Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: alaviitteet

Sanan selitys sanaston tai alaviitteen avulla

Minulla on opinnytetyössäni luettelo ajatusviivoilla.  Useat siinä olevat sanat kaipaavat selvennystä, eikä asiayhteyteen pitkästi selventäminen näytä selkeältä.

Haluaisinkin merkitä sanat tähdellä, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu. Voinko merkata sanojen perään pelkän * tähden, vai voiko tähden perään liittää myös numeron *1 ? Ja kuuluisiko numeron olla pienempi ja esim. ylänurkassa? En myöskään löytänyt tietoa, kuinka luettelo noista selvitettävistä sanoista toteutetaan? Tuleeko se normaalisti tekstiin, mihin kohtaan ja minkä kokoisella fontilla?

Vastaus:
Tässä on ainakin kaksi mahdollisuutta: erillinen sanasto tai alaviitteiden käyttö.

Erillinen sanasto

Raportointiohjeessa luvussa Opinnäytetyön rakenne tuumataan näin:

Joillakin aloilla opinnäytetöissä tarvitaan toisinaan lyhenteiden luetteloa tai erillistä sanastoa. Niiden paikka työssä on sisällysluettelon jälkeen ennen ensimmäistä tekstilukua.

Jos sinulla on useita sanoja, tai esim. kokonainen sivu selitystä kaipaavia termejä, erillinen sanasto on hyvä ratkaisu.

Sen paikka on siis sisällysluettelon, kuvioluettelon ja taulukkoluettelon jälkeen. Ennen tekstiä.

Alaviitteet

On myös mahdollista käyttää alaviitteitä. Esimerkiksi Wordissä voit lisätä alaviitteitä Viittaukset-välilehdellä. Silloin tekstissä olevaan sanaan ”kiinnitetään” pieni numero sanan jälkeen, ikään kuin sanan oikeaan yläkulmaan. Sivun alareunasta lukija voi katsoa numeron kohdalta kyseisen sanan selityksen tai muun siihen liittyvän tärkeän lisätiedon.

Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde?

Vastaus:

Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa.

Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) alkuperäislähteestä on kuitenkin hyvä kertoa.

Esimerkiksi, jos Virtanen on alkuperäislähde ja Lahtinen se lähde, jota olet itse lukenut, kuvioseloste voisi tulla esimerkiksi näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Jos olet muokannut kuviota, litannia tulee vaikkapa näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut, muokattu; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Ongelma lukijan kannalta on tietty se, että hänen on etsittävä ensin Lahtinen-lähde käsiinsä, josta saa tarkemman tiedon Virtanen-lähteestä, jos haluaa tarkistaa tuon Virtasen alkuperäisen kuvion. Jos ajatellaan, että Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja, Virtanen 2008 ei kerro lukijalle tässä tapauksessa oikein mitään. Jäinkin miettimään sitä, olisiko silloin lukijaystävällistä ilmoittaa Virtanen-lähteen tiedot vaikka alaviitteessä. Silloin se ei ole lähdeluettelossa (lähteet jotka olet itse lukenut), mutta lukija kuitenkin saisi perustiedot toissijaisestakin lähteestä.