aikaa ja ota rento asento ennen kuin klikkaat play-nappulaa.

Sydämessä läikähti lämpimästi kiitoksesi. Parasta on kuulla, että voit hyödyntää oppimiasi taitoja!

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde.

Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta:
Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Eli jos laittaisin tämän sinun vastauksesi raporttiin olisiko se näin:
Tekstiä tekstiä (omin sanoin se, mitä vastaat tähän viestiin) tekstiä tekstiä. (Åberg 2012)

Ja lähteisiin:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Huom! Tuo päivämäärä tuossa on siis arvioitu päivämäärä millon vastaat 🙂 Pitääkös meidän sitten laittaa liitteisiin tämä alkuperäinen s-posti?

Vastaus:
Tämä kysymys saapui luokseni kollegani Kristiina Åbergin kautta.

Tutkimusaineiston keruuta vai tietoperustan laadintaa?

Ensimmäinen pohdittava on se, ovatko kirjanpito-ihmisten viestit tutkimusaineistoanne vai ovatko he tietoperustan laatimisessa käyttämiänne asiantuntijalähteitä.

Jos viestit ovat tutkimusaineistoa, lähteitä ei yleensä ilmoiteta, kuten raportointiohjeessa todetaan: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.” Tämä ohje tosin koskee suullisia lähteitä eli henkilökohtaisia tiedonantoja (haastattelut, puhelut yms.), mutta lienee sovellettavissa myös muuhun kuin face-to-face- tai ear-to-ear-tilanteisiin.

Mutta jos olette käyttäneet viesteissä saamianne asiantuntijoiden näkemyksiä tietoperustanne laadinnassa, silloin viestien on oltava lähdeluettelossa.

Voisin kuvitella, että tämä erottelu ei ole täysin selkeä tai ongelmaton kaikissa tutkimustehtävissä. Teidän kannattaa jutella asiasta ohjaavan opettajanne kanssa. Voihan olla, että teidän raportissanne on perusteltua näkyä vastaajien nimet ja lähdeluettelossa heiltä saamanne viestit.

Lähdeviite ja tekstiviite

Lähdeluetteloon juuri tuolla tavoin kuin ehdotatte, mutta lisäisin vielä organisaation:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Tekstiviitekin on muuten oikein, mutta tarkistakaa vielä pisteen paikka.

Yhteen virkkeeseen viittaaminen:
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Åberg 2012).

Useampaan edeltävään virkkeeseen viittaaminen.
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Åberg 2012.)

Kristiinalle lähettämäänne s-postiviestiä ei tarvitse laittaa opparin liitteisiin 🙂 Liitteet täydentävät lukijalle sitä, mitä ja miten olette valitsemaanne ilmiötä tutkineet ja siitä oppineet.  Ne ovat asiaan liittyvää lisäaineistoa.

Lähteiden merkintä haitaksi oppaan ymmärrettävyydelle

Toiminnallisen opinnäytetyön lähdemerkinnät: Teemme opinnäytetyönä kirjallisen oppaan. Täytyykö oppaassa olla kaikki lähteet tarkasti merkittyinä vai voiko käyttää lähteenä esim: www.terveysportti.fi, Käypähoito.fi, THL jne. Kirjat ja muut artikkelit tietenkin koko nimellä ja tekijöillä merkittynä.

Mutta sopiiko nettilähteet pelkistää noin? Jos kaikki pitää merkitä todella tarkasti niin tulee todella pitkä lähdeluettelo oppaaseen, kun esim terveysporttia on käytetty useassa lähteenä.

Vastaus:

Opinnäytetyössä on oltava lähteet riittävän tarkasti merkittynä.

Terveysportti ei oikeastaan ole lähde, vaan portaali/paikka, johon on kerätty monia lääketieteen luotettavia tiedonlähteitä.

Mutta siinä mielessä olette oikeilla jäljillä, että usein oppaissa tai tietokirjoissa ei ole ollenkaan tekstiviitteitä ja joskus ei myöskään lähde- tai edes kirjallisuusluetteloa. Voisiko opas olla opinnäytetyönne liite?

