Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: avoimet vastaukset

Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?

Kysymykseni koskee opinnäytetyön kyselyn avointen vastausten raportointia. Olen tulosten raportoinnin yhteydessä laittanut avoimista vastauksista muutaman suoran lainauksen tekstin yhteyteen. Nämähän ilmeisesti kursivoidaan ja sisennetään? Entäpä käytetäänkö lainauksen edessä ajatusviivaa? Saako selvät vastausten kirjoitusvirheet lainauksiin korjata, vai laitetaanko ne sellaisena kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet?

Entäpä laitetaanko kaikki avoimet vastaukset opinnäytetyössä erilliseksi liitteeksi?

Vastaus:

Joo, suorat lainaukset kursivoidaan, sisennetään ja tihennetään (riviväliksi 1).

Lainauksen edessä ei käytetä ajatusviivaa.

Avoimia vastauksia ei yleensä laiteta liitteeksi.

Kirjoitusvirheiden korjaus

Joissakin tutkimusaineiston analyysimenetelmissä jokainen taukokin on merkityksellinen, samoin naurahdukset ja kaikki muutkin äännähdykset. Mutta ilmeisesti tässä ei nyt ole kyse sellaisesta.

Suora lainaus eli sitaatti on, kuten Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 120) todetaan, alkuperäistekstin mukainen. Siis kirjoitusvirheineen.

Mutta saako niitä silti korjata? Se on mahdollista. Tässä sitaatti em. teoksesta (2010, 358):

Jos on tarpeen lisätä sana tai sanoja, vaihtaa alkukirjaimen kokoa tai selventää esimerkiksi pronominiviittausta, nämä selventävät ainekset, esimerkiksi selventävä substantiivi, merkitään hakasulkeisiin [– –]”, esim. ”Oliko Suomen ylimmällä johdolla silloin [v. 1940–41] mahdollisuuksia tietää, että – –?”

Nuo Tutki ja kirjoita -kirjan kohdat koskevat tosin lähteiden siteeraamista. Mutta oletan, että niitä voi soveltaa myös avoimien vastausten lainaamiseen, siis tutkimusaineistosta poimittuihin esimerkkeihin. Selityksiä voi siis lisätä tarpeen mukaan, kunhan erottaa ne lainauksesta hakasulkeiden avulla. Jos joku kohta litteroidussa tekstissä luo esimerkiksi mahdollisuuden väärinymmärtämiseen, selvennys kannattaa merkitä hakasulkeisiin.

Tässä vielä viestinnän lehtori Tarja Ahopellolta saamani vinkki:

Täytesanoja (niin, niin tuota, että,  joo) ei kirjoiteta, eli ”merkityksettömät” ainekset voi karsia pois, samoin lyöntivirheet. Teksti saattaa olla huolimattomampaa kuin lähdemateriaalien teksti, joten kiireestä johtuvia kirjoitusvirheitä ei mielestäni kannata toistaa.