Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: piirustukset

Anatomiakuva – saanko kopioida?

Musiikkipedagogiksi opiskeleva: Olen tekemässä opinnäytetyötä, jonka tietoperustaan kuuluu olennaisena osana ihmisen kurkunpään ja ääntöväylän anatomia. Näitä asioita olisi minusta erittäin oleellista havainnollistaa piirroskuvien avulla. Minulle on kuitenkin epäselvää, mitä kuvia opinnäytetyössä saa käyttää ja mitä ei, mitä lupia yms. tarvitaan sekä kuinka kuviin mahdollisesti viitataan oikeaoppisesti.

Vastaus:

Voit valita ainakin kolme eri toimintatapaa.

Kuva Terveysportista – voi kopioida oppariin

JAMKin ostamassa ammattilaisille tarkoitetussa (laajassa) Terveysportissa on todennäköisesti oppariisi sopivia kuvia. Niitä voi käyttää lähde mainiten ja niiden on havainnollistettava tekstiä.

Terveysportin käyttöehdoissa (alareunassa) lukee:

Loppukäyttäjä on oikeutettu käyttämään yksittäisiä kuvia ei-kaupallisissa tieteellisissä opinnäytetöissään tai muissa tieteellisissä kirjoituksissaan selventämään tai havainnollistamaan kirjoituksensa tekstiä. Edellytyksenä mainitulle käytölle on, että kuvan lähde ilmoitetaan.

Loppukäyttäjä = JAMKin opiskelija tai henkilökunnan jäsen

Lähdemerkintä, esimerkki:

Gray, H. & Vandyke Carter H. N.d. Kurkunpään lihakset, lateraalinen näkymä. Julkaisussa Anatomiakuvasto. Viitattu 19.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318775, Terveysportti.  

Kuvioseloste/kuvateksti, esim.:

Lateraalinen näkymä kurkunpään lihaksiin; kilpiruston oikea levy on poistettu (Gray & Vandyke Carter n.d.)

Avoimen netin kuvat – voi kopioida

Avoimen netin kuvia saa käyttää muokkaamattomina opparissa sitaattioikeuden perusteella lähde ilmoittaen, ks. aiempi Oppariblogi-postaus.

Selittävät piirrokset – voi yleensä kopioida ja muokata

Piirroskuvat, mm. selittävät piirrokset ovat yleensä ns. vapaata riistaa, eli niiden teoskynnys ei ylity tekijänoikeuslain tulkinnan näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi niitä yleensä saa vapaasti kopioida ja muunnella. Esimerkiksi piirustukset hengityselimistä eivät ylittäneet teoskynnystä, Tekijänoikeusneuvosto (1996):

Lääketieteellisen oppi- ja käsikirjan kuvituksena olevat selittävät piirustukset, käyrät ja taulukkomuotoiset mittaustulokset eivät sisältäneet teostasoon vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.

Ja Opettajantekijänoikeus.fi (Toikkanen 2011; ks. myös esim. Kopiokissa tai Selittävä piirros – Aalto yo):

Käytännössä esimerkiksi useimmat biologian, geologian ja anatomian piirustukset alittavat teoskynnyksen. Näitä kuvia saa siis ilman muuta lupaa kopioida ja muunnella, joskin tekijän nimi on hyvä mainita, jottei syyllisty plagiointiin eli toisen ajatusten omina esittämiseen.

Tilaustyönä tehdyt piirustukset

Olemme suunnitelleet ja tilanneet graafikolta piirretyt kuvat meidän opinnäytetyöhön. Miten nämä tulisi merkitä oppariin oikeaoppisesti?

Vastaus:

Saisin kehiteltyä vastauksestani megalomaanisen filosofoinnin samaan tyyliin kuin postauksessani Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan. Mutta edetään nyt yksinkertaisella tyylillä.

Olellista on, kuka/ketkä ovat eniten vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä.

Tässä on vaihtoehtoja sen mukaan, mitä haluaa painottaa.

Eka vaihtoehto

Voin soveltaa lähdeviitestandardin (SFS 5989) kohtaa Elokuvat, videot ja lähetykset: ”- – ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.”