Varsinaisessa opparissanne kuvailisitte napakasti mutta kuitenkin riittävän laajasti tutkimustehtävänne, tietoperustan, aineiston keruumenetelmän jne. Lähdeluettelo tulisi silloin oppariin ihan normisti, eikä tekemäänne oppaaseen. Kuvailulehtessä, muissa tiedoissa, voisi kertoa ”Liitteenä se-ja-se opas”.

Oppaassa voisi kuitenkin olla lyhyt maininta siitä, että se perustuu muun muassa Käypä hoito -suosituksiin. Tai voisitte lisätä johonkin, että lähteet kerrotaan opinnäytetyössänne se-ja-se + nettiosoite (jos työnne on Theseuksessa). Se voisi olla luontevassa kohdassa tekstiä, tai sitten alaviittenä tms.

Luulen, että käyttökelpoinen ratkaisu on löydettävissä. Teidän kannattaa jutella ratkaisuvaihtoehdoista vielä ohjaavan opettajanne kanssa.

Viittaus KvaliMOTViin

Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu ”teemoittelu”  otsikon alta ja sitten ”sisällön analyysi” otsikon alta..

Vastaus:
Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien verkko-oppikirja”. Sen on kustantanut Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tämän selityksen perusteella viittaisin vain yhteen kirjaan. I-kuvakkeen tekstin on muotoillut kirjaston työntekijä.

Mutta kun klikkaan KvaliMOTVin sivuille saan hieman erilaisen kuvauksen: ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö. Sitä saa käyttää vapaasti opetus- ja opiskelutarkoituksiin.” Tämän kuvauksen perusteella pitäisikin viitata KvaliMOTVin eri osioihin. Eli silloin uusi osio ja otsikko tarkoittaisi uutta lähdeviitettä.

Kumpiko näistä tavoista on järkevämpi?

Kävin kurkkaamassa, mitä oppimisympäristö itse suosittelee. Sivuston oma viittausohje oli vähän sekava, koska se antoi esimerkin sekä kirjoittajien nimillä tehdystä lähdemerkinnästä tyyliin ”(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)” ja toisaalta sivuston nimen mukaisesta lähdemerkinnästä tyyliin ”(KvaliMOTV 2006)”. En ihmettele, että opiskelijoilla(kin) on pulmia lähdemerkintöjen kanssa.

JAMKissa on tehty päätös mahdollisimman yksinkertaisesta lähdemerkinnästä. Sen takia standardien suosittelemia hakasulkeita ja kaikenmaailman väkäsiä ei tarvitse ilmoittaa.

Tässä ohjeeni:

  • tekstiviite kuten sivustokin suosittelee: ”Tekstin sisällä KvaliMOTV-sivustoon viitataan tekijöiden nimillä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).”
  • lähdeluettelossa näin: Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Huomatkaa kuitenkin, että Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka eivät ole kirjoittaneet kaikkia lukuja! Tarkistakaa sen takia, onko luvun alussa copyright-merkintää (©). Esimerkiksi luvun 5.1. alussa on näin:

5.1 Fenomenografia
© Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Silloin lähdemerkintä tehdäänkin näin:

  • tekstiin: (Rissanen 2006)
  • lähdeluetteloon: Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Teoksessa A. Saaranen-Kauppinen & A. Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:  Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Vastaukseni on siis b, jos luvulla on eri kirjoittaja(t) kuin Saaranen-Kauppinen & Puusniekka. Muissa tapauksissa riittää, että ilmoittaa lähteen Saaranen-Kauppisena & Puusniekkana.

Myös luvun numeron (yllä olevassa esimerkissa 5.1) voi halutessaan ilmoittaa kustantajan jälkeen, ennen viittauspäivämäärää.

Ongelmanratkaisussa vetoketjumainen tietoperusta

Kollegani Susanna Niemilahti-Könkkölä antoi vinkin, että Keski-Pohjanmaan amk on julkaissut opinnäytetyön kirjoittamisen oppaan.

