Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tutkimusprosessi

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Tutkimusaineisto talteen?

Kun kerään vastauksia opparia varten kyselylomakkeella, missä voin säilyttää tuon materiaalin?? KSSHP:n ohje on että ne säilötään johonkin arkistoon (amk-opiskelijalla sinne ei taida olla pääsyä), onko JAMKilla tällaiselle lähdemateriaalille omaa ”säilöä”?? Voinko esim. tallentaa sähköiset vastaukset muistitikulle ja tuoda ne kirjastoon säilöön??

Vastaus:

Onpa mielenkiintoinen kysymys!

Sen verran täsmennän, että mielestäni tässä kysymyksessä ei ole kyse lähdeluettelossa ilmoitetusta lähdemateriaalista, vaan tutkimusaineistosta, jonka opiskelija on hankkinut tutkimuksensa aikana kyselyllä, haastatteluilla tai muilla menetelmillä.

Opinnäytetöiden arkistoinnista on JAMKissa olemassa tällainen käytäntö, suora lainaus asiakirjahallinnan asiantuntijalta Mirja Nojoselta: ” JAMK säilyttää pysyvästi vain arvosanalla viisi (5) olevat opinnäytetyöt ja nämäkin toimitetaan vielä tällä hetkellä paperisena arkistoitavaksi. Muiden töiden osalta säilytysaika on 10 vuotta.”

Mutta tutkimusaineistojen säilyttämisestä arkistointiohje ei kerro mittään.

Vastauksen saamiseksi minun oli käännyttävä monen eri toimijan puoleen.

JAMKin kirjasto: ei

Kirjastonjohtaja Teemu Makkosen mukaan kirjasto ei tallenna tutkimusaineistoja muistitikuille tms.

JAMKin arkisto: ei

Suunnittelija, arkistovastaava Mirja N. linjaa näin:

Rivien välistä tulkittuna kysyjä tekee potilastietokyselyä, jonka vastausmateriaali sisältää arkaluontoista henkilötietoa. Kyselyn suorittaja vastaa aina aineiston tietoturvallisesta säilyttämisestä ja aikanaan tiedon hävittämisestä. JAMKin järjestelmiin tällaista materiaalia ei voida tietoturvan vuoksi tallentaa vaan aineisto on aina oltava erillisellä tallevälineellä tai paperilla. Ymmärrän kysyjän huolen.

Hyvinvointiyksikön arkisto: ei

Hyvinvointiyksikön koordinaattorin Satu Hypénin mukaan tutkimusaineistoja ei tallenneta opinnäytetyön arkistokappaleen yhteyteen:

Arkistossamme ovat ainoastaan opinnäytetöiden arkistokappaleet. Tutkimusaineistoa ei arkistoon opinnäytetöiden yhteydessä ole toimitettu tai arkistoitu.

Sairaanhoitopiirin arkisto: ei

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen vastaa näin:

Ilmeisesti opinnäytetutkimuksen aineistoa on siis kerätty kyselylomakkeilla. Kun tuo kyselyaineisto on tallennettu tilasto-ohjelmaan (esim. SPSS), aineisto analysoitu ja opinnäytetutkimus julkaistu, alkuperäiset kyselylomakkeet tuleekin hävittää asianmukaisesti. Tallennettu aineistohan ei sisällä tunnistetietoja.

Kyselylomakkeita ei siis säilytetä tämän jälkeen, eikä sairaanhoitopiirissä ole mitään yleisiä aineistojen säilytystiloja, vaan aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. asiathan määritellään jo tutkimussuunnitelmassa kunkin tutkimuksen osalta.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: ehkä

Tampereella sijaitsevan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Helena Laaksonen kertoo, että arkisto seuloo ne aineistot, mitä se ottaa ja mitä ei ota:

Opiskelija voi lähettää aineistonsa tietoarkistoon ja arvioimme, otetaanko se arkistoitavaksi. Ts. ihan mitä tahansa aineistoa emme arkistoi, mutta meillä on mm. graduun kerättyjä aineistoja.

