Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: visuaalinen havainnollistaminen

Kuvion tiedot koottu monesta lähteestä

Jos kuvio on yhdistetty kahdesta eri lähteestä (= muokattu kumpaakin alkuperäistä kuvaa), miten se merkitään?

Vastaus:

Kysymys on mielestäni erityisesti siitä, tuleeko kumpaankin tekstiviitteeseen muokattu-sana? Vai riittääkö yksi muokattu-sana?

Siis näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018, muokattu; Virtanen 2016, 5, muokattu)

Vai näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018; Virtanen 2016, 5; muokattu)

Vai jotenkin muuten?

Keskustelin asiasta Kielikeskuksen väen kanssa.

Viestinnän opettaja: ”Jos vastaava visuaalinen muoto on, mutta tietoja on täydennetty toisesta lähteestä, voisi ratkaisu mielestäni olla tuo, jossa on yksi muokattu-sana. Mutta onko välimerkki puolipiste? Ehkä sen pitää olla, jotta ymmärretään ulottuvaksi molempiin. Pilkulla se yhdistyisi ehkä vain jälkimmäiseen.”

Entä jos kuvio muodostetaan tietojen perusteella – ei kopsata kuvion muotoa?

Viestinnän ope: ”- – jos tiedot on koottu joistain aineistoista, neuvon (tiedot Aaltonen 2018; Virtanen 2018, 5). Tämä tarkoittaa lähinnä, että vastaavaa visuaalista muotoa ei ole alkuperäisessä lähteessä.”

Wordillä synnytetyt kuviot ok

Teemme oppariin kuvioita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Onko Jamkilla omat ohjeet niiden tekemiseen, onko joitain sääntöjä millaisia niiden pitäisi olla? Ajattelimme tehdä ne vain wordilla ja Execelillä- käykö näin?

Vastaus:

Käy hyvin.

Tietääkseni JAMKilla ei ole säännöstöä tähän, ei siis graafisten ohjeiden mukaisia ehtoja.

Tutkimusoppaita kannattaa silti vilkuilla, esim. Kanasen Jorman opuksia ja Tutki ja kirjoita -kirjaa.

Viimeksi mainittu teos kertoo, että kuvioiksi ”kutsutaan kaikkia muita – – havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Kuvioita ovat siis mm. kartat, valokuvat ja piirustukset. Ja tietty pylvästelyt ja piirakoinnit! Hienommin sanottuina pylväsdiagrammit ja sektoridiagrammit.

Kuvioilla vertaillaan ja painotetaan haluttuja asioita opparissa. Kuvio täydentää ja elävöittää tekstiä. Tärkeintä luultavasti on päättää, mitä kuviolla haluaa sanoa. Muuttujat on mietittävä ja esitystapa (millaiset pylväät) sun muuta sellaista.

Vaihtelevanpituiset aineistoesimerkit

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka?

Vastaus:

Kyse on siis vastaajista, joilta olet saanut tutkimusaineistoosi vastauksia joko kyselyllä, haastattelemalla tms. Tai oikeastaan heidän sanomisistaan, joilla todennat ja esittelet tuloksiasi.

Raportointiohjeessa luvussa Visuaalinen havainnollistaminen todetaan näin:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita.

Sisennyksistä annetaan tällaiset ohjeet: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Mielestäni kauneinta olisi, että aineistoesimerkit olisivat kaikki sisennettynä, jolloin ne olisi myös helppo ymmärtää aineistoesimerkeiksi.

Mutta koska raportointiohjeen mukaan aineistoesimerkeissa noudatetaan sisennysohjeita, tulevat 1-3 riviä pitkät aineistoesimerkki-lainauksetkin lainausmerkkeihin eikä niitä sisennetä. Yli kolme riviä (4-x riviä) pitkät lainaukset sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan ykkösrivivälillä.

Lisäys/muutos 15.4.2013:

Aineistoesimerkeissä lyhyetkin lainaukset voi sisentää erilliseksi kohdakseen tekstissä. Lue tämä blogikirjoitukseni: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/04/15/aineistoesimerkkien-sisennys/