Numeroidut lähteet tulososioon

Opiskelijoiden kysymys: Olemme opinnäytetyömme kanssa lähes loppumetreillä. Meillä on menetelmänä integroiva kirjallisuuskatsaus ja yhteensä analyysissä on 10 aineistoa. Tuloksia kirjoittaessamme olemme törmänneet luettavuuden haasteeseen tekstiviitteiden osalta. Sinänsä tuo varmasti osaltaan kuuluu tutkimusmaailmaan, mutta mietimme silti, onko jotain keinoa ”helpottaa” luettavuutta? Jos Jamkin raporointiohjeen mukaan teemme, ei luettavuutta helpottavaa keinoa taida oikein olla.   Esimerkinä mietimme, voiko aineiston numerokoodata ja käyttää numerointia…

Jatka lukemista

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen? Vastaus: Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂 Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja. Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan…

Jatka lukemista

Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?

Kysymykseni koskee opinnäytetyön kyselyn avointen vastausten raportointia. Olen tulosten raportoinnin yhteydessä laittanut avoimista vastauksista muutaman suoran lainauksen tekstin yhteyteen. Nämähän ilmeisesti kursivoidaan ja sisennetään? Entäpä käytetäänkö lainauksen edessä ajatusviivaa? Saako selvät vastausten kirjoitusvirheet lainauksiin korjata, vai laitetaanko ne sellaisena kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet? Entäpä laitetaanko kaikki avoimet vastaukset opinnäytetyössä erilliseksi liitteeksi? Vastaus: Joo, suorat…

Jatka lukemista

Kuinka selviytyä haastatteluaineiston analyysistä?

Laadullinen analyysi ottaa joskus koville. Tässä vinkkejä graduntekijöille, mielestäni siinä monta hyvää neuvoa myös opparintekijöille. Kosonen, M. 2013. Laadullinen analyysi for realists eli kuinka selviytyä haastatteluaineiston analysoinnista 2 kuukaudessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtorin slideshare-esitys 29.11.2013. Viitattu 14.4.2014. Http://www.slideshare.net/miiak/laadullinen-analyysi-for-realists. Tähän viitattaan myös Gradutakuu-blogissa: Svinhufvud, K. Laadullista analyysia realisteille. Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen yliopisto-opettajan blogikirjoitus 5.3.2014. Viitattu…

Jatka lukemista

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta. Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu? Vastaus: Voit…

Jatka lukemista

Aineistoesimerkkien sisennys

Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta. Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen: ”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden…

Jatka lukemista

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko? Vastaus: Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa. Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle…

Jatka lukemista

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat: – Kehittämis- & analyysimenetelmät – Kehittämis- & tutkimusote Mistä näissä on kyse? Vastaus: Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin: ”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella. JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös…

Jatka lukemista

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”: Taulukko Kuva Kaava ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki). Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en…

Jatka lukemista

Suorat lainaukset vastaajilta

Kun tuloksia esitetään ja käytössä on myös suorat lainaukset vastaajilta, tuleeko lainaukset muotoilla samoin kuin suorat lainaukset, joita käytetään esim. teoriassa t.s. Riviväli 1, kursiivi ja sisennys? vai laitetaanko lainaukset jotenkin muuten/onko tyyli vapaa? Vastaus: Joo. Tästä on esimerkki raportointiohjeessa luvun 5 lopussa, siellä on myös esimerkki: Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla….

Jatka lukemista

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Riittääkö lähteeksi Google…

Jatka lukemista

Voinko puhua esimerkkiyrityksistä toimitusjohtajineen niiden oikeilla nimillä?

Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne. Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): ”Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – – Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja…

Jatka lukemista