Johtaminen ja johtamistaidot tulevat erityisesti esille, kun toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai sit\u00e4 ohjaavassa toiminnassa tulee eteen muutoksia. N\u00e4in on k\u00e4ynyt my\u00f6s ammatillisen toisen asteen koulutuksen mittavassa koulutuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistuksessa 2018, joka on haastanut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia toimintatapoja johtamisessa. Kolho ja Ylitervo (2021) toteuttivat ammatillisen toisen asteen toimijoille kyselyn, jossa tiedusteltiin jaetun johtajuuden tilaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 270 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 ei-p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevaa henkil\u00f6\u00e4. Jaetulla johtajuudella kyselyss\u00e4 tarkoitettiin henkil\u00f6st\u00f6n osallistamista ja koko ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Tulosten mukaan opettajajohtajuudelle on tilaa, mutta se vaatii keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 johtamisella, johtajuudella ja opettajan johtajuudella oikein tarkoitetaan. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tuon esille joitain n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka nousivat esille kyselyn avoimessa kysymyksess\u00e4: Mit\u00e4 muuta haluat jakaa johtamisesta?<\/p>\n\n\n\n
Johtajan osaaminen, tiedot, taidot ja asenteet puhuttelivat vastaajia eniten. Erityisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevat kuvasivat moninaisia johtajan ominaisuuksia ja taitoja, joita johtajalla tulisi olla. Kun taas ei-p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa (opettajat, muu opetushenkil\u00f6st\u00f6) toimineet vastaajat odottivat n\u00e4iden lis\u00e4ksi vahvaa substanssiosaamista. Ei-p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevat henkil\u00f6t parjasivat eniten sit\u00e4, ett\u00e4 johtaja on erkaantunut arkitodellisuudesta, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 opiskelijoiden kanssa tapahtuu arjessa. Tuloksissa nostettiin esille, ett\u00e4 johtajana toimii henkil\u00f6it\u00e4, joiden omasta opettajuudesta on jo vuosia. Johtaminen ja p\u00e4ivitt\u00e4isty\u00f6 eiv\u00e4t kohtaa.<\/p>\n\n\n\n
Johtajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on auttaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 onnistumaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Johtaminen tuleekin n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n tukipalveluna, jolloin johtaja on olemassa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 varten, eik\u00e4 p\u00e4invastoin. (Salonen 2020.) Organisaation uudistamisessa keski\u00f6ss\u00e4 tulee olla innostunut johtaja, jolla on halu kehitty\u00e4 ja kasvaa johtajana. N\u00e4in saadaan paras tulos. (Otala 2018.) Tutkimustulosten mukaan ammatillisen koulutuksen organisaatiomuutokset ja oppilaitosten yhdist\u00e4minen ovat lis\u00e4nneet johtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Erityisesti keskijohdon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut ja samalla on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi, mik\u00e4 on kaikkien johtajien teht\u00e4v\u00e4 ja toimivalta. Osa vastaajista koki ty\u00f6njaon ep\u00e4selv\u00e4ksi ja johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n sekavaksi. N\u00e4it\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 tuli esille molempien tahojen vastauksissa.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi eniten tunteita her\u00e4ttiv\u00e4t huono johtajuus, ja johtajan osaaminen tai sanoisiko osaamattomuus. Ei-p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevien vastauksissa korostui johtajan valta, jopa mielivalta, ja heikko ihmisten johtamistaidot. Johtajalta odotettiin enemm\u00e4nkin valmentavan johtajan (Leaderin ja Coachin) taitoja, kuin perinteisen johtajan taitoja (Manager) (Ristikangas & Ristikangas 2013). Johdettavilta odotettiin oma-aloitteisuutta ja oman ty\u00f6n johtamista, mutta toimivaltaa t\u00e4h\u00e4n ei kuitenkaan ollut annettu riitt\u00e4v\u00e4sti tai se oli ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vastauksissa tuotiin esille organisaatiomuutoksia ja tiimien toimintaa. Erityisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevat nostivat esille organisaation rakenteen ja toimintakulttuurin muutoksen vaikutukset johtamiseen. Molemmat vastaajaryhm\u00e4t toivovat avoimempaa ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 toimintakulttuuria. Onkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 toimintakulttuurin syntymiseen vaikuttavat kaikki organisaatiossa toimivat henkil\u00f6t ja se syntyy teoista ja toimintatavoista (Schein 2010; Otala 2018), joihin vaikuttavat poliittiset ja hallinnolliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset (Maunu 2020).