Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: doi

Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne

Mikä on lähdemerkinnän rakenne silloin, kun kyseessä on tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli?

Vastaus:

Raportointiohjessa, luvun 5.3 alussa oleva linkki antaa hyvän ohjeen siihen, miten lähdemerkintä tehdään kirjaan ja moniin muihinkin lähteisiin.

Siitä huolimatta opiskelijat ovat joskus hämmentyneitä silloin, kun pitää viitata tieteelliseen artikkeliin. Tässä jelppiä siihen tilanteeseen.

Tieteellisen artikkelin lähdemerkintä

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Lähteen alanimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin. Nettiosoite tai -polku verkkolähteisiin.

Esimerkkejä, artikkeli JAMKin ostamassa lisenssitietokannassa:

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 134, 13, 1397–1403. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Terveysportti.

Wu, L., Zhang, Y., Choo, K. R. & He, D. 2018. Efficient identity-based encryption scheme with equality test in Smart City. IEEE Transactions on Sustainable Computing, 3, 1, 44–55. doi: 10.1109/TSUSC.2017.2734110. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, IEEE.

Esimerkkejä, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli avoimessa netissä:

Lüthje, M. & Saari, R. 2018. Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima. Kirjallisuuskatsaus. Matkailututkimus, 14,1, 42–54. Viitattu 6.11.2018. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/73028.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Yleisohje kaikkiin lähteisiin

Yleisohje siitä, mitä elementtejä lähdeviitteessä voi olla plus missä järjestyksessä ne kannattaa ilmoittaa:

  • Henkilötekijät = Tekijät joilla on tekijänoikeus lähteen sisältöön. (Poikkeus: Jos julkaisulla on monia eri rooleissa toimivia tekijänoikeudellisia tekijöitä, aloita lähteen nimellä. Esim. elokuvat yms.)
  • Julkaisuvuosi on aina lähdeviitteen toka tieto. Jos julkaisuvuotta ei kerrota, niin no date -> N.d.
  • Lähteen nimi
  • Lähteen alanimi tarvittaessa, jos se selventää lähdeviitettä. Lähteen nimen ja alanimen väliin tulee piste. (Ei ole varsinainen virhe, jos siinä on joku muu välimerkki, kuten tietokannasta napatuissa lähdeviitteissä usein on – tai viitteidenhallintasovelluksella tehdyissä lähdeviitteissä- kunhan käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa tapaa).
  • Tallennetyyppi (tekninen, ulkoinen) vain tarvittaessa, esim. DVD, AutoCAD DWG-tiedosto, Äänikirja
  • Julkaisun laji (sisältö) ja sitä tarkentavat tiedot tarvittaessa. Esimerkiksi:
    • Opinnäytetyö, ylempi AMK.
    • Muita lajeja: Pöytäkirja pp.kk.vvvv. Muistio pp.kk.vvvv. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Tiedote pp.kk.vvvv. Valokuva pp.kk.vvvv. Esite. Vuosikertomus. Juliste. Käyttöohje. Tiivistelmä. Partituuri. Patentti. Luentomuistiinpanot. Luento. Diat. Elokuva.
  • Tuotetiedot
    • Toimitetusta julkaisusta ei käytetä ilmaisua ”Toimitetussa julkaisussa” vaan ”Julkaisussa”.
    • Muut tekijät: Julkaisun toimittajat voi halutessaan kertoa, muista suora sanajärjestys; esimerkki: Toim. E. Sukunimi.
    • Painostiedot: painos, laitos, versio tms. (1. painosta ei ilmoiteta)
    • TV- tai radio-sarjat: Tarvittaessa tiedot kaudesta ja jaksosta.
    • Media/julkaisukanava
      • Kirjoista Kustantajan kotipaikka: Kustantaja
      • Lehdistä Lehden nimi
      • Muut esim. TV-kanavan nimi tai radiokanavan nimi
      • Opinnäytteistä Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto. Jos kaikkia näitä ei kerrota kansi- tai kuvailulehdellä, ilmoita ne, jotka kerrotaan.
      • Muistioista yms. Organisaatio, tarvittaessa tarkemmin.
    • Tarkin mahdollinen julkaisu- tai esitysaika, esim. päivämäärä tai ’vuosikerta, numero’; joissakin lehdissä nro/vuosi. Jos vuosikerran selvittäminen on hankalaa, pelkkä numerokin on ok.
    • Lähteen sijainti julkaisussa: sivut yms.
    • Päivitysaika tarvittaessa nettilähteissä ja muissakin lähteissä
  • Julkaisusarjatiedot, ei pakollisia JAMKissa, saa ilmoittaa; merkitään kuten julkaisussa.
  • Lisätiedot/ muut tiedot tarvittaessa: Mitä lukijan on tiedettävä lähteestä saadakseen käsityksen sen luotettavuudesta yms. tai saadakseen sen tarvittaessa käsiinsä?
    • Tunnistetta (standarditunnus esim. ISBN, ISSN) ei yleensä merkitä JAMKissa. DOI tulee usein automaattisesti, jos lähdeviite muodostetaan tietokannassa esim. cite-toiminnolla, tai jos käytetään jotain sovellusta viitteiden hallintaan. DOI saa olla viitteessä: ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto
    • Tiedot nettisivusta.
    • Sähköposteista ilmoitetaan vastaanottajan nimi ja asema sekä viestin sisällön lyhyt kuvaus.
  • Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin.
  • Nettiosoite tai -polku aina verkkolähteisiin!
    • Jos nettiosoite on selkeä ja lyhyt, käytetään sitä. Jos verkko-osoite on pitkä ja koukeroinen, voi ilmoittaa polun lähteeseen.
    • Jos käytät lisenssitietokantaa, ilmoita polku lähteeseen, esim. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.
    • Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi, ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto.

DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa?

Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite?

Vastaus:

DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona.

Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja näppärästi julkaisuun. Mutta jos lukija on kyseisten verkkojen ulkopuolella, DOI vie sivulle, jossa pyydetään ostamaan kyseinen lähde.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tällainen artikkeli, joka löytyy Cinahl Plus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta; menin tietokannan käyttöliittymään Janetin kautta:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal of Nursing, 23, 17, 942 – 948. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

DOI-osoite lähdemerkinnässä

Kun klikkaan artikkelin otsikkoa tuloslistalla, saan lähdeviitteen aihion klikkamalla Cite-toiminnon kuvaketta. (Siihen pääsee myös PDF-tiedoston vieressä olevista kuvakkeista, valitse paperinnäköinen kuvake).

Sen jälkeen minun on valittava, millä viittaustyylillä haluan lähdeviitteen. Valitsen tässä tapauksessa APA-tyylisen lähdeviitteen, koska silloin DOI tulee mukaan lähdeviitteeseen:

Quinn, G. (2014). Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23(17), 942-948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942

JAMKin lähdemerkinnäksi tämä muuttuu ”siivoamalla” ja lisäämällä Viitattu + päivämäärä sekä verkko-osoite tai nettipolku:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23,17, 942 – 948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

Doi-linkki voi pelittää oikein, jos olet sellaisen korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen verkossa, joka on ostanut lisenssin tietokantaan, jossa tuo artikkeli on. Esimerkiksi silloin kun olet JAMKin tiloissa, tai JAMKin verkon ulkopuolella kirjautuneena Janet-tietokantaan JAMKin tunnuksillasi.

Miksi DOI-osoite ei ole suositeltava ainoaksi verkko-osoitteeksi?

