Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: toimitettu teos

Kaksi artikkelia toimitetusta julkaisusta

Olen hyödyntänyt työssäni kirjaa, jonka ovat toimittaneet eri henkilöt, kuin teoksen kirjoittaneet. Laitan liitteeksi kirjan tiedot amazonista, sillä olen lainannut kirjan muualta, kuin janetin tietokannasta.
https://www.amazon.com/Philosophical-Perspectives-Gender-Physical-Activity/dp/0415476623

Kirjassa on kaksi osaa, joita kumpaakin haluaisin käyttää työssäni. Toisen osan on kirjoittanut Iris Marion Young, ja sivun alareunassa lukee *Originally published as ’the exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions in philosophy of sport’ sekä vuosi& sivut & julkaisija.

Toisen osan on kirjoittanut Angela J. Schneider, ja jälleen teoksen alareunassa *originally published as ’on the definition of ”woman” in the sport context’ & julkaisija ym..

Molemmat ovat siis julkaistu samassa teoksessa, mutta miten voisin merkitä nämä molemmat lähdeluettelooni?

Vastaus:

Katsoin, mitä kirjasta sanotaan Finna.fi-tietokannassa.

Tällaiset olivat tärkeimmät tiedot:

Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity
edited by Paul Davis and Charlene Weaving
Julkaisija   London ; New York : Routledge 2010
Lisätiedot  edited by Paul Davis and Charlene Weaving

Sisällysluettelo:

  • The exclusion of women from sport : conceptual and existential dimensions /Iris Marion Young
  • Woman as body : ancient and contemporary views /Elizabeth V. Spelman
  • On the definition of ”woman” in the sport context /Angela J. Schneider
  • Sexualization and sexuality in sport /Paul Davis
  • Mere and partial means : the full range of the objectification of women /Carolyn McLeod
  • Unraveling the ideological concept of the female athlete : a connection between sex and sport /Charlene Weaving
  • Men with breasts /Ken Saltman
  • The doping ban : compulsory heterosexuality and lesbophobia /Rebecca Ann Lock
  • Could a ”woman” win a gold medal in the ”men’s” one hundred metres? : female sport, drugs, and the transgressive cyborg body /Michael Burke
  • From the ”muscle moll” to the ”butch” ballplayer : mannishness, lesbianism, and homophobia in U.S. women’s sports /Susan K. Cahn
  • Outta my endzone ; sport and the territorial anus /Brian Pronger
  • Openly gay athletes : contesting hegemonic masculinity in a homophobic environment /Eric Anderson.

Lähdeviitteet

Edellä mainittujen tietojen perusteella voi tehdä lähdeviitteet:

Young, I. M. 2010. The exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. London: Routledge, sivut.

Schneider, A. J. 2010. On the definition of ”woman” in the sport context. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. London: Routledge, sivut.

Sivut tarkoittavat niitä sivuja, joilla kyseinen artikkeli sijaitsee kirjassa.

Toimittajat jos haluaa

Toimitetun julkaisun toimittajat ovat lähdeviite-standardin mukaan ns. muita tekijöitä, joita ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa, jos ne ovat lähdeviitteen kannalta olennaiset. Yleensä eivät ole. Mutta jos toimittajat haluat mukaan, sen voi tehdä. Samoin voi lisätä, jos haluaa, tiedon siitä, missä julkaisussa artikkeli on alun perin julkaistu:

Young, I. M. 2010. The exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. Toim. P. Davis and C. Weaving London: Routledge, sivut. Tähän lisätiedot alkuperäisjulkaisusta, jos haluaa.

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 

Toimitettu kirja: Kuka mitäkin on kirjoittanut?

Käytämme Sirpa Taskisen toimittamaa ja Stakesin kustantamaa kirjaa Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen vuodelta 2008. Kirjan esipuheessa kerrotaan kirjan kirjoittamiseen osallistuneet ja kerrotaan, kuka on mihinkin aiheeseen eniten panostanut, mutta missään ei eri lukujen kirjoittajia kerrota suoraan. Merkitäänkö kirja lähdeluetteloon niin, että Taskinen on sen kirjoittaja vai aloitetaanko kirjan nimellä?

Vastaus:

En saa kirjaa käsiini juuri nyt, joten en pääse itse tarkistamaan, miltä esipuhe näyttää.

Taskinen on toimittanut (editoinut) kirjan niin, että se näyttää yhtenäiseltä huolimatta siitä, että kirjoittajia on useita. Hänellä ei kuitenkaan ole tekijänoikeutta muiden kirjoittamiin teksteihin.

Jos ei ole selvää, kuka mitäkin on kirjoittanut, lähdeviite on ehkä järkevintä aloittaa kirjan nimellä:

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. 2008. Lisäp. Helsinki: Stakes.

Alaluvuillakin kirjoittajia

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.