Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiedonlähteet

Lähteen salaaminen – toimeksiantajan pyyntö

Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon?

Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona. 

Vastaus:

Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen edustaja ja kirjaston edustaja (minä).

Tässä ajatuksia:

  • Lähde on merkittävä/ilmoitettava.
  • Lähdeluettelossa saattaa olla julkaisematonta materiaalia, esim. käsikirjoitusvaiheessa oleva tutkimus. Rinnastaisin tämän siihen. Siis normaalit lähdetiedot lähdeluetteloon ja tekstiviitteet myös normaalisti, mutta luettelossa tieto, että lähde on sen ja sen hallussa. Mikäli lukija haluaa lisätietoa lähteestä, hän voi kääntyä hallussapitäjän puoleen, joka joko sitten antaa tai ei anna lukea. Lähdeluettelon kannalta tärkeintä on ilmaista, missä lähde on.
  • Jos se on supersalainen, siitä on oltava tieto lähdemerkinnässä.
  • Jos lähde on niin salainen, että toimeksiantaja ei halua edes antaa tietoa sellaisen lähteen olemassaolosta, tulee kyseenalaiseksi, voiko sellaista lähdettä käyttää.

Itselleni tulee mieleen näin tiedonhankinnan asiantuntijana myös tämä kysymys liittyen tuohon viimeiseen luetelmapampulaan: Millä perusteella lähdettä ei saa ilmoittaa lähdeluettelossa? Tai sama siinä tapauksessa, että kyse on julkisesta organisaatiosta: Minkä lain tai muun säädöksen perusteella lähde on salassa pidettävä?

JAMKin opinto-oppaan mukaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, jonka mukaan opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa – – (Opetusministeriön kirje ammattikorkeakouluille 28.1.2004, Dnro 3/500/2004) – – Lisätietoa ja ohjeita – –  löytyy Elmo-opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Lähdeviite jos ei ole henkilötekijöitä

Jos voitte ilmoittaa lähteen lähdeluettelossa, lähdeviite voisi olla tyyliä:

Tutkimuksen nimi. Vuosi. Mahdollinen alanimi. Mahdollinen julkaisun laji. Kustantajan tai julkaisijan paikka: Kustantaja tai Julkaisija. Lisätiedot tarvittaessa.

En ilmoittaisi julkaisun lajia, jos se on tuiki tavallinen wordillä tms. naputettu raportti. Sen sijaan ilmoittaisin, jos se olisi joku muu formaatti.

Lisätietona voisi olla esimerkiksi:
Organisaation X julkaisematon raportti.
Tai: Yrityksen X julkaisematon raportti.
Tai: Lähde on Organisaation/Yrityksen hallussa.

Lähde voi olla raportti, tutkimusraportti, asiakirja, diaesitys, katsaus, kooste tms. Valitse se, mikä kuvaa lähdettä parhaiten. Julkaisematon-sanan tilalla voi olla salainen-sana. (Salainen-ilmaisu voi tosin innostaa joukkoviestimiä pyytämään kyseistä raporttia, arvelisin.)

Lähdeviite jos on henkilötekijät

Tutkimus voi tietty olla jonkun tutkijan tai opinnäytteen tekijän tekosia. Silloin lähdeviite aloitetaan hänen – tai jos tyyppejä on useita – heidän nimillään.

Lähdemerkinnän toisena elementtinä on aina julkaisuvuosi. Jos lähdettä ei ole julkaistu, mutta tiedetään vuosi, jolloin tutkimus(raportti) valmistui, laitetaan kyseinen vuosi. Opinnäytteistä ilmoitetaan ”Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma”, jos ne käyvät ilmi raportista.

Muuten samat tiedot kuin ekassa esimerkissä.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Mistä löydän listan yamk-oppareista?

Kollegani Kristina Åbergin vastaus:

Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet.

Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin:

Tarkennettu haku
ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi)
ja
koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)