Aineiston arkistoinnista tehdään aineiston tekijän (omistajan) kanssa sopimus, kun aineiston arkistoinnista on ensin päätetty. Arkistointisopimuksen voi alustavasti täyttää (ja tallentaa) ja lähettää sähköpostilla minulle kuten muunkin materiaalin. Suora linkki sopimukseen: www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/Arkistointisopimus.pdf

Lisätietoja arkistoinnista voi lukea verkkosivuiltamme: http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/arkistointi/index.html

 Jos tutkimusaineisto kelpaa tietoarkistoon, tässä lyhyesti ohjeistusta, mitä pitää tehdä:

Jotta aineisto on sujuvasti arkistoitavissa, kannattaa perehtyä Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjan ohjeisiin:  http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/

Käytännössä tarvitsemme datatiedoston, tyhjän lomakkeen (tai jos lomaketta ei ole tallessa esitetyt kysymykset siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne ovat olleet lomakkeella), mahdollisen muuttujaluettelon ym. kuvailutietoja (ks. kuvailulomakkeet: http://www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/ -> Aineistonkuvaus (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen erikseen).

Aineiston voi lähettää tietoarkistoon sähköpostitse Laaksoselle tai paperimateriaalin postitse osoitteeseen: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD), Helena Laaksonen, 33014 Tampereen yliopisto

 Vastaus tiivistetysti

  • Tutkimussuunnitelmassa määritellään aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. liittyvät asiat. Opinnäytetyön ohjaajan kanssa kannattaa asiasta keskustella. Ja voipi olla, että myös toimeksiantajalla saattaa olla asiaan jokin kanta.
  • Jos säilyttäminen on perusteltua (ja hyväksytyssä tutkimussuunnitelmassa tms. asiakirjassa määritelty), opiskelija voi kysyä Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, onko tutkimusaineisto sellainen, että sen voi sinne arkistoida.
  • Muussa tapauksessa tutkimusaineisto on säilytettävä tietoturvallisesti opinnäytetyön ajan ja hävitettävä se, silloinkin tietoturvallisesti, opinnäytetyön hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen.

Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, niinkö?

Joo ja ei.

Joo: Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuin sännätään keräämään tutkimusaineisto, pysähdytään laatimaan tutkimuksen tietoperusta. Ja siihen tarvitaan lähteitä!

Ei: Otsikon väite ei kuitenkaan päde täysin, sillä ekaksi on valittava opparin aihe ja asetettava tutkimukselle tavoitteet, yksi tai usea. Ensimmäinen merkittävä etappi onkin aiheen ja näkökulman valinta, jota kutsutaan myös aiheen rajaukseksi.

Toinen ei: Kirjallisuuskatsaus on aavistuksen harhaanjohtava ilmaisu. Kirjallisuuden (tutkimukset yms.) lisäksi opiskelija voi hyödyntää opparin tietoperustan laatimisessa myös omia työelämäkokemuksiaan ja intuitiotaan (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila).

Miksi katsaus on tärkeä ja ohittamaton? Koska katsauksella vakuutetaan lukijat omasta asiantuntemuksesta. Ja varmistetaan se, ettei keksitä samanlaista pyörää kuin joku on jo keksinyt. Tai ainakin osataan perustella se, miksi samanlainen pyörä on keksittävä – aika tai paikkahan saattaa olla erilainen nyt kuin alkuperäisen tilanteessa.

Suurimpia mokia, mitä voi tehdä, onkin pitäytyä muutamaan kurssikirjaan – koska täytyyhän lähdeluettelossa edes jotain olla – ja luulla, että siinäpä totuus.

Summa summarum: Järjestys on siis tämä: aiheen napakka rajaus ja vasta sitten kattava tiedon rohmuaminen. Muuten homma leviää Jokisten eväiden lailla.

P.S. Opparin tietoperusta = teoreettinen viitekehys, lähtökohta, joka kytkee opparissa esitetyn tutkimusongelman aiemmin hankittuun tietoon (ks. Optiman Tutkimusopintojen työtila, luku Tietoperusta).