Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Category Archives: E-aineistot

Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena

iloa

Kirjastot ovat siirtymässä yhä voimakkaammin digitaalisiin aineistoihin, vaikka perinteinen painettu aineisto säilyykin rinnalla. Tulevaisuus haastaa sekä kirjastot että opettajat ja opiskelijat muuttamaan omia tottumuksiaan. Kirjastoista tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä!

Ylläoleva teksti oli mainospuffi viime marraskuussa Iloa oppimiseen kaikkialla   –seminaarissa pitämästäni esityksestä Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena.

Tammikuussa sain viestin samaan seminaariin osallistuneelta Ilona IT:ltä:

Hei,

Sinulle on myönnetty ILOA-seminaarin esiintyjä -badgen merkiksi siitä, että olet osallistunut seminaarin ohjelman rakentamiseen omalla asiantuntijuudellasi.
Kun vastaanotat tämän merkin, voit liittää siihen todisteeksi oman esityksesi.

Merkkiä voit käyttää osaamisesi näyttämiseksi eri internet-palveluissa ja cv:ssäsi.

Merkin vastaanottaminen olisi varmaan ollut helppoa tietokoneella, mutta tabletilla badgien raahaaminen Collection-kansioon tuotti tuskaa. Olisi pitänyt onnistua, koska Surface Prossani on Windowsin työpöytä ns. Metro-liittymän ohella. No ei onnistunut, joten raahailut on tehty perinteisellä kannettavalla.

Tuolla alussa se nyt sitten on, todiste, merkki, badge kuvana ja koska en saanut kuvalinkkiä juuri tähän kohtaan tuotua, löytyvät badgen ja seminaarin tiedot, myös oman esitykseni diat ja tallenne tästä . Esitys löytyy myös SlideShare-palvelusta.

Nostona esityksestäni dia kirjaston tulevaisuudesta.

Tulevaisuus?

• Kirjastossa on aina ollut tietoa tiedosta!

• Kirjastoilla on aina ollut vahvat perinteet tiedon järjestämisessä ja käyttöön

välittämisessä, etsimisessä ja löytämisessä – tämä tehtävä ei muutu

tietoyhteiskunnan verkostomaailmassa.

• Verkkoaineistojen määrä kasvaa ‐ painetun vähenee.

• Kirjastotyö siirtyy verkkoon!

• Asiakkaalle tulee tarjota muutakin kuin aineistoja, tekemisen tilaa, laitteita,

välineitä, ohjausta ja opastusta.

• Palvelut tuodaan verkkoon eri välineillä tavoitettaviksi ja kirjaston tulee olla

aktiivinen eri sosiaalisissa medioissa.

• Kuratointi osaksi digikirjaston toimintoja: verkon tiedon paljouden

suodattaminen – vinkataan, toimitetaan ja jaellaan eteenpäin tietoa, eri

kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

• Tiedonhankinnan opetuksen merkitys kasvaa.

• Kirjastoissa tarvitaan monenlaista osaamista, moniammatillisuutta (opettajat)

• Kirjaston tilojen monimuotoisempi ja ajallisesti laajempi käyttö.

 

Missä on elämä, jonka kadotimme elämiseen? Missä on viisaus, jonka kadotimme tietoon? Missä on tieto, jonka kadotimme informaatioon?” (T.S. Eliot).

Kuinka hyvin sanat kuvaavatkaan tietoyhteiskuntaamme!

 

Lähde:

T.S. Eliot. http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1948/eliot-bio.html

Alkuperäinen lainaus: http://www.goodreads.com/author/quotes/18540.T_S_Eliot?page=2

Where is the Life we have lost in living? Where is the wisdom we have lost in knowledge? Where is the knowledge we have lost in information?”