<\/p>\n\n\n\n
Yhteisesti johtamisessa puhutteli ammatillisen koulutuksen jatkuva muutos, joka vaikuttaa kaikkien toimijoiden ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen. My\u00f6s jatkuvat taloudelliset m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen supistukset sek\u00e4 uusi rahoitusmalli puhutteli sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 ei-p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olevia vastaajia. Raha ratkaisee. Vastaajien mukaan ammatilliselle koulutukselle tulisi antaa ty\u00f6rauha ja aikaa sopeutua muutokseen. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 turvautumalla vanhaan voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n aikaa. Kehitty\u00e4kseen organisaation on muutettava asenteita-, ajattelu- ja toimintamalleja (Salonen 2020). Oppimisen muutos on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja se vaikuttaa my\u00f6s kouluorganisaation toimintaan. Olemmeko valmiita muuttumaan? Ajaudummeko muutokseen vai annammeko muutokselle ja tulevaisuudelle mahdollisuuden ja teemme sen tiedostaen? <\/p>\n\n\n\n
Kyselyn avoimen kysymyksen tuloksia kanssani ovat analysoineet LUT yliopiston nuorempi tutkija Johanna Orjatsalo sek\u00e4 tietojohtamisen ja johtajuuden opiskelija Tuuli Toivikko. Lis\u00e4\u00e4 Kolhon ja Ylitervon kyselyn tuloksista voit lukea artikkelistamme \u201dJaettu johtajuus ammatillisella toisella asteella \u2013 onko opettajajohtajuudelle tilaa?\u201d, Kolho & Ylitervo 2021 (julkaisussa Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen, toim. A-S. Holappa ym.).<\/p>\n\n\n\n
Piia Kolho<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja toimi ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n\n\n\n
Kolho, P. & Ylitervo, R. (2021). Jaettu johtajuus ammatillisella toisella asteella \u2013 onko opettajajohtajuudelle tilaa? Teoksessa Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. Toim. A-S. Holappa, A. Hyyryl\u00e4inen, P. Kola-Torvinen, S. Korva & A-S. Smeds-Nylund. Keuruu: PS-Kustannus.
Maunu, A. (2020). Opiskelijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 arjen paineissa. Ammattiopettajien k\u00e4sitykset oman ty\u00f6ns\u00e4 hyvist\u00e4 ja huonoista puolista uudistusten kaudella. Kasvatus & Aika, 14(1), 44\u201366.
Otala, L. (2018). Ketter\u00e4 oppiminen. Keino menesty\u00e4 jatkuvassa muutoksessa. Viro: Kauppakamari.
Ristikangas M-L. & Ristikangas V. (2013). Valmentava johtajuus. Sanoma Pro.
Salonen, E. (2020). Johda energiaa. Kohti uudistuvaa organisaatiota. Tallinna: Basam Books.
Schein, E.H. (2010). Organizational culture and leadership (4. painos). Jossey-Bass.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johtaminen ja johtamistaidot tulevat erityisesti esille, kun toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai sit\u00e4 ohjaavassa toiminnassa tulee eteen muutoksia. N\u00e4in on k\u00e4ynyt my\u00f6s ammatillisen toisen asteen koulutuksen mittavassa koulutuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistuksessa 2018, joka on haastanut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia toimintatapoja johtamisessa. Kolho ja Ylitervo (2021) toteuttivat ammatillisen toisen asteen toimijoille kyselyn, jossa tiedusteltiin jaetun johtajuuden tilaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 270 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":871,"featured_media":46,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[27,126538],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-muutos","tag-opettajajohtajuus"],"acf":false,"yoast_head":"\n