Kuvan nimi. Vuosi. Kuvan suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Toka vaihtoehto

Lähdeviite voi alkaa nimillänne, jos olette vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä:

E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Vuosi. Kuvan nimi. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Kolmas vaihtoehto

On myös mahdollista aloittaa lähde graafikon nimellä. Laittaisin lisätiedon teidän suunnittelupanoksestanne:

Graafikon sukunimi, Etunimen alkukirjain. Vuosi. Kuvan nimi. Kuvan alkuperäinen suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2.

Tämä vaihtoehto saattaa olla tavallinen tapa, jos kyseessä on kuuluisan taiteilijan (omintakeinen) kädenjälki.

Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää.

Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa.

Toistan, että tärkein asia lähdeviitteen tekemisessä on, että viitteen avulla lukija saa käsityksen siitä, miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse. Bonuksena tulee tietty myös se, että ilmoittamalla lähteet korrektisti ei tule rikkoneeksi tekijänoikeuksia.

Tämäkin postaus on nälkävuoden pituinen, valitan 😉

Muut kuin (ihmepohdintoihin halukkaat) viestinnän opet voivat hypätä huoletta tämän tekstin yli. One-two-three-JUMP!

Kenellä on päävastuu julkaisun sisällöstä?

Lähdeviite alkaa tekijöiden ilmoittamisella. Lähdeviite-standardi (korostus sp):

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

On siis pääteltävä: Kuka/mikä tai ketkä ovat päävastuussa julkaisun sisällöstä?

Standardissä mainitaan myös, että ”jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun”. Vastuullisuus koskee siis intellektuaalista sisältöä, ei mitä tahansa editointia.

Roolien mukainen järjestys

Mutta entä jos päävastuuta ei voi helposti havaita?

Lähdeviite-standardi sanoo, että jos päävastuullinen tekijyys ei käy ilmi lähteestä, valitaan tekijät roolien mukaisessa järjestyksessä.

Tekijä-tiedon etsinnässä on siis ainakin tällaisia kriteereitä:

  • Jos päävastuullinen tekijyys käy ilmi lähteestä, tekijän tai tekijöiden nimet laitetaan lähdeviitteen alkuun –> vastuu julkaisun sisällöstä & näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu nimi.

Mutta jos se ei käy ilmi, valitaan tekijä roolien seasta näin (korostukset sp):

  • Tekijätieto valitaan roolien mukaisessa järjestyksessä. Valitaan annetulta listalta yksi rooli, eli se, joka tulee listalla ekana vastaan.
  • Jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”.
  • ”Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi”.

Ongelma: toka kohta on mielestäni todella hämmentävä. Entä jos julkaisun kirjoittajia on kolme ja valokuvan ottajia vain yksi ja kaikkien nimet ovat yhtäläisesti kannessa? Silloin standardin mukaan lähdeviite pitäisi aloittaa valokuvaajan nimellä (koska sitä roolia edustaa vain yksi henkilö), eikä kirjoittajien (jota roolia edustaa kolme henkilötekijää). Outo ohje, jossa perusteena on tietynlaisten tekijöiden lukumäärä! Ehkä en vaan ymmärrä…

Kohta 4): JAMKissa periaatteena on, että jos kellään ei ole johtavaa roolia tekijänä, myös muiden kuin elokuvien tms. lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä. (Tästä voi johtaa myös sen periaatteen, että mitään organisaatiota ei merkitä tekijäksi lähdeviitteen alkuun, koska organisaatiossa julkaisujen tekeminen on lähes poikkeuksetta useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, esimerkiksi työryhmän tai osaston vastuulla.)

Tekijöiden roolien mukainen ryhmittely lähdeviite-stadardissa

Tekijöiden a-ryhmässä ovat:

kirjoittaja, säveltäjä, libretisti, paikkatiedon tuottaja, maanmittari, kartoittaja, ohjelmistosuunnittelija, patentinhaltija, patentinhakija, taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija

B-ryhmän tekijöitä ovat:

kapellimestari, musiikin esittäjä, näytelmän esittäjä, muu esittäjä, elokuvaohjaaja, keksijä

C-ryhmän tyyppejä ovat:

kokooja, toimittaja, uudistetun laitoksen tekijä

D-ryhmän tekijöitä ovat:

kääntäjä, toisen tekijän teoksen valokuvaaja, kopisti, sovittaja, ohjelmoija

E-ryhmään kuuluvat:

kustantaja, tiedontuottaja, tuotantoyhtiö

F-porukkaa edustavat:

jakaja, verkkopalveluiden tuottaja.

