Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa? Vastaus: Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina. Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.
Jatka lukemistaPainokas asia voidaan lihavoida
Voiko tekstin sisälle tehdä lihavointeja vain korostaakseen asiaa? Näitä ei paljoa ole muissa töissä nähty. Vastaus: Korostukset ovat sallittuja. Raportointiohjeen luku 7 Kirjallisen tehtävän ulkoasu: Korostukset Tekstiä voidaan korostaa typografisesti, kun halutaan painottaa jotain asiaa, esimerkiksi kun tärkeä käsite esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Painokas asia voidaan lihavoida, pitkät siteeraukset kursivoidaan, tihennetään ja sisennetään – – …
Jatka lukemistaMallipohja ensi viikolla
Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi? Vastaus: Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen! Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit…
Jatka lukemistaValmis raporttipohja tulee!
Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen. Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön. Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉 Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi. Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin…
Jatka lukemistaValmis opparipohja? – Äänestä
Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi. Vastaus: Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu. Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien…
Jatka lukemistaKun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista
Tarkista nämä: Onhan aihe esitelty ja perustelu? Onko käsitteet määritelty? Toimivatko perustelut? Toimiiko päättely? Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti? Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa? Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan? Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)? Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen? Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä. Kun oppari on…
Jatka lukemistaVaakasuuntainen liite
Kysymykseni koskee opparissa käytettävien liitteiden asemointia tulostuspaperille. Käytän työssäni muutamaa kaaviota, mitkä on alunperin julkaistu vaakasuuntaisesti, eikä pystysuuntaan, mikä on normaali tulostuspaperin asemointi opinnäytetyössä. Kysynkin, voiko tulostuspaperin kääntää liitteissä tarvittaessa myös vaakasuuntaiseksi? Tämä mahdollistaisi liitteen tekstin huomattavasti paremman näkyvyyden. Vastaus: Voit kääntää vaakasuuntaiseksi tarvittaessa. Lukijaa ajatellen on tärkeää esittää asiat mahdollisimman informatiivisesti ja helppolukuisesti. Raportointiohje…
Jatka lukemistaEi pikkujohdantoja päälukujen alkuun
Saako pääotsikon jälkeen kirjoittaa suoraa tekstiä ns. johdannoksi tuleville alaotsikoilla jaotelluille kappaleille? Eli pitääkö kaikki pääotsikon alla oleva teksti jaotella alaotsikoilla, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä? Vastaus: Tähän ei vastata nykyisessä opparin raportointiohjeessa. Aiemmassa ohjeessa vastaus löytyi kuviosta 6, jossa neuvottiin, että ”Pääluvun ja alaluvun otsikoiden väliin ei yleensä tule tekstiä. Siinä voi kuitenkin…
Jatka lukemistaOrpo pääluvun otsikko
Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta? Kiitos vastauksesta…
Jatka lukemistaAineistoesimerkkien sisennys
Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta. Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen: ”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden…
Jatka lukemistaTiivistelmäsivujen sivunumerot
Miten tiivistelmäsivuista saa sivunumerot pois ja sitä kautta sisällysluettelon täsmäämään? Ainakaan minun koneellani sellaista toimintoa ei ole, tai ainakaan en sitä löydä. Vastaus: Tällaisiin kysymyksiin on hieman hankala ottaa kantaa, koska en ole tietojärjestelmätuki enkä atk-ope. Mutta kerron, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä minä yrittäisin ongelmaa ratkaista. Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (joka on sivu 1). Sivunumerointi…
Jatka lukemistaNumeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa
Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää? Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua. Vastaus: Kiitos yhteydenotostasi. Joo, kyseinen esitystapa on…
Jatka lukemistaEn omista Wordiä – haittaakse?
Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät…
Jatka lukemistaEka essee ja LibreOfficen säädöt
Koetan ensimmäistä esseetä väsätä, kiitosta vaan, raportointiohjeen muodossa. Hieman tuotti vain hankaluuksia portata kaikki säädöt libreofficeen, jota käytän englannin kielellä. Ensimmäinen essee pitää palauttaa raportointiohjetta soveltaen tällä viikolla ja parin viikon päästä on ict-taidot-kurssin kontaktitunnit, joilla opetetaan tekemään dokumentteja raportointiohjeen muodossa. Vastaus: Juttelin raportointiohjeen toisen kirjoittajan eli Satu Liukon kanssa. Ohjeemme on, että ekavuotiset voivat…
Jatka lukemistaRumat ja kauniit rivivälit
Opinnäytetyön sisällysluettelon tulee olla riviväliä 1,5. Miksi ihmeessä, sehän on valtavan ruma sillä tapaa. Eihän missään kirjassakaan sellaista käytetä. Myös toimeksiantajani pyysi tiivistämään harvaa riviväliä, mutta eipä kai sitä voi tiivistää, jos sisällysluettelon on noudatettava ohjetta.Eli: voiko sisälllysluettelon tehdä myös pienemmällä rivivälillä? Kysymykseni koskee myös luetteloita: ne olisivat huomattavasti visuaalisempi rivivälillä 1. Riviväli 1,5 ei…
Jatka lukemistaKansilehti ja tekstisivujen asettelu
Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta, mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa….
Jatka lukemistaKeskitetäänkö kuvio vasemmalle?
Eli keskittääkö vai tasatako? Tästä ei anneta selkeätä määräystä raportointiohjeessa eikä standardissa. Suosittelen yleisohjeena, että noudatat myös kuvioiden ja taulukoiden asemoinnissa raportointiohjeessa kerrottua sivun asemointia: reunus eli marginaali on vasemmalla 4,3 cm. Joskus esimerkiksi taiteellisissa opinnäytetöissä saattaa olla tarve erilaiseen ratkaisuun. Kysy silloin tarkemmat ohjeet opparisi ohjaajalta.
Jatka lukemistaVoisiko vasen marginaali olla 2 cm?
Nyt oppareiden tekstisivujen marginaali eli reunus eli tyhjä vierus on vasemmalla 4,3 cm ja muissa reunoissa (oikea, ylä, ala) 2 cm. Mun puolesta vasenkin marginaali voisi olla 2 cm. Muutosta ei voi ehkä kuitenkaan toteuttaa vielä, koska moni oppari julkaistaan yhä edelleenkin paperimuotoisena. Tuo 4,3 cm reunus on just sitä varten, että läpyskän voi nitoa…
Jatka lukemistaPitääks mun käyttää calibri-fonttia?
Raportointiohjeen mukaan kirjasintyypin on oltava ”helppolukuinen ja selvä, esimerkiksi Calibri, Arial, Helvetica tai Palatino.- – Muitakin kirjasintyyppejä saa käyttää.” Vaikka Calibri on listan ekana, se ei ole määräys vaan todellakin vain yksi esimerkki helppolukuisesta fontista. Monet opiskelijat tekevät opparinsa etänä, eikä voi olettaa, että kaikilla olisi käytössään yksi ja sama fontti. Maailmalla liikkuu erilaisia käyttöjärjestelmiä…
Jatka lukemista