Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: ajatusviiva

Viite ICF-luokituskirjaan

Tarkistaisin, että mistä kohtaa teoksien nimi lähdeviitteessä katkaistaan, kun teoksella ei ole henkilötekijää.

Raportointiohjeesta:
Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää
Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.
Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Näin sanoo siis ohje. Oma merkintäni opparissani:
International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

Tässä kohtaa on opparin ohjaajan merkintä: ”lähdeviitteen merkitsemistapa”. Ilmeisesti merkintäni on siis väärin. Laitanko vain (ICF 2011, 3). ? Jätetäänkö kirjan nimestä siis tuo ”alaotsikko pois? Tuntuu vain niin lyhyeltä, siksi haluan tarkistaa…

Vastaus:

Lähdeviitteessä lähteen nimi kirjoitetaan kokonaan. Tekstiviitteessä se voidaan tarvittaessa lyhentää.

Tekstiviitteesi vaikuttaa oikealta. Vaikka se on lyhennetty, se on kuitenkin täysin ymmärrettävä tekstiviite.

Tarkoitat varmaankin painettua kirjaa, jonka tiedot löytyvät Janet-tietokannasta.

Minulla ei ole kyseistä kirjaa käpälässäni juuri nyt, mutta päättelen tietokannan ja kansikuvan perusteella, että lähdeviite voisi olla esimerkiksi tällainen:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Se, mikä nyt kiinnittää huomioni, on tuon ICF-lyhenteen sijainti. Sinä olet kirjoittanut sen julkaisun nimen ensimmäiseksi sanaksi ja tietokannassa se näyttää olevan julkaisun nimen viimeinen sana. Kirjan kannessa se on vasemmassa laidassa yksinään ja sijoitettu pystysuuntaisesti ja muu osa julkaisun nimeä vaakasuuntaisesti. Sen voi siis ymmärtää miten milloinkin. Tässä voi olla selitys saamaasi kommenttiin.

Ensimmäinen tapa viitata

Jos kirjan nimen ymmärtää alkavan ICF-sanalla, silloin tekstiviitteesi on täysin ok ja lähdeviite tulee näin:

ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ajatusviivan tilalla voi olla kaksoispiste.

Tekstiviite voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

a)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

b)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF… 2011, 3).

Lähde- ja tekstiviitestandardi (SFS 5989) antaa mahdollisuuden lyhentää tekstiviitettä, jos nimi on epäkäytännöllisen pitkä. Tekstiviitteen pitää silloinkin olla ymmärrettävä. Jos nimen lyhentää, se on ilmaistava kolmella pisteellä.

Toinen tapa viitata

Jos tekstiviite tehdään em. lähdeviite-esimerkkini mukaisesti, lähdeviite tuli siis näin:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ja tekstiviite:

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF 2011, 3).

Mielestäni tuota rimpsua ei voi lyhentää. Jos sen lyhentää, tekstiviitteen ymmärrettävyys heikkenee oleellisesti.

Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?

Kysymykseni koskee opinnäytetyön kyselyn avointen vastausten raportointia. Olen tulosten raportoinnin yhteydessä laittanut avoimista vastauksista muutaman suoran lainauksen tekstin yhteyteen. Nämähän ilmeisesti kursivoidaan ja sisennetään? Entäpä käytetäänkö lainauksen edessä ajatusviivaa? Saako selvät vastausten kirjoitusvirheet lainauksiin korjata, vai laitetaanko ne sellaisena kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet?

Entäpä laitetaanko kaikki avoimet vastaukset opinnäytetyössä erilliseksi liitteeksi?

Vastaus:

Joo, suorat lainaukset kursivoidaan, sisennetään ja tihennetään (riviväliksi 1).

Lainauksen edessä ei käytetä ajatusviivaa.

Avoimia vastauksia ei yleensä laiteta liitteeksi.

Kirjoitusvirheiden korjaus

Joissakin tutkimusaineiston analyysimenetelmissä jokainen taukokin on merkityksellinen, samoin naurahdukset ja kaikki muutkin äännähdykset. Mutta ilmeisesti tässä ei nyt ole kyse sellaisesta.

Suora lainaus eli sitaatti on, kuten Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 120) todetaan, alkuperäistekstin mukainen. Siis kirjoitusvirheineen.

Mutta saako niitä silti korjata? Se on mahdollista. Tässä sitaatti em. teoksesta (2010, 358):

Jos on tarpeen lisätä sana tai sanoja, vaihtaa alkukirjaimen kokoa tai selventää esimerkiksi pronominiviittausta, nämä selventävät ainekset, esimerkiksi selventävä substantiivi, merkitään hakasulkeisiin [– –]”, esim. ”Oliko Suomen ylimmällä johdolla silloin [v. 1940–41] mahdollisuuksia tietää, että – –?”

Nuo Tutki ja kirjoita -kirjan kohdat koskevat tosin lähteiden siteeraamista. Mutta oletan, että niitä voi soveltaa myös avoimien vastausten lainaamiseen, siis tutkimusaineistosta poimittuihin esimerkkeihin. Selityksiä voi siis lisätä tarpeen mukaan, kunhan erottaa ne lainauksesta hakasulkeiden avulla. Jos joku kohta litteroidussa tekstissä luo esimerkiksi mahdollisuuden väärinymmärtämiseen, selvennys kannattaa merkitä hakasulkeisiin.

