Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiedonhaku

Tutki ja kirjoita -kirjassa vanhentunutta tietoa – älä käytä tiedonhankinnan osiota!

Tutki- ja kirjoita -kirjassa on vanhentunutta tietoa tiedonhankinnasta, mm. elektronisesta tiedonhausta. Älä lue sitä kohtaa kirjasta!

Julkaisun kirjoittajat ovat ilmeisesti eläköityneet, voipi siis olla, ettei minkään sortin uudistuksia ole tiedossa:

Hirsjärvi, S., Remes, H. & Sajavaara, P. Julkaisuvuosi. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Painokset voivat olla 15.-16. painos vuodelta 2009, tai uudempia.

* * * * *

P.S.

JAMKin kirjaston Opi tiedonhakua-verkkosivusta rakennetaan tämän kevään ja ensi syksyn aikana ”paikkaa”, johon keskitetään avoimen tiedon hankkimisen ja tiedon luotettavuuden arvioinnin oppimateriaaleja.

 

Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille.

Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu.

Opintojakson koodi on ZZRZV120 6S0Z1, Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 opintopistettä.

Opinto-oppaassa on kuvaus opintojaksosta: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_ectskuv1.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=&noclose=%20&lan=f

Lisätiedot/aikataulu: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_kotis.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=6S0Z1&noclose=%20&kieli=f&clukuvuosi=2016

Opintojaksolla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaisiin eli ei-pakollisiin kontakteihin.

Lisätietoja minulta: Suvi Perttula, informaatikko, suvi.perttula at jamk.fi, 040 705 5370

Hakuun vain yamk-opparit Theseuksessa

Voiko Theseuksessa tehdä haun, jolla saan tuloslistalle vain ylemmän amkin opinnäytetyöt?

Vastaus:

Haun saa rajattua vain yamk-oppareihin kirjoittamalla ontasot kaksoispiste välilyönti yamk ja sitten hakusanasi.

ontasot: yamk AND hakusana

Esimerkiksi
ontasot: yamk AND tilitoimisto*

Joskus Theseuksessa katkaisumerkki toimii täysin oikein ja joskus näyttää siltä, että ei toimi. Jos haluaa varmuuden, kannattaa ehkä tarkistaa, kummalla hakusanalla tulee mielekkäin tulos: tilitoimisto* vai tilitoimisto

Theseus itse ohjeistaa näin:

Hakulausekkeiden sanoista voi jättää yhden tai useamman kirjaimen pois. Yksittäinen kirjain voidaan korvata kysymysmerkillä (?) ja useampi kirjain asteriskilla (*): Esimerkiksi a?to täsmää sanoihin auto, aito, Arto. Ilmaisu a*to voi puolestaan täsmätä edellisten lisäksi sanoihin aalto, asunto, Antto, aatto.

Myös muoto tilitoimistot on ok. Se on asiasanaston sana (ks. Finto), joten sillä voi tehdä mahdollisesti osuvimman haun  (asiasanahaun) näin:

subject: tilitoimistot

Asiasanahaku on käytännöllinen varsinkin silloin, kun tulokseen tulee paljon ”roskaa” eli epäoleellisia lähteitä.

Lisäys 23.11.16: Kannattaa kokeilla myös hakulausetta yamk* AND tilitoimisto*

Näyttää siltä, että sillä tulee joskus paremmin tuloksia, tai ainakin enemmän. Se on hyvä, jos samalla ei tule liikaa ”roskaa” eli tarpeettomia ja aiheesta ohimeneviä julkaisuja.

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Milloin Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille ilmoittaudutaan?

Olen opettajakorkeakoulun puolelta ja yritin ilmoittautua kevään 2016 kurssille ”Asiantuntijan tiedonhankinta”. Valitettavasti en löydä tietoa milloin ko. kurssille voi ilmoittautua. Voitko auttaa?

Vastaus:

Voin toki.

Useita tämäntyyppisiä kysymyksiä on esitetty minulle viime päivinä.

Viiden opintopisteen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille voi ilmoittautua 2.–30.11.2015, kuten muillekin JAMKin kevään opintojaksoille. JAMKin www-sivun mukaan myös ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) opiskelijat ilmoittautuvat silloin. Mutta pienoisesta viestitulvasta päätellen AOKKissa kevään opintoihin ilmoittautuminen alkoi kuitenkin jo eilen eli 5.10.

Yhdenvertaisuuden vuoksi ilmoittautuminen verkkokurssille aukeaa kaikille yhtäaikaa marraskuun alussa, aukeaminen on varmaankin automatisoitu by JAMKin ICT-palvelut.

Kun ilmoittautuminen alkaa 2.11., kannattaa olla nopea, sillä verkkokurssin suosio kasvaa koko ajan.

Keväällä on tarjolla myös vastaava englanninkielinen verkkokurssi, Specialized Information Seeking.

Täydennysilmoittautuminen on tammikuussa 4.–10.1.2016.

Etsi opparin lähteet syksyn verkkokurssilla

Ennakkoilmoittautuminen syksyn opintojaksoille on meneillään 4.-31.5.2015.

Jos haluat etsiä tietolähteet oppariisi ohjatusti, se onnistuu Asiantuntijan tiedohankinta -verkkokurssilla. Kontaktejakin on, ne ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Opintopointsit: 5 op. Opintojakson kuvaus opinto-oppaassa.

Opparin aihe on oltava tiedossa, kun kurssi syyskuussa alkaa.

Syksyn kurssille etusija on opiskelijoilla, jotka ovat tällaisessa tilanteessa:
a) JAMKista on pakko valmistua vuodenvaihteessa 2015/2016 tai alkuvuonna 2016
b) Opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukea lähteiden etsintään.

Muutkin voivat ilmoittautua kurssille! Viime syksynäkin osa porukasta oli sellaisia, joilla opinnäytetyö oli muuten vaan ajankohtaista.

Verkkokurssi soveltuu koko JAMKin väelle, esimerkiksi  amk-opiskelijoille, yamk-opiskelijoille ja opettajakorkeakoulun opiskelijoille.

Kevään verkkokurssille ilmoittautumisjärjestyksessä

Huom! Kevään 2016 verkkokurssille mahtuu enemmän väkeä, koska tiedonhankinnan ohjaajiakin on enemmän käytettävissä. Kevään verkkokurssi alkaa tammikuussa 2016 ja kestää toukokuulle. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa 2015. Opiskelijat valitaan jonoperiaatteella: ”aikainen lintu nappaa madon”.

 

Suomenkieliset avainsanat suomenkieliseen kuvailulehteen

Täytyykö suomenkielisessä kuvailulehdessä olla kaikki avainsanat suomeksi?

Vastaus:

Suomenkieliseen kuvailulehteen kirjoitetaan suomenkielisiä avainsanoja/asiasanoja.

Ne auttavat tiedonhakijoita löytämään kyseisen julkaisun; se on niiden tärkein tehtävä.

Enkunkieliseen kuvailulehteen taas enkkusanoja.

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Mistä löydän listan yamk-oppareista?

Kollegani Kristina Åbergin vastaus:

Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet.

Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin:

Tarkennettu haku
ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi)
ja
koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)