Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: aakkostus

Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).

Kirjoittajat aakkosjärjestykseen?

 Jos kirjassa kirjoittajat on mainittu muussa kuin aakkosjärjestyksessä, niin aakkostetaanko ne lähteeseen kuitenkin? Siis esimerkki kirjassa: Rantamäki-Kauhanen-Kolari. Miten lähdeluetteloon?

Vastaus:

Lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirjassa.

Yleensä järjestyksellä on merkitystä: kirjassa on luultavasti eniten ekan kirjoittajan ajatuksia/tutkimustuloksia tms.

Sukunimien etuliitteet lähdeluettelossa: van, de, …

Referoin kirjaa, jonka on kirjoittanut Marieke de Mooij, enkä ole varma miten merkitsen lähteen tekstiin (de Mooij, sivu) vai (De Mooij, sivu)? Ja laitanko lähteisiin de Mooij, M. vai Mooij, de M.? Ja tuleeko se De isolla vai pienellä? 

Ja sama kysymys koskee toista tekijää Jose van Dijck. Merkitäänkö samalla lailla kuin de Mooij?

Vastaus:

Lisäys 10.6.2015: Kielitoimiston uudessa palvelussa on tästä asiasta nyt erittäin hyvin tietoa saatavilla. Kannattaa käyttää hyväksi.

Lisäys 26.3.2019: Standardissa SFS 4600:2000, jota jamkilaiset voivat lukea SFS Online -palvelussa JAMKin lisenssillä, on tarkat ohjeet aakkostuksesta.

Standardissa sanotaan, että nimet, joihin kuuluu sukunimeen luettava etuliite, aakkostetaan etuliitteen mukaan. Esimerkkejä ovat:

De Palma, Brian
La Brète, Jean de
Laaksonen, J.
Ó Riagáin, Seán
Onegina, Olga
O’Neill, Eugene

Lisäksi (korostus sp): ”Kaikkia sukunimien yhteydessä olevia prepositioita yms., ei aakkostuksessa lueta sukunimeen kuuluviksi. Aakkostus alkaa sukunimen ensimmäisestä isolla alkukirjaimella kirjoitetusta sanasta.” Esimerkiksi:

Brunhoff, Jean de
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von

Alkuperäinen vastaus, jota ei kannata nyt lukea:

On etuliitteitä, jotka luetaan sukunimen osaksi ja etuliitteitä, joita ei lueta sukunimen osaksi. Ei helppo homma, joten tässä on oltava armollinen opiskelijalle ja heidän ohjaajillensa.

Sukunimen osaksi luetaan esimerkiksi enkunkieliset A’, Ab, Ap, D’, De, Fitz, M’, Mac, Mc, O’, Van

Sukunimen osaksi ei lueta esimerkiksi näitä espanjan etuliitteitä de, de la, de las, de los, del

Tai näitä hollannin etuliitteitä: de, den, der, ‘t, ten, ter, thor, van, van den, van der, vander, van’t

Näin siis sanotaan standardissa SFS 5050 Bibliografinen lajittelu. Siinä on enemmänkin näitä etuliitteisiin liittyvää ohjeistusta, mutta ne lähinnä pikemmin hämmentävät kuin selventävät tätä asiaa.

Selvempi ohje on mielestäni Jukka Korpelan sivulla:

Sääntöjen mukaan jätetään useimmat meille tutut etuliitteet kuten ruotsin ”af”, ranskan ”de”, hollannin ”van der” ja saksan ”von” huomiotta aakkostuksessa, eli esim. von Fieandt tulee aakkostaa F-kirjaimen kohdalle. Sen sijaan esimerkiksi brittiläisten nimien alussa oleva ”O’” (esim. ”O’Connor”) käsitetään osaksi itse nimeä (ja heittomerkki jätetään huomiotta aakkostuksessa).

Laittaisin esimerkki-viitteesi lähdeluettelon m- ja d-kirjainten kohdille:

van Dijck, J.

de Mooij, M.

Tekstiviitteseen: (de Mooij vuosi, sivut) ja (van Dijck vuosi, sivut).

Lähteet

Korpela, J. 2014. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 7.8.2014. Viitattu 21.8.2014. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Samannimisten lähteiden järjestys lähdeluettelossa

Minulla on kaksi samannimistä mutta eri lähdettä. Missä järjestyksessä ne tulevat lähdeluetteloon?

Omaishoidon tuki. 2011.

Omaishoidon tuki. N.d.

Vastaus:

Juuri tuossa järjestyksessä. Aakkostuksessa numerot tulevat ennen kirjaimia.

 

Lähteiden aakkostus

Olen tässä pohtinut, että missäköhän järjestyksessä seuraavat lähteet tulevat lähdeluetteloon?

Johansson, K. 2006. Empowering orthopaedic patients through education. Väitöskirja. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta. Annales Universitatis Turkuensis D 728. Turku: Painosalama.

Johansson, K., Nuutila, L., Virtanen, H., Katajisto, J. & Salanterä, S. 2005. Preoperative education for orthopaedic patients: systemic review. Journal of Advanced Nursing 50, 2, 212-223. Viitattu 12.6.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, CINAHL (EBSCO).

Johansson, K., Salanterä, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2002. Patient education in orthopaedic nursing. Journal of Orthopaedic Nursing 6, 4, 220-226. Viitattu 14.6.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier ScienceDirect.

Johansson, K., Salanterä, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2004. Written orthopedic patient education materials from point of view of empowerment by education. Patient education and counseling 52, 2, 175-181. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier ScienceDirect.