Kun standardi puhuu samantasoisista tekijöistä, se ilmeisesti viittaa tähän ryhmittelyyn. A-ryhmäläiset ovat keskenään samantasoisia, mutta B-ryhmäläiset ovat eritasoisia A-ryhmäläisten kanssa.

Tuossa on vissiin ideana se, että A-ryhmässä ovat julkaisujen tekijät ja B-ryhmässä tehtyjen julkaisujen esittäjät  (paitsi ettei keksijä esitä kenenkään muun tuotoksia – omien tuotosten keksiminen on keksimisen idea!).

C-ryhmään on valikoitunut henkilöitä, jotka kokoavat tai stilisoivat toisten tuotoksia ja D-ryhmässä ovat henkilöt, jotka sovittavat tai kopioivat teoksen johonkin toiseen kontekstiin. Suoraan sanoen en ymmärrä, miten he voivat olla vastuullisia julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, joka on ratkaisevin kriteeri tekijyydessä.

E-sakissa on muun muassa kustantaja, joka on mielestäni, niin no, kustantaja, eikä tekijä! F-porukassa on kanssa jotain kummallista, sillä jos joku jakaa julkaisua painettuna tai sähköisenä, ei se tee hänestä/siitä tekijää!

Kirjottaja

Listatuista rooleista kirjoittaja on yleensä helppo nakki: hänen nimensä merkitään viitteen ensimmäiseksi tiedoksi. Yleensä myös lähde itse ilmaisee kirjoittajien päävastuullisuuden näkyvästi, joten siinäkin tekijöiden mielessä hoksaaminen ei useinkaan ole vaikea.

Kirjoittaja on roolilistan kärjessä, mikä tietty helpottaa. Hän menee valinnoissa valokuvaajan, piirtäjän tai graafisen suunnittelijan edelle. Muita kuin kirjoittajaa ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä tekijä-tietona.

Joissakin julkaisussa kirjoittajiksi ilmoitetaan esimerkiksi työryhmän jäsenet. Silloin yleensä tulkitaan, ettei kellään ole johtavaa roolia tekijänä, ja lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä.

Säveltäjä ja libretisti sekä kapellimestari, musiikin esittäjä ja musiikkijulkaisun sovittaja

Säveltäjästä ja libretististä standardi toteaa, että kun viitataan musiikkiteokseen (painatteeseen tai äänitteeseen) säveltäjä merkitään tekijäksi, vaikka libretistikin olisi lähteessä yhtä näkyvästi esillä. Tämä on johdonmukaista, onhan säveltäjä roolilistalla ennen libretistiä.

Onneksi musiikkijulkaisuissa päävastuullinen tekijä on yleensä näkyvästi ilmoitettu! Ei tarvitse spekuloida ”entä jos yksi musiikin esittäjä (rooli b), vaikka Katri Helena, esittäisi yhden säveltäjän (rooli a), vaikka Esa Niemisen, sävellyksiä, niin silloinhan säveltäjä merkittäisiin tekijäksi roolilistan mukaisesti, eikä musiikin esittäjä”.

By the way, YLE Arkiston äänitetietokanan suppeampi versio löytyy netistä, ks. Fono.fi.

Jännä, että lähdeviitestandardin ohjeen mukaisesti musiikkikipaleen sovittaja voitaisiin merkitä varsinaiseksi  tekijäksi, vaikka kyse olisi esim. tuntemattoman säveltämästä kansansävelmästä.

Paikkatiedon tuottaja, maanmittari ja kartoittaja

Paikkatiedon tuottaja on yleensä organisaatio, esimerkiksi ympäristöviranomainen, maanmittauslaitos, kunta yms. Prosessin liittyvät mielestäni henkilötekijöinä myös samassa a-ryhmässä mainitut maanmittari ja kartoittaja, ehkä jopa ohjelmistosuunnittelija, (ilmakuvien) (valo)kuvaaja ja graafinen suunnittelijakin, hekin a-ryhmää.