Kun kokeilen kotoani kyseistä DOI-linkkiä sillä tavalla, että en ole kirjautunut JAMKin Janet-tietokantaan, saan tuloslistalle tällaisia vaihtoehtoja:

  • Pääsen PubMed-tietokantaan, jossa on artikkelilsta perustiedot ja tiivistelmä. PubMed ehdottaa myös muita samankaltaisia artikkeleita.
  • PubMedissä on ’Full text links’, jota klikkamalla pääsen Mark Allen Group -nimisen kustantamon ylläpitämälle verkkolehtien sivustolle (MAG Online) ja siellä erityisesti British Journal of Nursing -lehden verkkosivulle, jossa kyseisen artikkelin perustiedot ja tiivistelmä ovat. Jotta saisin artikkelin (full text tai pdf) näkyville, pitäisi minun kirjautua sivustolle, eikä minulla ole sinne tunnuksia.
  • Edellä mainitulla artikkelin verkkosivulla annetaan myös mahdollisuus ostaa artikkeli: ”PPV – Single article access – Healthcare for GBP25.00”. En osta, koska pääsen artikkeliin maksuttomasti Janetin kautta!

Muut tuloslistan osumat DOIn perusteella, mm.:

  • ResearchGate näyttää artikkelin perustiedot ja tiivistelmän. Voin lähettää kirjoittajalle pyynnön saada artikkelista kopio. Usein ReseachGatessa on joko rinnakkaistallenne tai esimerkiksi viimeinen vedos/luonnos tekstistä, ei välttämättä juuri samannäköinen artikkeli, kuin millaisena se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
  • Muitakin sivustoja näyttää olevan, joissa on artikkelin perustiedot ja tiiviistelmä.

Ezproxy-osoitteet oppimateriaaleissa

Kun klikkaan Cinahl Plus with Full Text -tietokannassa esimerkkinä käyttämäni artikkelin otsikkoa tuloslistalla (Janetiin kirjautuneena), pääsen artikkelin perustietoihin. Siellä on yksi rivi, joka koskee DOIta:

DOI: http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.12968/bjon.2014.23.17.942

Tämä DOI näyttää jonkin verran erilaiselta kuin cite-toiminnolla löytämäni DOI, vaikka vie kyllä samaan julkaisuun, jos olet kirjautuneena Janetiin JAMKin tunnuksillasi tai jo valmiiksi JAMKin verkossa.

Osoitteessa on sana ezproxy. Siitä voi päätellä, että kyseessä on etäyhteyslinkki. Se tarkoittaa JAMKin kirjaston hankkimat maksulliset lisenssitietokannat ovat jamkilaisten käytettävissä esimerkiksi kotona tai vaikka Singaporessa, kunhan henkilö on kirjautunut Janetiin JAMKin tunnuksilla tai on Citrix-etäkäyttöyhteydessä JAMKin verkkoon. (Ezproxy on ohjelmisto/välityspalvelin, se lausutaan usein easyproxy/iisiproksi. JAMKin tunnuksilla kirjautuminen taas hyödyntää Shibboleth-ohjelmistoa.)

Ezproxy-linkki on kätevä esim. silloin, kun opettaja haluaa linkittää julkaisun vaikka verkkokurssille, sillä opiskelijat pääsevät julkaisuun etäyhteyslinkin avulla.

Ezproxy ei kuitenkaan ole pätevin verkko-osoite lähdemerkinnässä. Siihen pääsee vain, jos pystyy kirjautumaan JAMKin verkkoon henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksilla. Kaikkia verkko-opparin lukijoita se ei palvele, edes opparintekijä itse ei pääse siihen valmistumisensa jälkeen.

Lisäys 29.11.18: Ezproxyllinen linkki tulee joissakin tietokannoissa, esim. EBSCOn tietokannoissa, myös pysyvä linkki -toiminnosta.

Älä käytä selaimen osoiterivin osoitetta

Selaimen osoiterivin osoitetta ei kantsi käyttää lähdemerkinnässä silloin, kun kyseessä on tietokanta, johon JAMK on ostanut lisenssin jamkilaisia varten. Osoiterivin linkeissä on tyypillisesti istuntokohtaisia tietoja, jolloin et itsekään välttämättä pääse jatkossa lähteen tykö kyseistä osoitetta klikkaamalla. Eivätkä istuntokohtaiset linkit useinkaan toimi JAMKin verkon ulkopuolella.

