Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: järjestys

Kirjoittajat aakkosjärjestykseen?

 Jos kirjassa kirjoittajat on mainittu muussa kuin aakkosjärjestyksessä, niin aakkostetaanko ne lähteeseen kuitenkin? Siis esimerkki kirjassa: Rantamäki-Kauhanen-Kolari. Miten lähdeluetteloon?

Vastaus:

Lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirjassa.

Yleensä järjestyksellä on merkitystä: kirjassa on luultavasti eniten ekan kirjoittajan ajatuksia/tutkimustuloksia tms.

Sukunimien etuliitteet lähdeluettelossa: van, de, …

Referoin kirjaa, jonka on kirjoittanut Marieke de Mooij, enkä ole varma miten merkitsen lähteen tekstiin (de Mooij, sivu) vai (De Mooij, sivu)? Ja laitanko lähteisiin de Mooij, M. vai Mooij, de M.? Ja tuleeko se De isolla vai pienellä? 

Ja sama kysymys koskee toista tekijää Jose van Dijck. Merkitäänkö samalla lailla kuin de Mooij?

Vastaus:

Lisäys 10.6.2015: Kielitoimiston uudessa palvelussa on tästä asiasta nyt erittäin hyvin tietoa saatavilla. Kannattaa käyttää hyväksi.

Lisäys 26.3.2019: Standardissa SFS 4600:2000, jota jamkilaiset voivat lukea SFS Online -palvelussa JAMKin lisenssillä, on tarkat ohjeet aakkostuksesta.

Standardissa sanotaan, että nimet, joihin kuuluu sukunimeen luettava etuliite, aakkostetaan etuliitteen mukaan. Esimerkkejä ovat:

De Palma, Brian
La Brète, Jean de
Laaksonen, J.
Ó Riagáin, Seán
Onegina, Olga
O’Neill, Eugene

Lisäksi (korostus sp): ”Kaikkia sukunimien yhteydessä olevia prepositioita yms., ei aakkostuksessa lueta sukunimeen kuuluviksi. Aakkostus alkaa sukunimen ensimmäisestä isolla alkukirjaimella kirjoitetusta sanasta.” Esimerkiksi:

Brunhoff, Jean de
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von

Alkuperäinen vastaus, jota ei kannata nyt lukea:

On etuliitteitä, jotka luetaan sukunimen osaksi ja etuliitteitä, joita ei lueta sukunimen osaksi. Ei helppo homma, joten tässä on oltava armollinen opiskelijalle ja heidän ohjaajillensa.

Sukunimen osaksi luetaan esimerkiksi enkunkieliset A’, Ab, Ap, D’, De, Fitz, M’, Mac, Mc, O’, Van

Sukunimen osaksi ei lueta esimerkiksi näitä espanjan etuliitteitä de, de la, de las, de los, del

Tai näitä hollannin etuliitteitä: de, den, der, ‘t, ten, ter, thor, van, van den, van der, vander, van’t

Näin siis sanotaan standardissa SFS 5050 Bibliografinen lajittelu. Siinä on enemmänkin näitä etuliitteisiin liittyvää ohjeistusta, mutta ne lähinnä pikemmin hämmentävät kuin selventävät tätä asiaa.

Selvempi ohje on mielestäni Jukka Korpelan sivulla:

Sääntöjen mukaan jätetään useimmat meille tutut etuliitteet kuten ruotsin ”af”, ranskan ”de”, hollannin ”van der” ja saksan ”von” huomiotta aakkostuksessa, eli esim. von Fieandt tulee aakkostaa F-kirjaimen kohdalle. Sen sijaan esimerkiksi brittiläisten nimien alussa oleva ”O’” (esim. ”O’Connor”) käsitetään osaksi itse nimeä (ja heittomerkki jätetään huomiotta aakkostuksessa).

Laittaisin esimerkki-viitteesi lähdeluettelon m- ja d-kirjainten kohdille:

van Dijck, J.

de Mooij, M.

Tekstiviitteseen: (de Mooij vuosi, sivut) ja (van Dijck vuosi, sivut).

Lähteet

Korpela, J. 2014. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 7.8.2014. Viitattu 21.8.2014. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.

Linkki:

JAMKin opinnäytetyön prosessikaavio:
http://www.jamk.fi/download/21267_opinnaytetyo_prosessi_20091223.pdf

JAMKin opinnäytetyön seurantalomake:
http://www.jamk.fi/download/22235_5_Opinnaytetyo_etenemisenseuranta_2009.pdf