Opetussuunnitelmaty\u00f6 on pedagogisen johtamisen keskeisimpi\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 asioita. Oppilaitoksen johtamiseen liittyy useita piirteit\u00e4, joita monissakaan muissa organisaatioissa tai yhteis\u00f6iss\u00e4 ei ole. N\u00e4iden piirteiden tiedostaminen voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4, ettei sin\u00e4ns\u00e4 hyviin ja kannatettaviin muutoksiin pyritt\u00e4ess\u00e4 tule turhia turhautumisia.<\/p>\n\n\n\n
Opetussuunnitelma on pedagogisen yhteis\u00f6n keskeisimpi\u00e4 dokumentteja ja sen toimeenpano oppilaitoksen ydintoimintaa. Hannu Simola (2021) kumppaneineen muistuttaa ainakin kolmesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 koulunpitoon liittyv\u00e4st\u00e4 reunaehdosta, jotka my\u00f6s opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4 on hyv\u00e4 ottaa huomioon. N\u00e4m\u00e4 kolme ovat pakollisuus, joukkomuotoisuus ja valikointivelvollisuus.<\/p>\n\n\n\n
Laadittaessa tutkintoihin johtaviin tai kelpoisuuksia tuottaviin koulutuksiin opetussuunnitelmia, voi pakollisuus tarkoitta esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 on tarkoin punnittava, mik\u00e4 on niin oleellista ja arvokasta osaamista, mit\u00e4 jokaisen ao. koulutukseen osallistuvan tulee todistuksen saatuaan hallita. Simola (emt.) ja kumppanit nostavat esille viime vuosien k\u00e4sitteen voimallinen tiet\u00e4mys (powerful knowledge). Se on tiet\u00e4myst\u00e4, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon sek\u00e4 ammatilliseen ja taiteelliseen perinteeseen. My\u00f6s erilaisten geneeristen, kaikkiin teht\u00e4viin liittyvien yhteisten osaamisten merkityst\u00e4 on korostettu viime vuosina osana opetussuunnitelmien – jopa pakollista – sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Joukkomuotoisuus on my\u00f6s yksi oppilaitosten toimintaan aikojen alusta asti kuulunut reunaehto. Viime vuosina on kuitenkin puhuttu mieluummin vaikkapa yksil\u00f6llisisist\u00e4 opiskelupoluista tai opiskelun henkil\u00f6kohtaistamisesta. Riskin\u00e4 joukkomuotoisuuden unohtamisesta Simola ja kumppanit (emt.) n\u00e4kev\u00e4t sellaisen harhaluulon, ett\u00e4 opettajilla olisi rajattomasti aikaa ja resursseja vastata yksitt\u00e4isten opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin. Liiallinen yksil\u00f6llisten ratkaisujen mahdollisuuksien korostaminen opetussuunnitelmia laadittaessa saattaa johtaa t\u00e4llaisen riskin laukeamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Taitavasti tulkittuna joukkomuotoisuus voi olla positiivinenkin asia. Oppiminenhan on sosiaalista toimintaa, ja sellaisenaan edellytt\u00e4\u00e4 opiskelutoiminnalta sopivia ratkaisuja t\u00e4t\u00e4 varten. Erilaisten yhteis\u00f6llisten ja opiskelijoiden vuorovaikutukseen perustuvien opiskeluratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen onkin yksi opetussuunnitelmaty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 ulottuvuus, toimitaanpa kasvokkain tai verkossa.<\/p>\n\n\n\n
Kolmas oppilaitosten toimintaa pitk\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt reunaehto on valikointivelvollisuus. Esimerkiksi koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4mme sis\u00e4inen valikointi perustuu sellaiseen arviointitietoon, joka mahdollistaa ihmisten asettamisen j\u00e4rjestykseen valikointia varten jatko-opintoihin etenemist\u00e4 varten. Todistuksissa olevat numerot tuottavat t\u00e4m\u00e4n tiedon. Niiden merkityst\u00e4 on viime vuosina entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4tty esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Havaittavissa on ollut my\u00f6s sellaista kehityst\u00e4, ett\u00e4 oppilaat jo peruskoulussa alkavat kilpailla numeroista p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen haluamaansa lukioon. Simola ja kumppanit (emt.) toteavat kuitenkin, ett\u00e4 on monia perusteita, miksi oppilaiden keskin\u00e4isen kilpailuttamisen kulttuurista tulisi luopua. Pakollinen valikointifunktio, jota esimerkiksi etenemiseen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, on toki hoidettavissa muullakin tavalla, kuin opiskelijoita heid\u00e4n opiskelunsa aikana kilpailuttamalla.<\/p>\n\n\n\n
Monet oppilaitokset el\u00e4v\u00e4t Opetushallituksen ohjauksessa ja noudattavat olemassa olevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 voi Simolan ja h\u00e4nen kollegoidensa toivetta noudattaa. Korkeakoulumme ovat kuitenkin autonomisia toimijoita arviointikulttuurinsa suhteen. Niiden opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4 valikointivelvollisuuteen on mahdollista ottaa perinteisest\u00e4 poikkeava toimintatapa, joka samalla tukee opiskelijoiden hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/strong>: Harri Keurulainen, yliopettaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Kuva:<\/strong> Unsplash<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hde:<\/strong> Opetussuunnitelmaty\u00f6 on pedagogisen johtamisen keskeisimpi\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 asioita. Oppilaitoksen johtamiseen liittyy useita piirteit\u00e4, joita monissakaan muissa organisaatioissa tai yhteis\u00f6iss\u00e4 ei ole. N\u00e4iden piirteiden tiedostaminen voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4, ettei sin\u00e4ns\u00e4 hyviin ja kannatettaviin muutoksiin pyritt\u00e4ess\u00e4 tule turhia turhautumisia. Opetussuunnitelma on pedagogisen yhteis\u00f6n keskeisimpi\u00e4 dokumentteja ja sen toimeenpano oppilaitoksen ydintoimintaa. Hannu Simola (2021) kumppaneineen muistuttaa ainakin kolmesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":871,"featured_media":153,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[101854,126898,24989],"class_list":["post-150","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-opetussuunnitelma","tag-pedagoginen-johtaminen","tag-yhteiso"],"acf":false,"yoast_head":"\n
Simola, H., Hansen, P., Lanas, M., Niemel\u00e4, M., Nikkola, T., Saari, A. & S\u00e4ntti, J. 2021. Koulua pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 kouluna eik\u00e4 muotivirtausten mukaan. Kanava 49, 5. 17-23.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"