Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: Ebscon tietokannat

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteet

Teen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ilmoitanko hyväksymäni lähteet lähdeluettelossa vai ovatko ne  tutkimusaineistoa, jota ei ilmoiteta lähdeluettelossa?

Vastaus:

Kaikissa opinnnäytetöissä, kaikilla aloilla ja kaikissa tutkinto-ohjelmissa tietoa etsitään aina johdonmukaisesti/systemaattisesti (systemaattinen tiedonhaku). Myös katsaus lähteisiin (kirjallisuuskatsaus) tehdään jokaikisessä opparissa, eli kerrotaan tiivistetysti tärkeimmät asiat aiemmista tutkimuksista.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jota käytetään JAMKissa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.  Tutkimuskirjallisuudesta tehdään yhteenveto, keskitytään tutkimuskysymykseen PICO-malliin perustuen ja otetaan huomioon tutkimustiedon näytön asteet. Se ei ole siis mikä tahansa kirjallisuuskatsaus, vaan vaatii tietynlaisen prosessin, jossa edetään määrätynlaisilla askeleilla.

Kollegani informaatikko Arja Kunnela kertoo systemaattieista kirjallisuuskatsauksesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön opintojaksoilla sekä lukukausittain kirjaston kaikille avoimissa koulutuksissa.

Lähteet ilmoitetaan

Kysyin asiasta kahdelta sosiaali- ja terveysalan opettajalta. Vastaus on: ”Kaikki lähteet joihin viitataan tulee olla lähdeluettelossa myös kirjallisuuskatsauksissa”.

Sama linja myös tietokannoissa: Cochrane

Pläräsin Cochrane-katsauksia. Tyypillisesti lähdeluettelossa ilmoitetaan lähteet. Tosin ne jaotellaan JAMKin tavan vastaisesti moneksi eri luetteloksi:

References to studies included in this review
References to studies excluded from this review
References to studies awaiting assessment
Additional references
References to other published versions of this review

JAMKissahan nämä kaikki ovat yhdessä ja samassa lähdeluettelossa, jossa on myös muita lähteitä, esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Opiskelija taitaa ilmoittaa tekstissä tai taulukoissa tai liitteissä ne lähteet, jotka sisältyvät systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja ne lähteet, jotka hän perkaa siitä pois.

Kuten myös Cinahlissa

Vilkaisin myös Ebsco-kustantamon Cinahl-tietokantaa, siellä erityisesti Academic Journals -tyyppisissä lehdissä julkaistuja systemaattisia katsauksia. Näyttää siltä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki lähteet. Ne lähteet, jotka valitaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, merkitään lähdeluettelossa tähdellä: ”* Indicates the studies that were included in the systematic review.”

Tai ainakin siis näin oli menetelty siinä ekassa systemaattisessa katsauksessa, joka tuli tuloslistalla ekaksi ja johonka klikkasin 😉 Se oli tämä:

Chang, C., Mu, P., Jou, S., Wong, T., & Chen, Y. 2013. Systematic Review and Meta-Analysis of Nonpharmacological Interventions for Fatigue in Children and Adolescents With Cancer. Worldviews On Evidence-Based Nursing, 10, 4, 208-217. doi:10.1111/wvn.12007. Viitattu 27.4.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebsco Cinahl.

Lisätietoa

Erilaisista kirjallisuuskatsauksista mm.:
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.4.2015. Http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

PICO-mallin käytöstä:
Isojärvi, J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: Pico-asetelma informaatikon työkaluna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen informaatikon seminaariesitelmä 13.4.2011. Viitattu 30.4.2015. Http://www.bmf.fi/file/view/PICO-asetelma+informaatikon+ty%C3%B6kaluna.pdf.

Isojärvi, J. 2015. Kirjallisuushaku. Osio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Viitattu 30.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi/hta-opas/kirjallisuushaku.