 

E-kirjoista ja vähän muustakin

Hei,

taas kerran koulutusohjelmat vaihtavat kampusta ja kirjat seuraavat mukana. Olen laskenut, että viimeisen seitsemän vuoden aikana koulutusohjelmat ovat seilanneet kirjastoaineistoineen seuraavasti Lutakon kampuksen (Dynamo) ja Pääkampuksen välillä

  • 2007 vaatetus tuli Dynamoon
  • 2008 vaatetus, viestintä, tietojenkäsittely, automaatio siirtyivät Pääkampukselle
  • 2009 Matkailu, ravitsemis-, ja talousalan kirjasto lakkautettiin ja aineisto siirtyi Dynamoon Lutakon kampuskirjastolle
  • 2011 rakennustekniikka tuli Dynamoon
  • 2013 Tiimiakatemia siirtyi väistöön ja heille perustettiin Savelaan käsikirjasto (Onkapannu)
  • 2014 rakennustekniikka ja matkailu- ja ravitsemisala siirtyvät Pääkampukselle eli siis tätä muuttoa tehdään parhaillaan.

Olemme siis jo hyvin rutinoituneita muuttajia. Huom! Sosiaali- ja terveysalan muuttoa ei ole tässä huomioitu. Ei myöskään AOKKin tuloa Lutakon kampukselle.

E-kirjat eivät vie hyllytilaa ja ovat näin tila- ja kustannussäästö. Kyllä, näin on aina sanottu kun on tullut puheeksi e-kirjojen edut. Valitettavasti e-kirjojen tarjonta opetuskäyttöön ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, osa aloista, esimerkiksi liiketalouden, oikeustieteen  ja johtamisen kirjallisuus sekä terveysalan kirjallisuus ovat hyvin edustettuina e-kirjapuolella. Selviä puutteita sen sijaan on opetus- ja kasvatusalalla, tekniikassa, luonnonvara-alalla, musiikissa, matkailu- ja ravitsemisalalla, rakennusalalla yms.

Tietotekniikka-alalle on onneksi apua luvassa: Book+ -palvelu, joka JAMKissa oli testissä, osoittautui hyväksi ja toimivaksi alustaksi. Docendon e-kirjat muun muassa ovat Book+-palvelussa. E-kirjakyselyn tuloksia on odotettavissa kesäkuussa. PS-kustannus valitettavasti ilmoitti, että heidän e-kirjaprojektinsa siirtyy ainakin syksylle.

Valitettavasti e-kirjat eivät tuo pelkkää etua vaan työllistävät välillä todella paljon, varsinkin nämä yrityskaupat. Esimerkiksi Sanoma Pron verkkokirjojen ja Fokusten siirtyminen Talentumille aiheutti valtavan määrän uudelleenlinkityksiä. Samoin JAMKin omien verkkosivujen uusiutuminen puolestaan vaikutti Anni-palvelimen linkkeihin. Kirjastot haluavat e-kirjoille näkyvyyttä ja helppoa saavutettavuutta ja tähän saakka kirjastotietokantaan luettelointi on taannut asiakkaalle helpon pääsyn e-kirjaan, myös kotoa. Jatkossa kuitenkin on mietittävä, luetteloidaanko e-kirjat tietokantaan vai käytetäänkö niitä suoraan e-kirjapaketeista (Finna).

Uuden Stivi-suosituksen mukaisesti ei saisi olla pelkkiä e-kirjoja vaan rinnalla pitäisi olla myös painettuja. Suosituksen julkaisemisen jälkeen tilasimme muutamia painettuja kirjoja pelkästään e-kurssikirjoina olleisiin aineistoihin.

Onneksi jotain pysyvää on: IT-Instituutti on pysynyt Dynamossa jo vuodesta 2003.

Hyvää kesää.

KUKAT

Edistystä e-kirjarintamalla

Viime lukukautena opettajat kyselivät e-kirjojen perään, varsinkin kurssikirjahankintojen yhteydessä. Tämä on ehkä aktiivisen tiedottamisen tulosta tai aika olisi kypsä e-kirjoille, en tiedä. Kotimaisia e-kirjoja on kuitenkin edelleen varsin vähän saatavilla, siis kirjasto-oikeuksilla.

Paljon on syksystä tapahtunut, kerrottavaa olisi vaikka kuinka paljon.

♥ Viime syksynä testailtiin Editan Digitaalitekniikkaa e-kirjana.