Koska nämä kaikki ovat samantasoisissa rooleissa, lähdeviite pitäisi aloittaa roolilistalla ensimmäisenä tulevalla eli paikkatiedon tuottajan nimellä. Jos tuottajaa ei tiedettäisi, viite aloitettaisiin maanmittarin tai kartoittajan nimellä – mikä kuulostaa koomiselta. Jos mikään edellä mainituista henkilöistä ei olisi tiedossa, viitteen alkuun laitettaisiin valokuvaajan nimi, piirtäjän nimi tai graafisen suunnittelijan nimi. Nykyisissä kartoissa, esimerkiksi Jyväskylän kaupungin sivulla olevassa ilmakuvakartassa, ei näy kuvaajien nimiä, onneksi 😉

Lähdeviite-standardissa on täsmennyksiä kartta-aineistosta (luku 15.5):

Kartan tekijäksi merkitään henkilö tai yhteisö, jonka roolia kuvataan kartassa esimerkiksi sanoilla ”laatinut”, ”koonnut”, ”korjannut”, ”omistettu”, ”toimittanut”, ”suunnitellut”, ”piirtänyt”, ”kopioinut”, ”valmistanut”, ”tarkistanut”, ”päivittänyt” tai näiden sanojen muunkielisillä vastineilla. – – Kartan laatimiseen osallistuneet tahot merkitään tekijöiksi tai lisätietoihin (ks. kohta 14). Kartan tuottamiseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön nimi merkitään, vaikkei se olisikaan kartassa näkyvästi esillä.

(Mitäköhän tarkoittaa ”omistettu” tässä yhteydessä? Jos omistan jonkun asian jollekin, ei se tee häntä, jolle se on omistettu, tekijäksi. Melko sekavaa.)

Testi: Vilkaisin Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelua. Kun palvelun painiketta klikkaa, näkymä siirtyy  Suomen maastokarttaan. Maastokartta on yhdistetty useasta Maanmittauslaitoksen kartasta (taustakartta, maastokartta, ortokuvat, korkeusmalli, kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset). Paikkatiedon tuottaja näyttää siten olevan vahvasti Maanmittauslaitos. (Itselle tosin tulee heti mieleen ajatus, että esimerkiksi Jyväskylän kohdalla Jyväskylän kaupunki on varmaankin tehnyt päätökset kiinteistöjaotuksesta ja Jyväskylän kaupunkirakennepuolen työntekijät ovat käyneet tekemässä mittauksia.) Kartan vuosilukua ei näy missään, vaikka luultavasti kartta on aika uusi ja ajantasaisuuteen pyrkivä.

Kartalla voi zoomata, jolloin mittakaava muuttuu. Sitä ei ilmoiteta kuitenkaan 1 : lukuX. Tarvitsisin viivottimen mittakaavan ilmoittamiseen ja vielä pitäisi sen jälkeen laskea, kuinka moni(sata)kertainen suurennus näytöllä näkyy. Koska mittakaavaaa ei ilmoiteta tavanomaisesti, niin mielestäni sitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Zoomatun kohdan, esimerkiksi Kortepohjan koulun alueen, voi tulostaa paperille tai pdf-tiedostoksi tai -tulosteeksi.

Lähdeviite-standardin mukaan organisaatio voi olla tekijä, joten standardin mallin mukainen lähdeviite voisi olla tällainen:

Maanmittauslaitos. N.d. Kortepohjan koulun alue. PDF-tuloste. Julkaisussa Maastokartta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Jos opinnäytetyön tekijä tarvitsisi useita karttoja tai karttojen zoomaustulosteita, hänelle tulisi lähdeluetteloon useita lähteitä, jotka alkaisivat Maanmittauslaitos-sanalla ja ne olisi eroteltava toisistaan pienaakkosin a, b, c jne. vaikka julkaisuvuotta ei tiedetä, esimerkiksi näin:

Maanmittauslaitos. N.d.a. Kortepohjan koulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Maanmittauslaitos. N.d.b. Huhtasuon yhtenäiskoulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Tekstiviitteet olisivat silloin muotoa (Maanmittauslaitos n.d.a; Maanmittauslaitos n.d.b.).