Aiempi kirjoitus Oppariblogissa liittyen DOI-osoitteisiin: Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?  (14.3.2017)

 

Lisäys 5.11.18:

DOI verkko-osoitteeksi jos muuta osoitetta ei ole

Joskus doi näyttää toimivan ainoana verkko-osoitteena  avoimen tieteen maksuttomaan artikkeliin, ainakin DOAJ-tietokannassa useimmat artikkelit näyttäisivät linkittävän sisältönsä doi-osoitteen avulla. Silloin doi toimii verkko-osoitteena, ja laittaisin sen lähdeviitteessä viimeiseksi. Doi vie vapaasti netissä olevaan artikkeliin eikä maksua vaativalle sivulle.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Tosin tässäkin voi halutessaan laittaa osoitteeksi sen polun, jota myöten eteni artikkeliin.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. DOI: https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, DOAJ.

Menin siis kirjaston Janetin kautta DOAJ-tietokantaan (sis. vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita), jossa tein haun hakulauseella:

”social media” AND marketing AND (scandinavian OR finland)

Tuloslistalta bongasin em. artikkelin.

Lisäys 7.11.18: Kirjoitin tästä myös postauksessani Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne:

”Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi – – ”

Sivunumerot 6905395010p1-6905395010p3

AJOT-lehden e-version sivunumerointi pisti miettimään:

Nilsen, D. Gillen, G. Arbesman, M. Lieberman, D. 2015. Occupational Therapy Interventions for Adults With Stroke. Research Article. American Journal of Occupational Therapy, September Volume 69, Number 5. Viitattu 19.1.2017.

Ko artikkelin tunniste on 6905395010, ja Pubmed tietokannassa on perässä p1-3 eli artikkelin sivut 1-3.

Jokainen e-artikkeli on numeroitu noilla pitkillä numeroilla, plus p1-jotain. Esim. yksi uudempi artikkeli 7201170010p1-7201170010p4 miten suosittelisit numeroinnit merkittäväksi? Käytetäänkö p-kirjainta välissä vai ei?

Vastaus:

Tein Janetissa haun kansainvälisten aineistojen hakutoiminnolla. Kyseinen artikkelin näyttää löytyvän American Journal of Occupational Therapy -lehden sivulta.

Ennen kuin pääsen artikkelin pdf-tiedostoon, näen tosiaan tällaisen tiedon:

Am J Occup Ther. 2015; 69(5):6905395010p1-6905395010p3. doi: 10.5014/ajot.2015.695002

Onhan tuo melko sotkuisen näköinen sivunumero-tieto: 6905395010p1-6905395010p3

PDF-artikkelissa lehden oma lähdeviite-ehdotus näyttää olevan tällainen, sivunumeroita ei edes mainita:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M., & Lieberman, D. (2015). Evidence Connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 6905395010. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002

JAMK-tyylinen lähdeviite saadaan noiden perusteella.

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010p1–6905395010p3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Lähdemerkintä onnistuu siis noiden sivunumerohirviöidenkin kanssa. Hyväksyisin kyseisen lähdeviitteen.

Viestinnän opet eivät suosittele sivut/pages-ilmaisuja lyhennettyinä eikä kokosanoina. Kokeilen, miltä viite näyttää, jos läimäsen tuon artikkelin tunnusteena toimivan numerosarjan lehden numeron ja sivunumeroiden väliin:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1–3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Näyttää ihan ok:lta minun silmiini. Hyväksyisin tämänkin.

Nettiosoite

Nettiosoite voi olla suora doi, jos se todellakin vie maksuttomaan artikkeliin. Jos se vie sivulle, josta voi ostaa sen (purchase tms.), silloin en sitä käyttäisi varsinaisena osoitteena.