♥ Docendon e-kirja-alustaa odotellessa…IT-Instituutti käyttää paljon Docendon kirjoja kurssikirjoina ja  Docendon irtauduttua WSOYPron verkkokirjoista, olemme ostaneet yksittäisiä e-kirjoja kirjaston omalle Anni-aineistopalvelimelle.
Vihdoin, neuvottelujen jälkeen teimme diilin Docendon e- kirjojen pilotoinnista. Jo neljättä kertaa testataan e- kirjoja yhdessä IT-Instituutin opettajien kanssa. Huvittavaa on, että osa e-kirjoista on ollut kaikissa edellisissä e-kirjatestailuissa mukana.

♥ Olen myös jo parin vuoden ajan kysellyt PS-kustannuksen e-kirjojen perään ja yhteisen e-kirjapalaverin päätöksenä myös PS-kustannus näytti vihreää valoa ja on innokas tuomaan e-kirjat myös ”kirjastomarkkinoille”.

Docendon ja PS-kustannuksen e-kirjatestailusta myöhemmin lisää.

E -kirjatestailua luokkaopetustilanteessa: Opettajan pyynnöstä ja halusta saada opetuksen tueksi e-kirja ja nimenomaan mahdollisimman helposti laboratorioluokkatilanteeseen soveltuva.

Viime syksynä IT:n lehtori kääntyi puoleeni toiveenaan saada Editan Digitaalitekniikka -kirja e-kirjaksi kurssille, nimenomaan luokkaopetustilanteessa käytettäväksi ja toiveena oli vielä mahdollisimman helppokäyttöinen versio. Meillä JAMKissa ICT:n suojatussa laboratorioympäristössä pidettävät tunnit aiheuttavat haasteita e-kirjoihin, automaattinen tunnistus (Shibboleth, EzProxy) ei toimi suoraan. Myös lukuohjelma Adobe Digital Edition, ADE, aiheuttaa ongelmia eli ei aina toimi laboratorioluokissa, joten paras vaihtoehto on kirjan lukeminen selaimella nettiyhteyden kautta.

Kirjastolla on monia kertaostoina hankittuja yksittäisiä e-kirjoja ns. Anni-aineistopalvelimella. Oikeastaan Anni on osa JAMKin omassa sisäverkossa toimivaa Citrix-palvelinta, jonka välityksellä jaellaan organisaation käyttöön esim. appseja.  Anni-palvelimella olevat e-kirjat ovat suojattuja ja usein vesileimattuja PDF-tiedostoja. Anni-palvelin toimii JAMK verkossa ja sekä tulostus, tallennus ja kopiointi voidaan estää, myös yhtäaikaisten käyttäjien määrä voidaan rajata.

Esitin toiveen e-kirjasta Editalle ja perustelut kuultuaan he ilmoittivat, että voisivat pilotoida  Digitaalitekniikka-kirjaa e-kirjana nimenomaan selainversiona. Kokeilun tarkoituksen oli oppia käytöstä ja käyttötarpeista puolin ja toisin.

Koska Digitaalitekniikka-kirjaa käytetään opetustilanteessa, tarvittiin koko luokalle yhtäaikainen lukuoikeus. Kokeilukirjojen hinnoittelu perustui tämän vuoksi kirjan kappalehintaan, ei varsinaiseen käyttölisenssihinnoitteluun. Käyttöoikeudet- ja rajoitukset määriteltiin tarkoin:

Käyttö vain JAMKin verkossa.
Rajoitus 20 yhtäaikaistä käyttäjää.
Täysin suojattu PDF: vesileimattu, ei tulostus-, tallennus- eikä kopiointioikeutta.
Vesileimattu, Editan poikkeusluvalla. Käyttöoikeus 31.8.2014 saakka.

Edita vesileimasi PDF-tiedoston, kirjasto huolehti kaikista muista suojauksista.

Kirjasto osti myös neljä kappaletta painettua kirjaa ja molemmat versiot luetteloitiin Janet-tietokantaan.

Käyttökysely ja tulokset

Kyselyn tavoitteena oli auttaa kehittämään e-kirjapalveluita yhä paremmin sekä kustantajan että JAMKin tarpeita vastaavaksi.

