Valtakunnallinen opettajankoulutusfoorumi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 parhaillaan opettajankoulutuksen kehitt\u00e4missuunnitelmaa tuleville vuosille. Foorumin tapaamisissa on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 kehitt\u00e4missuunnitelmaan on pohdittu kirjattavaksi entist\u00e4 voimakkaammin koulutusjohtamisen osaamista ja sen sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 opettajankoulutukseen. Opettajan ty\u00f6nkuvaan voi tosiaan sis\u00e4lty\u00e4 johtamisen osaamista vaativaa puhdasta johtamisty\u00f6t\u00e4 (esim. koulutusvastaavan tai vararehtorin teht\u00e4v\u00e4t) tai johtamisen kaltaisia, esimerkiksi ohjaamisen ja koordinoinnin osaamisen vaateita. Tarkastelen ohessa johtajuuden ilmenemist\u00e4 laajasti ottaen opettajien ty\u00f6ss\u00e4 eri oppilaitosmuodoissa ja -tasoilla.<\/p>\n\n\n\n
Opettaja ty\u00f6n ytimess\u00e4 on yksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Oppimisen ohjausta tulee johtaa pedagogisesti, jotta oppiminen mahdollistuu. T\u00e4ll\u00f6in keskeist\u00e4 ovat tieto ja ymm\u00e4rrys pedagogiikasta, joka yhdistyy oppimisprosessin ohjaamiseen. T\u00e4t\u00e4 voi hyvin kutsua vaikkapa ohjaavaksi johtajuudeksi.<\/p>\n\n\n\n
Koulutusmuodosta riippuen opettajan ty\u00f6h\u00f6n voi sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s yleisemp\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n toiminnan johtamista. T\u00e4m\u00e4 toteutuu lasten kanssa luokkatilanteissa tai vaikkapa luokkaretkell\u00e4 – tai opiskelijoiden yritysk\u00e4ynneill\u00e4. Kokemuksesta voin todeta, ett\u00e4 my\u00f6s ylioppilaskirjoitusten j\u00e4rjest\u00e4minen lakkiaisineen on -tarkkaan s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4- toiminnan johtamista. Opettajatkin siis johtavat joukkoja.<\/p>\n\n\n\n
Osa opettajan ammatin kiinnostavuudesta syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 opettajuus on moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 (yhteisopettajuus, opiskelijahuolto, yhteisten tilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4minen jne.). Perinteinen yksin tekemisen eetos on selv\u00e4sti murenemassa. Mutta yhteisty\u00f6 vaatii aina keskusteluja, neuvotteluja ja sopimista. Oppilaitoksissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usein eri sovellutuksia tiimiorganisaatioista, joissa tiimeill\u00e4 voi olla erilaisia nimityksi\u00e4 ty\u00f6ryhmist\u00e4 soluihin tai luokka-asteisiin jne.<\/p>\n\n\n\n
Opettaja toimii aina osana johdettua ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, jolla on budjetti, strategia, tavoitteita ja yhdess\u00e4 sovittuja periaatteita sek\u00e4 toimintatapoja. Oppilaitosten laatuj\u00e4rjestelm\u00e4t ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen j\u00e4rjestelm\u00e4t vaikuttavat my\u00f6s oleellisesti oppilaitoksen johtamiseen. Laatuj\u00e4rjestelmien keskeinen ajatushan on, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senet sopivat siit\u00e4, miten ty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n ja sitten tekev\u00e4t niin kuin on sovittu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen osuus on yleens\u00e4 haasteellisempaa, koska se est\u00e4\u00e4 sooloilun.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 oleviin teemoihin liittyen varsinkin aiemmin on puhuttu alaistaidoista, mik\u00e4 varmasti onkin edell\u00e4 olevaan n\u00e4hden l\u00e4heinen teema.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyv\u00e4 verkostoyhteisty\u00f6 voi vaatia opettajilta aktiivista osallistumista ja johtamistekoja. Perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa yhteisty\u00f6 koteihin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ammatillisessa koulutuksessa painottuu sen lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa (ty\u00f6ss\u00e4oppiminen, harjoittelut, opinn\u00e4ytety\u00f6t). Korkeakouluissa usein opettajan ty\u00f6h\u00f6n kuuluu hankety\u00f6t\u00e4 useiden partnereiden kanssa. Esimerkiksi meill\u00e4 Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa l\u00e4hes kaikki kouluttajat osallistuvat hankety\u00f6h\u00f6n ja heist\u00e4 noin puolet toimivat jonkin hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Kouluttajia meill\u00e4 on kaikkiaan v\u00e4h\u00e4n yli 40 ja erilaisia resursoituja TKI-hankkeita yli 30.<\/p>\n\n\n\n