Nettiosoite voi olla polku, jota myöten lukija löytää artikkelin. Myös search-toiminnon voi mainita nettiosoitteen yhteydessä, jos lukija sillä tavalla löytää artikkelin nopeasti:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1-3. Viitattu 19.1.2017. https://ajot.aota.org/, search.

Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit?

Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai?

esim.

Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited.

vai pitääkö tähän laittaa linkki?
entäs jos artikkeliin on kirjauduttu jamkin tietokannan kautta (emerald)?

Vastaus:

Opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.

Se ei kuitenkaan vaikuta tähän periaatteeseen: Verkkolähteistä ilmoitetaan aina viittauspäivämäärä ja verkko-osoite. Verkko-osoite on URN, URL, DOI tai nettipolku lähteeseen.

Esimerkkejä:

URN:
Accessed 15 April 2016. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk–1236326673–1.

URL eli tavallinen nettiselaimen osoiterivillä oleva linkki:
Accessed on 13 January 2017. Retrieved from http://www.freep.com/article/20140112/BUSINESS03/301120152.

DOI:
Accessed on 16 April 2016. doi:10.1002/bltj.20335.

Lisäys DOI-asiaan 28.3.17/sp, jos käytät DOI:ta: DOI:n lisäksi suosittelen laittamaan myös nettilinkin, kuten yllä, tai nettipolun tietokantaan, kuten alla. Tämä sen vuoksi, että DOI vie ainakin JAMKin verkon ulkopuolella kustantajan verkkosivulle, jossa artikkelia ei voi yleensä lukea ostamatta (purchase) sitä ensin. Hinta näyttää olevan usein yli 30 euroa, mikä ei ole pikkusumma opiskelijalle.

Nettipolku:
Accessed on 14 March 2017. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Eli vastaus on, että 1) pitää laittaa linkki, jos olet lähteen löytänyt netistä, ja 2) laita nettipolku Emeraldiin, kuten viimeinen esimerkki.

Muita huomioita:
Jätä sulut pois numero 3:n ympäriltä.

Enkunkielisen ja suomenkielisen raportointiohjeen ero tulee tässä näkyviin. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat laittavat lehden nimen jälkeen pilkun, suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat eivät laita.

 

Letter to the editor

Entä tällainen sähköinen julkaisu: http://ajh.sagepub.com/content/early/2013/05/30/1049909113492373.extract

Viitataanko näin:
Marcus, D. A., Blazek-O´Neil, B. & Kopar, J.L. 2013. Symptom Reduction Identified After Offering Animal-Assisted Activity at Cancer Infusion Center. American Journal of Hospice & Palliative medicine 00(0) 1-2. Letter to the Editor.

Vastaus:

Sivulla on maininta: A more recent version of this article was published on [05-08-2014]. Uusinta tai viimeisintä versiota kantsii käyttää, jos mahdollista.

Mutta maaliskuun 2013 lehden numeron sisällysluettelosta löysin nämä tiedot:
Dawn A. Marcus, Betsy Blazek-O’Neill,and Jennifer L. Kopar
Symptomatic Improvement Reported After Receiving Reiki at a Cancer Infusion Center
AM J HOSP PALLIAT CARE March 2013 30: 216-217, first published on December 5, 2012 doi:10.1177/1049909112469275

Tämän perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 216 – 217. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite tai doi.

Vapaassa netissä näyttäisi olevan vain tiivistelmä. Jos käytät sitä lähteenä, merkitse lähdeviitteeseen, että on tiivistelmä.

Koko artikkeli on jamkilaisten käytettävissä Cinahl with full text -tietokannassa. Näyttää siltä, että artikkeli on tosiaan julkaistu maaliskuussa 2013, lehden numerosssa 2.

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 2, 216 – 217. Viitattu 12.3.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Cinahl with full text.

Tuo Cancer infusion center kirjoitetaan enkunkielelisenä erisnimenä kaikki alkukirjaimet isona, muutenhan suomenkielisessä lähdeviitteessä sanat kirjoitetaan normaalisti.