JAMKin tapainen lähdeviite voisi olla:

Kortepohjan koulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Huhtasuon yhtenäiskoulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Kortepohjan koulun alueen karttoja voi tietty olla monissa eri karttasysteemeissä, esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla voi valita eri vuosina otetuista ilmakuvista uusimman:

Kortepohjan koulun alueen kartta. 2015. Ilmakuva Jyväskylän karttapalvelussa. Viitattu 7.6.2017. https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Ilmakuva&cp=6904854,484780&z=0.5.

Ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmoija

Ohjelmistosuunnittelijat voivat olla päävastuussa julkaisun (ohjelmiston) sisällöstä. Heidät saatetaan ilmoittaa ainakin pienissä ohjelmistoissa, voisin kuvitella niin, tai silloin kun opiskelija tekee jonkun ohjelmiston prototyypin opinnäytetyönään. Standardi toteaa, että ”Tietokoneohjelmistoon viitattaessa merkitään tekijöiden nimi tai nimet jos ne tunnetaan, vaikka jakaja olisi näkyvämmin esillä”.

Finna.fi-tietokannasta (https://finna.fi/) en saa tulokseksi yhtäkään ohjelmistosuunnittelijaa, vaikka valitsin tarkennetussa haussa kentäksi Tekijä ja rooli. Yleensä isoissa ohjelmistoissa lähdeviite, tai kirjaston tietokannan tietue, alkaa ohjelmiston tai sovelluksen nimellä, eikä ohjelmiston suunnittelijoiden nimillä, joita ei edes ilmoiteta. Lähdeviite-standardin esimerkki (huom! JAMKissa lähdeviite aloitettaisiin tietokoneohjelman nimellä, eikä sulkuja, hakasulkuja tai kursiivia käytettäisi):

MICROSOFT. Windows 7 Professional. (Service Pack 1 / FIN) [tietokoneohjelma]. [viitattu 2011-12-14]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/licensing/servicecenter/Home.aspx

Patentinhaltija tai patentinhakija sekä keksijä

Lähdeviite-standardin mukaan patentinhaltijan tai -hakijan nimi merkitään viitteeseen ennen patenttijulkaisun nimeä, jonka jälkeen tulee maan nimi tai maakoodi ja sitten patenttisarjan nimi tai tunnus sekä patentin sarjanumero. Tätä ohjetta kuitenkin venytetään hetikohta sanomalla, että nimen ja sarjan tunnuksen välissä voidaan ilmoittaa muitakin erilaisia lisätietoja (esim. keksijän nimi, luokitus ja hakupäivä). Roolilistan mukaan keksijä (rooli b) ei ole samantasoinen tekijä kuin patentinhaltija (rooli a).

Standardin esimerkki patenttiviitteestä:

TELLABS. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Keksijä: LAAMANEN, H. Hak. FI 971760 1997-04-24. Pat. FI 104024. 1998-10-25.

Etsin saman patentin Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta. JAMKissa patentin lähdeviite aloitetaan patentin tunnuksella – kuten standardit sekä säädökset ynnä kaikki muut virallislähteet, joissa on virallinen koodi. Viitteessä kerrotaan myös patentinhaltijan tai -hakijan tieto, olipa haltija henkilö tai organisaatio, ja tyypillisesti se on organisaatio:

Pat. FI 104024. 1999. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Patentti. Haltija Tellabs Oy. Keksijä H. Laamanen. Myönnetty 29.10.1999. Rauennut 14.4.2014. IPC-luokka H04B 3/04. Viitattu 7.6.2017. https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=971760&NID=&offset=&ID=X971760&Inx=3.

Taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija sekä toisen tekijän teoksen valokuvaaja

Taideteoksissa tekijänä on luonnollisesti taiteilija, esimerkiksi patsaan tekijä-tiedoksi tulee patsaan ideoinut ja toteuttanut taiteilija. Luontovalokuvan, taidetta sekin, päävastuullinen tekijä on luonnollisesti valokuvaaja, samoin (taide)piirroksen piirtäjä on vastuussa piirroksensa sisällöstä. Graafinen suunnittelija on taiteilija suunnitellessaan esimerkiksi logokilpailuun osallistuvan logon.