Taustatiedot: Opiskelijaryhmä = vastaajaryhmä koostui 1. vuoden IT-insinööriopiskelijoista. Tämä ehkä näkyy myös vastaamisessa, alan opiskelijat ovat keskimääräistä opiskelijaa valveutuneempia ja innokkaampia verkon palveluiden käyttäjiä. Myös lehtorin myönteinen asenne e- kirjojen käytössä vaikutti käyttöasteeseen.

Vastaukset ovat suoraan perusraportista täysin lyhentämättöminä.

E-kirja Digitaalitekniikka, käyttökysely – Perusraportti

Kyselyyn vastanneista (N = 26) opiskelijoista vain yksi käytti painettua kirjaa, sekä e-kirjaa että painettua kirjaa käytti viisi opiskelijaa. Lähes kaikki vastaavat käyttivät e-kirjaa.

1. Käytän:

Vastaajien määrä: 26

kuva2

Vastaajien tuli verrata e-kirjaa ja painettua kirjaa. He saivat myös vapaasti kertoa hyödyistä ja haitoista ja käytön esteistä. Myös onnistumisista toivottiin palautetta.

Vastaajien määrä: 23,

 Painettu kirja pitää pitää mukana ja se painaa. E-kirja on kätevämpi mutta sitä on rasittavampaa lukea tietokoneen näytöltä

E-kirjaa käyttäessä ei tarvitse kantaa fyysistä kopiota repussa, laukussa yms.
Mutta samalla e-kirjan käyttömahdollisuus ei ole aina 100% esim. Jos internet takkuilee tai liikaa käyttäjiä samanaikaisesti, niin ei pysty lukemaan materiaalia.

E-kirjan saa lainaksi aina siksi aikaa kun tarvitsee, eikä ole tarpeellista käydä kirjastossa. Myös palautusta on vaikea unohtaa. E-kirja on nykyisessä laitekirjossa myös lähes aina mukana, toisin kuin fyysinen, painettu kirja. Pelkkiä plussia. Tietty jos akku loppuu niin voi kyynel tirahtaa, mutta itse käytän e-kirjaa lähinnä pöytäkoneella, joten sitäkään vaaraa ei ole.

E-kirjan hienous on että sen saa kätevästi oman koneen kautta. Ilman kannettavaa laitetta en kyllä varmaan ostaisi e-kirjaa.

E-kirja helpompi käyttää ja varmemmin saatavilla

e- kirja helposti saatavilla.

Hyöty on että kirja on aina mukana ja koulureppuun ei tarvitse huolehtia kirjoja

E-kirja on vain nerokkaampi kuin painettu, koska painettu kirja vie fyysistä tilaa työskenneltäessä.

e-kirjaa pystyy käyttään vain koulussa.

E-kirja on ”aina mukana”.

e-kirja aina mukana

I have not used the printed book, only the e-book.

en ole jaksanut opetella e-kirjojen käyttöä

E kirjan käyttö on helpompaa koska sen voi lainata kun sitä tarvitsee, ja jos tarve syntyy esimerkiksi kotona tehtävien parissa niin eikun lainaamaan, ei tarvitse vaivautua koulun kirjastolle

e-kirjan käyttö on rajoitettu tiettyyn palveluun, ei saa esimerkiksi toimivaan helposti puhelimella yms.

Painettu kirja on aina saatavilla jos tietokoneelle ei pääse. Mutta se vie myös enemmän tilaa.

käyttölisenssien määrä rajoittaa.

Painettua kirjaa tulisi varmaan luettua enemmän, mutta e-kirjaa ei voi unohtaa kotiin.

ctrl+f

E-kirjasta voi hakea jotakin tiettyä asiaa paljon helpommin sanahaulla, kun taas kirjan tutkiminen on huomattavasti hitaampaa ja hankalampaa.

e-kirjaa tulee enemmän käytettyä, koska koneella tulee vietettyä aikaa, mutta kun nettiä ei ole tarjolla esimerkiksi junamatkan aikana on turvauduttava painettuun versioon.

