Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: ajantasaisuus

Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen:

Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false)

Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?:

https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään.

Toinen Google Books -kysymys:

Opiskelija on löytänyt lähteeksi kirjan, josta löytyy kappale netissä. Mitä olet mieltä, kannattaisiko mainita, että kirja on osaksi verkossa vai ohjeistaa muulla tavoin?

Vsstaus:

Muun muassa näihin kysymyksiin olemme kollegojen kanssa törmänneet tämän kevään Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla.

Google Booksin kirjojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus oman opparin aiheeseen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin lähteiden. JAMKin kirjaston sivuilta löytyy linkkejä eri kriteeristöihin.

On esimerkiksi arvioitava, ovatko kirjat vielä ajan tasalla vaiko tiedoiltaan vanhentuneita.

Lisäksi pitäisi varmistua siitä, ettei kyseessä vaan ole joku ikivanha painos, toisin sanoen onko kirjasta tehty tuon jälkeen tuoreempia muutettuja painoksia.

Minusta ehdottamasi linkkipolku on ok:

Https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Toki suoraa linkkiäkin saa käyttää, mutta polku on todellakin huomattavasti kompaktimpi ja kauniimpi kyseisessä lähdeviitteessä.

Vain osa kirjasta on netissä

Pätkäkirjan lähdeviitteessä voisi ehkä käyttää ilmaisua ”Ote kirjasta”, ”Näyte painetusta kirjasta”, ”Ensimmäiset 24 sivua painetusta kirjasta” tms.:

Linnan, L. & Steckler, A. 2002. Process Evaluation for Public Health Interventions and Research. Kirjan alkuosa, 24 sivua. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://media.johnwiley.com.au/product_data/excerpt/66/07879597/0787959766.pdf.

Näin siis suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Lisäys 23.5.16:
Voisi tietty vielä olla hyvä ehkä mainita tavalla tai toisella, että kyseessä on kirja Google Books -kokoelmasta. Esim: Google Books -kirjan alkuosa, 24 sivua.

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.