Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kuvatekstit

Anatomiakuva – saanko kopioida?

Musiikkipedagogiksi opiskeleva: Olen tekemässä opinnäytetyötä, jonka tietoperustaan kuuluu olennaisena osana ihmisen kurkunpään ja ääntöväylän anatomia. Näitä asioita olisi minusta erittäin oleellista havainnollistaa piirroskuvien avulla. Minulle on kuitenkin epäselvää, mitä kuvia opinnäytetyössä saa käyttää ja mitä ei, mitä lupia yms. tarvitaan sekä kuinka kuviin mahdollisesti viitataan oikeaoppisesti.

Vastaus:

Voit valita ainakin kolme eri toimintatapaa.

Kuva Terveysportista – voi kopioida oppariin

JAMKin ostamassa ammattilaisille tarkoitetussa (laajassa) Terveysportissa on todennäköisesti oppariisi sopivia kuvia. Niitä voi käyttää lähde mainiten ja niiden on havainnollistettava tekstiä.

Terveysportin käyttöehdoissa (alareunassa) lukee:

Loppukäyttäjä on oikeutettu käyttämään yksittäisiä kuvia ei-kaupallisissa tieteellisissä opinnäytetöissään tai muissa tieteellisissä kirjoituksissaan selventämään tai havainnollistamaan kirjoituksensa tekstiä. Edellytyksenä mainitulle käytölle on, että kuvan lähde ilmoitetaan.

Loppukäyttäjä = JAMKin opiskelija tai henkilökunnan jäsen

Lähdemerkintä, esimerkki:

Gray, H. & Vandyke Carter H. N.d. Kurkunpään lihakset, lateraalinen näkymä. Julkaisussa Anatomiakuvasto. Viitattu 19.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318775, Terveysportti.  

Kuvioseloste/kuvateksti, esim.:

Lateraalinen näkymä kurkunpään lihaksiin; kilpiruston oikea levy on poistettu (Gray & Vandyke Carter n.d.)

Avoimen netin kuvat – voi kopioida

Avoimen netin kuvia saa käyttää muokkaamattomina opparissa sitaattioikeuden perusteella lähde ilmoittaen, ks. aiempi Oppariblogi-postaus.

Selittävät piirrokset – voi yleensä kopioida ja muokata

Piirroskuvat, mm. selittävät piirrokset ovat yleensä ns. vapaata riistaa, eli niiden teoskynnys ei ylity tekijänoikeuslain tulkinnan näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi niitä yleensä saa vapaasti kopioida ja muunnella. Esimerkiksi piirustukset hengityselimistä eivät ylittäneet teoskynnystä, Tekijänoikeusneuvosto (1996):

Lääketieteellisen oppi- ja käsikirjan kuvituksena olevat selittävät piirustukset, käyrät ja taulukkomuotoiset mittaustulokset eivät sisältäneet teostasoon vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.

Ja Opettajantekijänoikeus.fi (Toikkanen 2011; ks. myös esim. Kopiokissa tai Selittävä piirros – Aalto yo):

Käytännössä esimerkiksi useimmat biologian, geologian ja anatomian piirustukset alittavat teoskynnyksen. Näitä kuvia saa siis ilman muuta lupaa kopioida ja muunnella, joskin tekijän nimi on hyvä mainita, jottei syyllisty plagiointiin eli toisen ajatusten omina esittämiseen.

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

But anyway, JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen?

Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307-308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

LÄHTEET

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Suositus tapaturmassa selkäydinvamman saaneiden hoidon ja kuntoutuksen organisoinnista Suomessa. Selkäydinvamma. Käypähoito -suositus, pdf-versio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117, 7, 772-788. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim – Lääketieteen aikakauskirja.

Dahlberg, A. & Alaranta, H. 2008b. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus. Toim. P. Rissanen, T. Kallanranta, A. Suikkanen. Helsinki: Duodecim.

Selkäydinvamma (online). Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. 2012. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 26.2.2013). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Alkuperäinen vastaus:

Kyllä. Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, nämä lähteet ilmoitetaan kuvioselosteessa (kuvatekstissä), kuten olet ilmoittanutkin.

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

Mainitsetko tuon ensimmäisen lähteen ensimmäisen kerran? Jos se on mainittu jo aiemmin, voit lyhentää rimpsua. Sillä jos tekijöitä on vähintään neljä, tekstiviitteessä voidaan muilla kuin ekalla kerralla käyttää ekan tekijän nimeä ja lyhennettä ”ym.”. Siis näin:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito-suositus, 2012).

Jos haluaa, voi ensimmäistä lähdeviitettä lyhentää. Oletko varma lähteen pitkästä nimestä? Kun tein pikaisen haun Duodecimissä, sain lähteen nimeksi vain Selkäydinvamma. Lisäksi eri kohdissa lukee välillä suositus ja välillä suositukset. Kotuksen lyhenneluettelon mukaan PDF pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Lisää myös Viitattu ja päivämäärä:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Kolmannesta lähteestä poistaisin online- ja saatavilla -sanat ja muuttaisin sitä muutenkin. Tämä on ilmeisesti avoimessa netissä oleva suosituksen potilasversio:

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Käypä hoito -suositusten asiantuntija- tai ammattilaisversioihin pääsee Nelli-portaalista (kirjautuneena) Duodecimista tai Terveysportista, sillä kirjasto on ostanut jamkilaisten käyttöön niiden lisenssit.

Suositukset ovat näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden avulla lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä hoitopäätöksiä. Niistä tehdään myös potilasversioita, tiivistelmiä ja muita materiaaleja.

Kuvioselosteesi voikin mahdollisesti olla jopa tällainen:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma 2012).

Itse piirretyt kaavakuvat

Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan.

Vastaus:
Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi oma opparinsa.

Tekstissä itse piirrettyyn kuvaan viitataan ihan tavallisesti, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Periaate siis on, että tekstikappaleet ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta, samoin kuviot tai taulukot ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta.

Tekstissä itse otettuun valokuvaan viitataan näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Kuvion seloste tullepi tällöin näin:

KUVIO 1. SI-niveliä kuormittamaton ja reisilihaksen voimaa lisäävä isometrinen harjoitus

Vaikka viitataan valokuvaan, viitataan tekstissä kuitenkin kuvioon 1 eikä kuvaan 1.

Lähdeluetteloon ei tehdä viitettä itse otetusta julkaisemattomasta valokuvasta.

 

Mutta jos välttämättä haluaa jostain syystä korostaa sitä, että on tehnyt kaavakuvan ihan itse, voipi todeta tekstissä vaikkapa näin (jos kirjoittaa minä-muodossa):

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekemäni kaavakuva SI-nivelestä).

Jos kirjoittaa 3. persoonassa tai muuten neutraalisti, ilmaisun voi muotoilla sopivasti. Olisiko se jotain tällaista:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, Suvi Perttulan kaavakuva SI-nivelestä).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekijän kaavakuva SI-nivelestä)

Näyttää aika persoonattomalta ilmaisulta minun makuuni, mutta ajaa kyllä asiansa: lukija ymmärtää!

Sanan ”SI-nivelestä” voi mielestäni jättää pois, jos asia selviää riittävästi edeltävästä tekstistä.

Kummassakin tapauksessa kuvion seloste / kuvateksti voisi näyttää tällaiselta:

KUVIO 1. SI-nivelen rakenne