Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: määritelmät

Lääketieteen sanasto Terveyskirjastossa

Käytän lähteenäni Duodecimin Terveyskirjaston lääketieteen sanastoa, joka on ikään kuin sanakirja. Hain sieltä selityksen kahdelle eri sanalle. 

Täytyykö lähde merkitä jotenkin kahdella tavalla tekstiin, koska hakemiani selityksiäkin on kaksi?

Vai erottelenko vasta lähdeluettelossa? Miten merkintä siellä? 

Vastaus:

Duodecimin Terveyskirjasto on avoimen netin portaali, joka on tarkoitettu ”tukemaan kansalaisia oman terveytensä hoitamisessa ja antamaan perustietoa sairauksista ja hoitoon hakeutumisesta”.

Yksinkertaisimmillaan voit tehdä lähdeviitteen näin (viittaus yhteen lähteeseen):

Lääketieteen sanasto. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti.

Silloin ei tarvita kuin yksi lähdeviite, johon viittaat tekstissä eri sanoja (käsitteitä) määritellessäsi.

Terveysportista aineistoja ammattilaisille

Laitan tähän esimerkkejä myös Terveysportin sanastojen käytöstä. Ammattilaisethan käyttävät Duodecimin aineistoja laajemmin, kuin mitä Terveyskirjastosta löytyy. Terveysportti on tärkein terveysalan portaali Suomessa. JAMKilaiset voivat käyttää sitä maksuttomasti, sillä kirjasto maksaa sen käyttölisenssin. Ihan kaikkea mekään emme ole ostaneet, mutta hyvin suuri osa tietokannoista yms. on käytössämme, jippii!

Terveysportissa on useita sanakirjoja osiossa Termit ja sanakirjat: Lääketieteen termit, Lääketieteen Suomi-englanti sanakirjat, Muut lääketieteelliset sanastot, Suomalaiset luokitukset ja sanastot sekä Kansainvälinen MeSH-sanasto.

Voit tehdä lähdeviitteen esimerkiksi näin siinä tapauksessa, että käytät vain tiettyä edellä mainituista sanastoista:

Lääketieteen termit. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Jos olet hakenut Termien ja sanastojen hakukentästä tietyillä sanoilla ja saanut useita vastauksia, voit tehdä lähdeviitteet lähdeluetteloon vaikka näin:

Termi x. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Termi y. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Tekstissä lähteisiin viitataan erikseen.

Kyseiset lähdemerkinnät pelittävät, jos painelet Terveysporttiin Janetin kautta.

Jos menet Terveysporttiin kirjaston sivuilta tiedonhaun oppaan linkistä, nettiosoite on silloin:
Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Sosiaali–ja-terveysala/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

 

Tekstiviite ja lähdeviite

Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite?

Vastaus:

Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta.

Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin:

Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan.

Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa” ajattelua, mikä toiselta lainattua: toisen tekstin omin sanoin sanomista, lähdetekstin referointia tai suoraa lainausta.

Standardin määritelmät

Standardi SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet määrittelee ne näin:

  • Tekstiviite on tietolähteeseen viittaava suppea merkintä tekstissä.
  • Lähdeviite on laaja viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa.

Mikä sitten on tietolähte? Standardin mukaan se on ”aineisto tai resurssi, johon viitataan; esimerkiksi
asiakirja, julkaisu tai (digitoitu) kuvateos”.

JAMKin tekstiviite ja lähdeviite

JAMKissa tekstiviite on tämäntapainen (Sukunimi julkaisuvuosi, sivut). Esimerkiksi

Tekstiä tekstiä tekstiä (Lautamo 2013, 35). Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. esim. Vänskä 2012, 23).

Lähdeviitteinä kyseiset viitteet voivat näyttää vaikka tällaisilta:

Lautamo, T. 2013. RALLA: ryhmätilanteessa tapahtuva lapsen leikin arviointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.6.2014. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-222-6.

P.S. Nuo sivunumerot vedin niin sanotusti hatusta.

Mitä seuraa, jos ei tee tekstiviitteitä ja lähdeviitteitä`?

No, mitä väärinteosta nyt yleensä seuraa. Harmia, vahinkoa, selvittelyä, tuomio.

JAMKin eettisten periaatteiden mukaan on piittaamattomuutta viitata puutteellisesti aiempiin julkaistuihin tuloksiin. Samoin piittaamattomuutta on itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina.

Suoranaista vilppiä on jättää viitteet kokonaan teksteistään, diaesityksistä, videoista tai muista tuotoksistaan pois. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on ”toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, harjoitteluraportin, opiskelutehtävän tai muun tekstin ja sen osan esittämistä omanaan”. Ja tekstiksesi se ymmärretään, jollet teksti- ja lähdeviittein ilmoita, keneltä ajatukset ovat peräisin.

Asiantuntija seuraa alansa kehitystä. Joten osoitat asiantuntemustasi, jos tiedät, mitä tutkimustuloksia, ammatillisia kehitystoimenpiteitä tai muita vastaavia on alan lähteissä julkaistu viime vuosina.