Usein kuitenkin valokuvat ja piirrokset ovat osa kirjoitettua julkaisua. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjoittajan nimellä, jos kukaan muu ei ole näkyvämmin esillä. Kirjoittaja tulee roolilistassa ennen valokuvaajaa, piirtäjää tai graafista suunnittelijaa.

Toisen tekijän teoksen valokuvaaja on mielestäni ihan samanlainen tekijä kuin mikä tahansa muunlaisia kohteita kuvaaja. Toisen teoksiin liittyy tekijänoikeudellisia juttuja, jotka on otettava huomioon.

Näyttelijä ja elokuvaohjaaja sekä tuotantoyhtiö

Standardi (SFS 5989) ohjeistaa

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi. Ohjaajan, tuottajan, näyttelijän jne. rooleihin liittyvät henkilönnimet voidaan ilmoittaa, jos niillä on erityistä merkitystä viitteen kannalta tai jos niillä voidaan erottaa samannimiset teokset toisistaan. Ohjaaja on suosituimmuusjärjestyksessä ensimmäinen – – Jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun.

Tässä tapauksessa standardin roolilistauksella ei ole kovasti merkitystä, koska pääasiallisesti lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä. Silmään kuitenkin pistää se, että standardin roolilistassa esittäjä (rooli b) tulee ennen elokuvaohjaajaa (rooli b), mutta tarkemmassa ohjeessa ohjaajan nimi priorisoidaan. Ehkäpä tätä varten standardiin on tehty muuten kummalliselta vaikuttava ohje, että jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”?

Esimerkki JAMKin lähdeviitteestä:

Valkoinen raivo. 2015. Elokuva. Ohjaus A. Halonen. Yle TV1 23.5.2016.

Toimittaja, kääntäjä, uudistetun laitoksen tekijä tai muu julkaisun tuottamiseen osallistunut henkilö

Standardin roolilistassa toimittaja/editoija (rooli c) ja kääntäjä (rooli d) ovat eritasoisia hommia, mikä on hieman epätasapainossa tämän, muualla standardissa, sanotun kanssa:

5.4.5 Muut tekijät

Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Nimi merkitään viitteeseen niin, että kyseisen henkilön ja tietolähteen välinen yhteys on selvä.

ESIMERKKI 1 SALINGER, J. D. Sieppari ruispellossa. Englannista suomentanut Pentti SAARIKOSKI.

ESIMERKKI 2 BACH, C. P. E. Sonate G-moll für Violine und obligates Cembalo. Herausgegeben von Anne Marlene GURGEL.
ESIMERKKI 3 FOWLER, H. W. A dictionary of modern English usage. 2nd ed. Revised by Sir Ernest GOWERS.

Toimittajia ja kääntäjiä ei ilmoiteta lähdeviitteessä kuin vain poikkeustapauksissa!

Standardissa poikkeustapaus näyttää olevan konferenssijulkaisu, jolloin julkaisu voidaan aloittaa toimittajan nimellä – paitsi jos julkaisu kuuluu julkaisusarjaan, jolloin sen lähdeviite aloitetaankin sarjan nimellä:

Jos konferenssijulkaisun toimittajaa ei voida nimetä, konferenssin nimi merkitään viitteeseen ensimmäiseksi.- – Konferenssisarjojen numeroituja julkaisuja käsitellään kausijulkaisuna.

(Huom! Lehtien toimittajat ovat journalisteja, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä vs. kokoomajulkaisujen toimittajat/editoijat.)

Julkaisun kokooja, kopisti, kustantaja, jakaja ja verkkopalvelujen tarjoaja sekä tiedontuottaja

Mielestäni julkaisun kokooja (rooli c), sen kopisti (rooli d), sen kustantaja (rooli e), sen jakaja (rooli f) tai verkkopalvelujen tarjoaja (rooli f) eivät vastaa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, vaan ne vastaavat julkaisun kokoamisesta, kopioimisesta, rahoittamisesta, jakamisesta ja julkaisualustan tarjoamisesta. Joten ihmettelen, miksi ne ylipäätään ovat standardin roolilistalla!