Opas on helppolukuinen, sillä teksti etenee loogisesti. Jostain syystä eniten kolahti tämä kohta, ehkä vetoketju-kielikuvan takia:

”Ongelmaratkaisukeskeisessä opinnäytetyössä ei ole erillistä tietoperustaa, vaan tietoperusta kulkee vetoketjumaisesti läpi koko työn. Työ rakentuu siis tietoperustan ja käytännön osuuden vuorottelulle. Näin teoriatieto ja käytännön osuus pysyvät tasapainossa.”

Opas on Theseuksessa:

Opinnäytetyö ja kirjoitusohjeet. 2011. Kokkola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.  Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6602-14-1.

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.

Matkailukeskusten benchmarkkaus

Työhöni sisältyi matkailukeskusten benchmarking, ja kohteena olleet keskukset ovat lähdeluettelossa. Onko käyttämäni tapa ilmaista lähteet hyvä? Esimerkki:

Levi. Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Vastaus:

Ekaksi pistää silmää se, että julkaisuvuosi puuttuu, se on aina toisena tietona.

Itseäni hämmentää ensi alkuun, mitä tuolla ”Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta” -ilmaisulla halutaan kertoa. Mutta tietysti ymmärrän kysymyksestäsi, että benchmarkkaat matkakohteiden palvelutarjontaa ja hyödynnät siinä hommassa matkakohteiden nettisivustoja. Mutta ehkäpä satunnainen lukija ei sitä ymmärrä. Monet lukijat selaavat lähdeluettelon ennen kuin alkavat perehtyä tekstiin. Sen vuoksi avaisin tätä pointtia enemmän, esimerkiksi näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Arvioinnissa-sanan tilalla voi olla bencmarkingissa, jos se on luonteva ilmaisu alallasi. Voit siis sanoa saman asian itsesi suuhun paremmin käyvällä ilmaisulla.

Periaatteessa tuota ”Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa” -lausetta ei välttämättä tarvita, jos kerrot selkeästi opparin tekstissäsi, että benchmarkkaat matkailukeskuksia muun muassa arvioimalla niiden palvelutarjontaa nettisivujen antaman tiedon pohjalta. Silloin lähde tulee näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Mistä löydän listan yamk-oppareista?

Kollegani Kristina Åbergin vastaus:

Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet.

Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin:

Tarkennettu haku
ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi)
ja
koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)

Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, niinkö?

Joo ja ei.

Joo: Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuin sännätään keräämään tutkimusaineisto, pysähdytään laatimaan tutkimuksen tietoperusta. Ja siihen tarvitaan lähteitä!

Ei: Otsikon väite ei kuitenkaan päde täysin, sillä ekaksi on valittava opparin aihe ja asetettava tutkimukselle tavoitteet, yksi tai usea. Ensimmäinen merkittävä etappi onkin aiheen ja näkökulman valinta, jota kutsutaan myös aiheen rajaukseksi.

Toinen ei: Kirjallisuuskatsaus on aavistuksen harhaanjohtava ilmaisu. Kirjallisuuden (tutkimukset yms.) lisäksi opiskelija voi hyödyntää opparin tietoperustan laatimisessa myös omia työelämäkokemuksiaan ja intuitiotaan (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila).

Miksi katsaus on tärkeä ja ohittamaton? Koska katsauksella vakuutetaan lukijat omasta asiantuntemuksesta. Ja varmistetaan se, ettei keksitä samanlaista pyörää kuin joku on jo keksinyt. Tai ainakin osataan perustella se, miksi samanlainen pyörä on keksittävä – aika tai paikkahan saattaa olla erilainen nyt kuin alkuperäisen tilanteessa.

Suurimpia mokia, mitä voi tehdä, onkin pitäytyä muutamaan kurssikirjaan – koska täytyyhän lähdeluettelossa edes jotain olla – ja luulla, että siinäpä totuus.

Summa summarum: Järjestys on siis tämä: aiheen napakka rajaus ja vasta sitten kattava tiedon rohmuaminen. Muuten homma leviää Jokisten eväiden lailla.

P.S. Opparin tietoperusta = teoreettinen viitekehys, lähtökohta, joka kytkee opparissa esitetyn tutkimusongelman aiemmin hankittuun tietoon (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila, luku Tietoperusta).