Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tekstikappaleet

Pienet tekstiosat

Olemme käyttäneet lihavointia otsikkona (teksti alkaen seuraavalta riviltä), välttäen 3-tason otsikoinnin. Onko tässä jokin 1. kappaleiden lukumäärä, minkä jälkeen 3-tasoinen numerointi on tehtävä? Ja jokin 2. tekstirivien lukumäärä johon sen voi tehdä? (Raportointiohje sanoo: Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita)

Vastaus:

Kappaleotsikot ovat käytännöllisiä useissakin tapauksissa. Myös kolmannen tason otsikot ovat joskus täysin perusteltuja.

Kielikeskuksen Tarja Ahopelto vastaa teille:

Ei ole määritelty mitään rajoja, maalaisjärkeä käyttäen. Parin kolmen rivin kokonaisuuteenkin voi joskus rinnasteisuuden vuoksi olla tarpeen laittaa kappaleotsikko, ja toisaalta tekstiä voi olla pitkästikin ilman kappaleotsikkoa. Kokonaisuus ratkaisee.

Tekstikappaleet tulosten jäsentelyssä

Olen tehnyt kyselyn jossa oli 20 kysymystä. Puran vastaustulokset kysymyksittäin, ja laitan kyselyssä olevan kysymyksen aina otsikoksi. Onko kiellettyä numeroida niin, etteivät numerot näy Sisällössä?

Esimerkki:

1. Tulosten purkaminen

1.1. Kyselyn valmistelu
Tekstiä…..
1.2 Tulosten purkaminen

Nro 1. Minkä ikäinen olet?
………………………………
  Nro 2. Harrastatko liikuntaa?
jne…….

Kursivoidut numeroinnit eivät siis tulisi näkymään sisällysluettelossa.

Jos kyseinen tapa ei ole suotava, kuinka minun tulisi otsikoida? Kahdenkymmenen kysymyksen näkyminen sisällysluettelossa numeroituna näytti mielestäni hurjan pitkältä..

 

Vastaus:

Kysyin viestinnän opeilta neuvoja.

Sisällysluettelossa ne todellakin näyttäisivät aika erikoisilta.

Kappaleotsikot sen sijaan ovat ok. Tee siis kursivoiduista kysymyksistäsi kappaleotsikoita. Älä tee niitä otsikkotyylillä, silloin ne eivät nouse sisällysluetteloon.

Kappaleotsikoista raportointiohje ohjeistaa näin:

Kappaleotsikot
Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa.

Lähde luvun alkuun vai joka tekstipätkään?

Kirjoitan opparia, jonka lopputulemana laaditaan hankintastrategia. Tätä lopputulosta ohjaa viisi ylemmän tason strategiaa, jotka käyn työssäni läpi.

Avaan ylemmän tason strategiat aina per kappale. Jotta yhden kappaleen jäsennys olisi selkeämpi, palastelen sen pienempiin, otsikottomiin kappaleisiin. Onko näiden pienten kappaleiden jälkeen aina merkittävä lähde vai voinko viitata esim. kappaleen alussa lähteeseen, jota koko kappale käyttää? (Ks. liite.)

Vastaus:

Tarkoitat ehkä strategia per luku?

Pientenkin kappaleiden jälkeen on merkittävä lähde. Muuten lukija ajattelee, että kyseisen kappaleen teksti on sinun omaasi. Kirjoittajan on oltava melko tarkkana siitä, minkä vaikutelman hän lukijalle antaa.

Katsoin lähettämääsi liitettä. Olet hienosti osannut käyttää Mts.-lyhennettä.

Jos sama lähde toistuu peräkkäisissä tekstipätkissä, voi käyttää lyhennettä mts. = mainitun teoksen sivuilla. Suora lainaus JAMKin rappausohjeesta:

Mts.-lyhennettä (’mainitun teoksen sivu(i)lla’) voidaan käyttää vain yhden luvun sisällä, jos viitataan samaan lähteeseen kuin edellä. Sivut on tällöinkin merkittävä. Sivujen puuttuessa käytetään lyhennettä mt. Huomaa, että lyhenteessä käytetään alkukirjainta normaalin virkkeen alkukirjainperiaatteen mukaisesti.

Kirjoittajan nimi kappaleen alussa – entä lopussa?

Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten:

”Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta tässä asennossa nukkuminen ei ole unen laadun kannalta suositeltavaa. (Manning ym. 1999, 456.)”

Vastaus:
Joo, tarvii. Raportointiohjeessa ohjeistetaan, että ensiksi mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa ilmoitetaan lähde suluissa. Tässä esimerkki suoraan raportointiohjeesta:

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari. Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Jos viittaat yhtäjaksoisesti samaan lähteeseen, käytä lyhenteitä mt. (mainittu teos) tai mts. (mainitun teoksen sivulla/sivuilla).