Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: maksulliset tietokannat

Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.

Maksullinen artikkeli Science Direct -tietokannassa

Haluaisin tutustua seuraavaan lähteeseen:

Malessy, Pondaag. 2009. Obstetric brachial plexus injuries. Neurosurgical Clinics of North America 20: 1-14,

mutta kokoteksti on maksullinen esim. ScienceDirect -sivulla, jonne mm. PubMed ohjaa.

Vastaus:

No niinpä näkyy olevan: 31,50 dollaria maksava review-artikkeli pdf-tiedostona. Tiivistelmän voi lukea maksutta.

10 lehden artikkelit, muiden tiivistelmät

JAMKilaisilla on käytettävissään Elsevier-kustantamon Science Direct -tietokannassa 10 lehteä ja niissä julkaistut artikkelit vuosilta 1995 – 2011. Tietokantaan pääsee JAMKin verkosta kampuksilla tai JAMKin tunnuksilla kotona. Kyseisten lehtien tai muuten maksuttomasti saatavien lehtien artikkelit on merkitty vihreällä kuvakkeella. Kaikista artikkeleista voi lukea tiivistelmät.

Vuosittain kirjastossa mietitään, mitä tietokantoja asiakkaat haluaisivat ja mihin on varaa. Asiaan liittyy myös kirjastojen kansallinen liittouma, FinELib, joka neuvottelee parhaillaankin kansainvälisten kustantajien kanssa useiden tietokantojen sopimuksista. Toivottavasti hinta tulee sopivammaksi myös Science Directin hankintaan.

Näiden lehtien artikkeleihin pääset tällä hetkellä:

– Annals of Tourism Research
– Applied Ergonomics
– Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
– Biomass & Bioenergy
– Industrial Marketing Management
– Journal of Operations Management
– Livestock Science
– Midwifery
– Technovation
– Transportation Research Part E: Logistics and Transportation Review.

Valitettavasti löytämäsi artikkeli ei ole ilmestynyt lehdessä, johon meillä on käyttöoikeus.

Lompsi yliopiston kirjastoon!

Jyväskylän yliopiston kirjastolla näyttää olevan kyseinen tietokanta. Voit mennä sinne ja lukea artikkelin. Artikkeleita voi yleensä tulostaa paperille, tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostina – mieluiten tietty itsellensä.

Kaukopalvelua?

Joskus lehti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, jolloin sen tilaaminen on maksutonta myös opiskelijalle. Valitettavasti kyseistä lehteä ei näyttäisi olevan Varastokirjastossa.

Jos se sen sijaan täytyy tilata jostain muusta kirjastosta, esimerkiksi Terkosta, tilaaminen yleensä maksaa ja taksan määrittelee se kirjasto, josta se tilataan.

JAMKin kirjaston sivuilta, kohdasta Kaukopalvelu: ”Käytä kaukopalvelua, jos et löydä haluamaasi kirjaa tai muuta julkaisua kirjastostamme tai lähialueen kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Keski-Kirjastoista.”

Lisäys 19.10.2015

Samojen tekijöiden tuoreempi artikkeli on kokotekstinä mm. tietokannassa Academic Search Elite (EBSCO). Niitä voi etsiskellä myös DOAJ Directory of Open Access Journalsin kautta (avoimen netin tiedelehtien hakemiston kautta). Olisiko niistä apua?

Academic Search Elitestä löytyy 10 artikkelin tiedot, mutta vain yksi niistä on tällä hetkellä kokotekstinä:

Malessy, M., Pondaag, W., Yang, L., Hofstede-Buitenhuis, S., le Cessie, S. & van Dijk, J. 2011. Severe Obstetric Brachial Plexus Palsies Can Be Identified at One Month of Age. Plos ONE 6, 10, 1 – 6. Viitattu 19.10.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Academic Search Elite.

DOAJista löydän tällaisen artikkelin tiedot:

Pondaag, W. & Malessy, M. J. A. 2014. The Evidence for Nerve Repair in Obstetric Brachial Plexus Palsy Revisited. BioMed Research International 2014. Review Article. Viitattu 19.10.2015. Http://www.hindawi.com/journals/bmri/2014/434619/.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Koekäytössä CINAHL with Full Text

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, huhuu!

Lokakuussa on koekäytössä laajempi Cinahl-tietokanta. Kantsii koklata!

Lisätietoja kirjaston nettisivuilta.

Kaikille tiedoksi: Cinahl on hoitotyön ja hoitotieteen kattava kansainvälinen tietokanta.

Artikkeli SageJournals-tietokannassa

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: ”Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND ”healthy universities” AND ”current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Maksulliset tietokannat ja Google-haku

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi ”customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the
Viittausten määrä 1205
Aiheeseen liittyviä artikkeleitaKaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin ”Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä ”Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti ”customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)

Miksi Nelli-portaali ilmoitetaan lähdemerkinnässä?

Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

 

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.