Tässä vielä viestinnän lehtori Tarja Ahopellolta saamani vinkki:

Täytesanoja (niin, niin tuota, että,  joo) ei kirjoiteta, eli ”merkityksettömät” ainekset voi karsia pois, samoin lyöntivirheet. Teksti saattaa olla huolimattomampaa kuin lähdemateriaalien teksti, joten kiireestä johtuvia kirjoitusvirheitä ei mielestäni kannata toistaa.

Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä

Word muuttelee viivojen kokoa miten haluaa. Mitä voin tehdä?

Vastaus:

Kirjasto ei neuvo tietoteknisissä ongelmissa. Mutta löysin tällaisen ohjeen yhdestä Optiman työtilasta. Julkaisen sen tässä Kaisan ja Päivin luvalla.

Valitse Wordin ohjelmassa
–          Tiedosto
–          Asetukset
–          Tarkistustyökalut
–          Automaattiset korjauksen asetukset
–          Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa
–          Ota pois ”täppä” kohdasta yhdysmerkit (–) viivoilla (–)
Sen jälkeen Word tekee yhdysmerkin lyhyenä viivana eli kuten pitääkin.

Jos haluat saada ajatusviivan eli pitkän viivan, niin sen saat näppäinyhdistelmällä Ctrl ja numeronäppäimistön -merkki. Jos läppärissä ei ole numeronäppäimistöä, niin ajatusviivan tekeminen onnistuu lisää merkki -toiminnon kautta.

Huom! Asetus on konekohtainen eli jos teet opinnäytetyötä eri koneilla, niin muista ensimmäiseksi tarkistaa tuo asetus kuntoon!

Lähde:
Partanen, K. & Hänninen-Pihlajamäki, P. 2013. Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä. Ohje. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Optima-opiskeluympäristö, työtila HBZ30200.3S0V1 Tutkimusmenetelmä. Viitattu 11.12.2013. Https://optima.jamk.fi.

Aineistoesimerkkien sisennys

Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta.

Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen:

”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden muun kanssa niin, toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla ja tän hevosen selkään tulemiset ja kaikki tämmöset niinku korkeudet etäisyydet oli hänelle hyvin haastavia, niin ne oli ensinnäkin meillä tietenkin osatavotteina.”

ja haluaisin ottaa sieltä esimerkiksi kohdan: ” toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla” niin miten merkitsen että kohta on keskeltä lausetta?

Ja onko tosiaan niin, että jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä ollenkaan? Kursivoidaanko se kuitenkin ja laitetaan lainausmerkkeihin?

Eikö tämä vaikuta häiritsevästi ulkoasuun, jos osa lainauksista on sisennetty ja osaa ei ja mikäli sisennettyjä lainauksia ei laiteta lainausmerkkeihin ja sisentämättömät laitetaan? Vai olenko ymmärtänyt (mielestäni melko epäselvistä raportointiohjeista) väärin?

Vastaus:

Voit merkitä aineistoesimerkkisi ajatusviivoilla:

”– – toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla – –”

Ja jep, jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä. Raportointiohje sanoo: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Pitkät suorat ja siksi sisennetyt lainaukset kursivoidaan. Eikä niitä merkitä lainausmerkkeihin. Pitkä lainaus on neljä riviä tai enemmän. Lyhyet lainaukset, jotka ovat keskellä muuta tekstiä, merkitään lainausmerkkeihin. Lyhyiden lainausten kursivoinnista raportointiohje ei neuvo mitään. Ne voi kursivoida tai olla kursivoimatta.

Olen samaa mieltä kanssasi, että kaikki aineistoesimerkit olisi johdonmukaisuuden vuoksi hyvä sisentää ja kursivoida.

Vaihteleva toimintatapa vaikuttaa häiritsevästi paitsi ulkoasuun, myös tulosten ymmärrettävyyteen.

Mm. laadullisessa tutkimuksessa korostetaan toimintatapaa, jossa lukijalle annetaan mahdollisuus selvästi erottaa se, mikä on kirjoittajan omaa ajattelua, mikä haastateltavien sanomisia (ks. esim. Tutki ja kirjoita 2010, 268). Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusote on induktiivinen (mts. 266). Se tarkoittaa, että yksityisistä havainnoista päätellään jotain yleisempää, tehdään yleistyksiä. Siksi ajattelen, että ne aineistoesimerkit, jotka opparintekijä valitsee kuvaamaan aineistoaan, ovat tärkeitä. Ja että ne voisivat sen vuoksi näkyä tekstissä selvästi, toisin sanoen sisennettynä ja kursiivilla (italics).

Näin kesken lukuvuotta ohjetta ei kovin herkästi mennä muuttelemaan. Tämä asia on kuitenkin tullut esiin viime aikoina useissa opiskelijoiden yhteydenotoissa, joten keskustelin asiasta viestinnän opettajien kanssa.

Ja näin ohjeistamme: Kyllä aineistoesimerkeissä lyhyet siteeraukset voidaan esittää erillisinä, ellei niitä halua liittää tekstin yhteyteen. Jos haluaa, lyhyet lainaukset voivat olla sisennettyinäkin lainausmerkeissä selvyyden vuoksi.

Yritämme ohjeistaa raportointiohjeessa tätä kohtaa uudella tavalla, mahdollisesti esimerkeillä höystettyinä.  Muutan myös aiempaa kirjoitustani aineistoesimerkeistä.