Tiedontuottaja: Yhdeksän kysymysmerkkiä ja kymmenen huutomerkkiä! Tiedontuottajaa (rooli e) ei selitetä standardin termistössä. Esimerkiksi kirjoittajan voi ymmärtää tiedontuottajaksi, mutta voi joku tiedekustantamokin olla tieteellisen tiedon tuottaja. Ilmeisesti viime mainittu on oikea arvaus sen perusteella, että muut e-ryhmän roolit ovat kustantaja ja tuotantoyhtiö.

Ugh. Olen puhunut.

Wordillä synnytetyt kuviot ok

Teemme oppariin kuvioita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Onko Jamkilla omat ohjeet niiden tekemiseen, onko joitain sääntöjä millaisia niiden pitäisi olla? Ajattelimme tehdä ne vain wordilla ja Execelillä- käykö näin?

Vastaus:

Käy hyvin.

Tietääkseni JAMKilla ei ole säännöstöä tähän, ei siis graafisten ohjeiden mukaisia ehtoja.

Tutkimusoppaita kannattaa silti vilkuilla, esim. Kanasen Jorman opuksia ja Tutki ja kirjoita -kirjaa.

Viimeksi mainittu teos kertoo, että kuvioiksi ”kutsutaan kaikkia muita – – havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Kuvioita ovat siis mm. kartat, valokuvat ja piirustukset. Ja tietty pylvästelyt ja piirakoinnit! Hienommin sanottuina pylväsdiagrammit ja sektoridiagrammit.

Kuvioilla vertaillaan ja painotetaan haluttuja asioita opparissa. Kuvio täydentää ja elävöittää tekstiä. Tärkeintä luultavasti on päättää, mitä kuviolla haluaa sanoa. Muuttujat on mietittävä ja esitystapa (millaiset pylväät) sun muuta sellaista.

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”:

Taulukko
Kuva
Kaava
ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki).

Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en oikein näe siinä mieltä. Sehän pitäisi sitten olla jo valmiina raportointipohjassa.

Mitäpä mieltä olet tällaisesta ratkaisusta?

Vastaus:

Raportointiohjeessa kaikille muille kuvallisille havainnollistamisille kuin taulukoille on annettu nimitys kuvio. Syynä on muinainen kansainvälinen standardi, jossa kuvioiksi (figures) määriteltiin kaikki muut paitsi taulukot (tables). Eli kuvioita ovat siis kuvat (photographs), piirustukset (pictures), kuvat/kuvitukset (illustrations), graafit sun muut, mitä niitä onkaan. Samaa linjaa on noudatettu Tutki ja kirjoita -opuksessa.

Havaintoni on, että ’kuva’ alkaa pikku hiljaa hivuttautua kuvio-sanan tilalle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos julistaa, että ’kuva’ vie voiton jossain vaiheessa.

Totta on, että Word ehdottaa Taulukkoa, Kuvaa tai Kaavaa. Itse olen kohdannut tämän päivittäessäni raportointiohjetta. Silloin olen määritellyt kuvaluettelon asetuksissa, että kuvan nimitys on Kuvio. En tarkalleen muista, miten olen tempun tehnyt, mutta oli se kuitenkin mahdollinen eikä muistaakseni raastanut hermojani finaaliin – saattoi tosin olla aika pienestä kiinni!

Jossain muissa tekstinkäsittelyohjelmissa voi olla toisenlaiset nimitykset muille kuin taulukoille.

’Kaavaa’ tai ’Kaaviota’ en käyttäisi. Laskentakaavoille on oma esittämistapansa jo nytkin, eikä se ole kuvio eikä taulukko.

Sekavan sepustukseni lopuksi tiivistetysti ajatuksiani, joista keskustelin myös Liukon Sadun kanssa:

  • Käytätpä sanaa Kuvio tai Kuva, käytä valitsemaasi ilmaisua johdonmukaisesti. Siis yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia.
  • Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.
  • Suurkirjaimisista sanoista voi olla ihan hyvä pyrkiä eroon. Tältä osin ehdotamme muutosta raportointiohjeeseen. Kuvioselosteeseen ei kirjoitettaisikaan enää ”KUVIO 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012” vaan ”Kuvio 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012”.