Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: visuaalisuus

Kuvion tiedot koottu monesta lähteestä

Jos kuvio on yhdistetty kahdesta eri lähteestä (= muokattu kumpaakin alkuperäistä kuvaa), miten se merkitään?

Vastaus:

Kysymys on mielestäni erityisesti siitä, tuleeko kumpaankin tekstiviitteeseen muokattu-sana? Vai riittääkö yksi muokattu-sana?

Siis näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018, muokattu; Virtanen 2016, 5, muokattu)

Vai näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018; Virtanen 2016, 5; muokattu)

Vai jotenkin muuten?

Keskustelin asiasta Kielikeskuksen väen kanssa.

Viestinnän opettaja: ”Jos vastaava visuaalinen muoto on, mutta tietoja on täydennetty toisesta lähteestä, voisi ratkaisu mielestäni olla tuo, jossa on yksi muokattu-sana. Mutta onko välimerkki puolipiste? Ehkä sen pitää olla, jotta ymmärretään ulottuvaksi molempiin. Pilkulla se yhdistyisi ehkä vain jälkimmäiseen.”

Entä jos kuvio muodostetaan tietojen perusteella – ei kopsata kuvion muotoa?

Viestinnän ope: ”- – jos tiedot on koottu joistain aineistoista, neuvon (tiedot Aaltonen 2018; Virtanen 2018, 5). Tämä tarkoittaa lähinnä, että vastaavaa visuaalista muotoa ei ole alkuperäisessä lähteessä.”

Vaihtelevanpituiset aineistoesimerkit

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka?

Vastaus:

Kyse on siis vastaajista, joilta olet saanut tutkimusaineistoosi vastauksia joko kyselyllä, haastattelemalla tms. Tai oikeastaan heidän sanomisistaan, joilla todennat ja esittelet tuloksiasi.

Raportointiohjeessa luvussa Visuaalinen havainnollistaminen todetaan näin:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita.

Sisennyksistä annetaan tällaiset ohjeet: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Mielestäni kauneinta olisi, että aineistoesimerkit olisivat kaikki sisennettynä, jolloin ne olisi myös helppo ymmärtää aineistoesimerkeiksi.

Mutta koska raportointiohjeen mukaan aineistoesimerkeissa noudatetaan sisennysohjeita, tulevat 1-3 riviä pitkät aineistoesimerkki-lainauksetkin lainausmerkkeihin eikä niitä sisennetä. Yli kolme riviä (4-x riviä) pitkät lainaukset sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan ykkösrivivälillä.

Lisäys/muutos 15.4.2013:

Aineistoesimerkeissä lyhyetkin lainaukset voi sisentää erilliseksi kohdakseen tekstissä. Lue tämä blogikirjoitukseni: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/04/15/aineistoesimerkkien-sisennys/

 

 

Rumat ja kauniit rivivälit

Opinnäytetyön sisällysluettelon tulee olla riviväliä 1,5. Miksi ihmeessä, sehän on valtavan ruma sillä tapaa. Eihän missään kirjassakaan sellaista käytetä. Myös toimeksiantajani pyysi tiivistämään harvaa riviväliä, mutta eipä kai sitä voi tiivistää, jos sisällysluettelon on noudatettava ohjetta.Eli: voiko sisälllysluettelon tehdä myös pienemmällä rivivälillä?

Kysymykseni koskee myös luetteloita: ne olisivat huomattavasti visuaalisempi rivivälillä 1. Riviväli 1,5 ei luettelossa paranna luettavuutta vaan hajottaa tekstiä ja luettelon yhtenäisyyttä.

Vastaus:

Riviväli  1,5 on sisällysluettelossa käytössä sen takia, että lausunnonantajat voivat tehdä (paperiseen) työhön omia merkintöjään. Sama riviväli on käytössä myös tekstisivuilla, samasta syystä. Lähdeluettelossa yms. riviväli on 1. Liitteissä riviväli voi olla mikä vain.

Palaveerasimme Liukon Sadun kanssa raportointiohjeen päivitykseen liittyen kesäkuun alussa ja pääsimme helposti yhteisymmärrykseen siitä, että lähdeluettelon lisäksi myös tekstissä olevissa luetteloissa riviväli voi olla 1. Useissa tekstinkäsittelyohjelmissa riviväli luetteloissa onkin jo automaattisesti tiheämpi kuin muu teksti, varmaan justiinsa visuaalisuuden ja luettavuuden takia.

Mielestäni kaikissa luetteloissa, myös sisällysluetteloissa, voisi olla sama riviväli 1. Olisihan se johdonmukaista sillä tavoin. Eivätkä opet enää tarvitse tyhjiä rivejä antaakseen palautetta, vaan kirjoittavat palautteen suoraan tekstinkäsittelyohjelmalla sähköiseen tiedostoon eivätkä paperille tai marginaaliin.

Mutta sisällysluetteloa koskevaa riviväliä ei vielä muutettu. Toivomme siitä kesälomien jälkeen laajempaa keskustelua JAMKissa. Mielipiteet ovat tervetulleita!