Opinnäytetyön raportointiohjeen mukaan saman tekijän teokset lähdeluettelossa ilmoitetaan ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan, mutta miten toimitaan tässä tilanteessa, kun näissä kaikissa lähteissä on yksi sama tekijä, mutta muut tekijät vaihtelevat? Onko järjestys tuo, mikä yllä, joka on laadittu sillä periaatteella, että noiden kaikkien lähteiden tekijä on tavallaan eri ja siksi ne on järjestetty aakkosjärjestykseen piittaamatta ilmestymisajankohdasta? Kahdessa viimeisessä lähteessä tosin tekijä on sama ja siksi ne on laitettu aikajärjestykseen vanhimmasta nuorimpaan.

Vastaus, täydennys (eri argumentit) 26.3.2019:

SFS 5989 -standardi sanoo tästä näin:

  • Tietolähteet, joilla on vain yksi tekijä, sijoitetaan ennen niitä lähteitä, joiden viite alkaa samalla nimellä ja joilla on monta
    tekijää.
  • Jos yhdeltä tekijältä on monta tietolähdettä, ne esitetään kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

JAMKissa ei noudateta tätä standardin suositusta: ”Tekijän itse laatimat tietolähteet edeltävät muita tietolähteitä, joihin hän on viitannut.” JAMKissa kaikki lähteet ilmoitetaan yhdessä luettelossa kaikki lähteet aakkosjärjestyksessä.

JAMKissa ei myöskään ole noudatettu tätä: ”Jos luettelossa on useita tietolähteitä, joilla on monta tekijää, joista ensimmäinen on sama, ne voidaan esittää aikajärjestyksessä joko ensimmäisen tai kahden ensimmäisen tekijän mukaan aakkostettuna. Näin on helpompi verrata
viitteitä tekstiviitteisiin, joissa ilmoitetaan aikamääreen jälkeen ainoastaan ensimmäisen tekijän nimi sekä ”ja muut”, ”et al.” tai vastaava ilmaisu”.

JAMKissa kaikki tekijät ilmoitetaan lähdeviitteessä (ks. esim. Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa, harvinaisia poikkeusia lukuunottamatta (ks. esim. Tutkimuksella 117 tekijää). Lähdeviitteet aakkostetaan lähdeluettelossa sanoittain standardin SFS 4600:2000 mukaisesti, jamkilaiset voivat lukea standardia SFS Online -palvelussa.

Eli järjestys pysyy:
Johansson, K. 2006. [vain yksi tekijä]
Johansson, K., Nuutila, L., Virtanen, H., Katajisto, J. & Salanterä, S. 2005. [monta tekijää, Nuuttila tulee ennen Salanterää]
Johansson, K., Salanterä, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2002.[samat tekijät, vanhin lähde aloittaa]
Johansson, K., Salanterä, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2004. [samat tekijät, julkaisuvuoden mukaan vanhimmasta uusimpaan, tämä uudempi kuin edellinen]

Aiempi vastaus:

Juuri noin!

Miksi yksin kirjoitettu teos tulee ekaksi ja muiden kanssa kirjoitetut vasta sen jälkeen? Tutki ja kirjoita -merkkiteos kertoo periaatteen napakasti: ”Jos kirjoittajalla on yksi tai useampia kumppaneita, yksin kirjoitetut sijoitetaan lähdeluetteloon ennen toisten kanssa kirjoitettuja.”

Sitten sanoittaisen aakkostuksen periaatteita noudattaen julkaisu, jossa toisena kirjoittajana Johanssonin jälkeen on Nuutila, tulee ennen sitä kirjaa, jossa Salanterä on toisena kirjoittajana (ks. sanoittaisesta aakkostuksesta esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2008, 24; Korpela 2012). Periaatteeseen kuuluu myös, että ihmisten nimet aakkostetaan ensisijaisesti sukunimen mukaan ja etunimet otetaan huomioon vasta toissijaisesti (ks. esim. Korpela 2012).

Sitten kolmanneksi nuo yhden ja saman porukan kirjoittamat julkaisut tulevat normisti ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan.

Lisäpohdintaa, jolla ei ole tässä tapauksessa merkitystä:
Jos aakkostus tehtäisiinkin merkki merkiltä eikä sukunimi sukunimeltä, voisi joissakin tapauksissa lähteet tulla eri järjestykseen. Saattaapi olla, että merkkikohtaista aakkostusta kohti mennään sitä mukaan, kun tietokoneiden annetaan lajitella luettelot. Eurooppalais-suomalainen tekstinlajittelustandardi (SFS-EN 13710) kertoo tarkasti, missä järjestyksessä erilaiset merkit lajitellaan, esimerkiksi tietokoneohjelmoinnissa. Suomessa otetaan kuitenkin huomioon kansallinen aakkostustapamme eli ääkköset loppuun: abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö. Esimerkkitapauksessasi lajittelujärjestys on kuitenkin kummallakin tavalla ihan sama.

Lue halutessasi lisää:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. 2008. 4. p. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Korpela, J. 2010. Aakkostus Suomessa: standardin SFS 4600 lyhyt selitys ja kommentaari. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Ihmisten kielet. Muokattu viimeksi 26.2.2010. Viitattu 21.8.2012. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html.

Korpela, J. 2012. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 3.8.2012. Viitattu 21.8.2012. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

SFS-EN 13710. European Ordering Rules. Ordering of characters from Latin, Greek, Cyrillic, Georgian and Armenian scripts. Julk. 20.6.2011. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

Kääk, tulikohan nämä nyt oikeassa järjestyksessä, nuo standardit eivät ole helppoja!