Tyypillist\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s yhteisty\u00f6 oman alan verkostoihin, esimerkiksi ammattij\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6 tai alueellinen oman aineen aineenopettajien yhteistoiminta. Ammatillisessa koulutuksessa oman ammattialan verkostot ja Taitaja-toiminta ovat keskeisi\u00e4. Taitaja-toiminnan avulla on mahdollista verkottua kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti (WorldSkills-toiminta).<\/p>\n\n\n\n
Lopulta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 opettajat toimivat usein opetusty\u00f6n ohessa oppilaitoksensa johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n jossakin konkreettisessa johtamispositiossa, esimerkiksi tiiminvet\u00e4j\u00e4n\u00e4, tasovastaavana, tutkintovastaavana, OPS-vastaavana tai apulais- tai vararehtorina. Osaan n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 voi liitty\u00e4 esihenkil\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, kuten kehityskeskusteluita.<\/p>\n\n\n\n
Johtamisosaamisella on kasvatus- ja opetusalalla selv\u00e4sti tarvetta. Siten on perusteltua, ett\u00e4 seuraavassa opettajankoulutuksen kehitt\u00e4misohjelmassa otetaan kantaa johtamisosaamisen lis\u00e4\u00e4miseksi kasvatus- ja opetusalalla. Opettajankoulutukseen on jatkossa sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 koulutusjohtamisen perusteita, jotta uudet opettajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t olevansa osana johdettua ty\u00f6paikkaa ja ett\u00e4 oppilaitoksen johtaminen on yhteisty\u00f6t\u00e4, jaettua johtajuutta.<\/p>\n\n\n\n
Opettajankoulutusfoorumin koulutusjohtamisen jaoksen esityksen mukaisesti on rakennettava kasvatus- ja opetusalan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koulutusjohtamisen koulutuskonsepti, johon kootaan keskeisi\u00e4 koulutusjohtamisen osaamisia sek\u00e4 luodaan sen k\u00e4yt\u00f6n tavat, jolla niin alalle hakeutuvat kuin kasvatus- ja opetusalalla jo toimivat voivat joustavasti t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 johtamisosaamistaan.<\/p>\n\n\n\n
Pekka Risku<\/strong>, yksik\u00f6njohtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Kuva:<\/strong> Hanna-Kaisa H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Valtakunnallinen opettajankoulutusfoorumi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 parhaillaan opettajankoulutuksen kehitt\u00e4missuunnitelmaa tuleville vuosille. Foorumin tapaamisissa on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 kehitt\u00e4missuunnitelmaan on pohdittu kirjattavaksi entist\u00e4 voimakkaammin koulutusjohtamisen osaamista ja sen sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 opettajankoulutukseen. Opettajan ty\u00f6nkuvaan voi tosiaan sis\u00e4lty\u00e4 johtamisen osaamista vaativaa puhdasta johtamisty\u00f6t\u00e4 (esim. koulutusvastaavan tai vararehtorin teht\u00e4v\u00e4t) tai johtamisen kaltaisia, esimerkiksi ohjaamisen ja koordinoinnin osaamisen vaateita. Tarkastelen ohessa johtajuuden ilmenemist\u00e4 laajasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":871,"featured_media":257,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[126538],"class_list":["post-255","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-opettajajohtajuus"],"acf":false,"yoast_head":"\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"