Aina mukana, ei paina mitään, näytöllä saa tehtyä samanaikaan töitä ja katsottua kirjaa ilman hankaluuksia.
Pdf-kirja on helppokäyttöinen. Toisaalta internetyhteyden puuttuminen on ongelmana, jos kirja vaatii yhteyden.

E-kirjat rasittavat silmiä, mutta se on myös laitteesta kiinni.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan e-kirjasta verrattuna painettuun kirjaan?

Vastaajien määrä: 27

kuva1

 

 

 

Entä mitä lisäominaisuuksia toivottiin e-kirjalla olevan verrattuna painettuun kirjaan?

Vastaajien määrä: 21

Ctrl + F

En kai mitään.

Interaktiivisia linkkejä. Esimerkiksi linkkejä tehtävien ratkaisuihin, linkkejä keskeisistä uusista käsitteistä aihe kohtaiseen sanastoon. Ja muuten vain lisää interaktiivisuutta

En toivoisi mitään lisäominaisuuksia

Samanlainen kun painettu. Tärkeää että se on helposti saatavilla

voisi ottaa tulosteita

Linkkejä aiheeseen.

ehkä linkkejä?

Ehkä jotain hyviä linkkejä.

en mitään

I only have experience with the e-book.

En osaa sanoa.

–             

lisäesimerkkejä jotka voidaan linkittää esim nettiin

En osaa sanoa.

interaktiiviset kentät harjoitteisiin

–             

Juurikin helpompaa/nopeampaa sisällön hakemista ja halvempaa hintaa.

Tulostus ja kopionti

Mukana kulkeutuvuuden esim. muistitikulla jne.

Ei tarvitse mittää! 

Kustantajan toiveesta kysyttiin myös kirjan sisällöstä. Nämä tulokset toimitettiin vain kustantajalle.

Lisätietoja Editan kyselyyn liittyen:

Suvi Palletvuori
Vastaava kustannuspäällikkö / Publishing Manager
Ammatilliset oppimateriaalit ja ammattitieto

Edita Publishing Oy
PL 700 / Porkkalankatu 22
00043 NORDIC MORNING

puh. 020 450 2391

 


 [M1]

E-kirjat testissä Microsoft Surface Prolla

Minulla ei ole tiedonhankinnan opetuksessa palautettavaa tehtävää vaan opiskelijat tekevät ryhmissä yhteistoiminnallisia tuntitehtäviä, jotka he demoavat vuorotellen toisillensa. Olen huomannut, että tällainen osallistava toiminta, vertaisopettaminen ja -oppiminen antaa parhaat tulokset insinööriopiskelijoilla. Tehtävissä tarvitaan myös kirjastokorttia eivätkä alkavat opiskelijat ole sitä vielä hankkineet näin opintojen alussa, joten käytämme harjoituksissa Teppo Testaajan korttitietoja.

Eilen illalla tunsin itseni Tepoksi testatessani JAMKin e-kirjojen toimivuutta omalla Microsoft Surface Pro -tabletillani, ei siis RT-versiolla.

E-kirjojen mobiilikäyttö lisääntyy ja kun viime vuonna kyselin aloittavilta opiskelijoilta, kuinka monella on tabletti ei monta kättä noussut. Tänä syksynä käsiä nousi jo enemmän.

Microsoft Surface Pro–tablettia on kahta eri versiota: Turun Sanomien artikkelin mukaan Microsof Surface Pro on työmyyrien tabletti (2013), kun taas kevyempi versio RT soveltuu paremmin viihdekäyttöön. Surface Pron vahvuuksia ovat iPadia monipuolisemmat liitännät ja napakka näppäimistö, joka pitää ostaa erikseen. Lisäksi Microsoftin Office -paketti on erillinen hankinta. Paketissa seuraa mukana ohjauskynä, joka on käypä väline piirtämiseen ja tarkkuutta vaativaan työhön. (Mt.)

Windows 8 -käyttöjärjestelmä tuntuu tutulta Windows-puhelimen käyttäjille. Koska Surface Pro on täysiverinen tietokone, sillä voi käyttää myös vanhempia Windows-ohjelmia, toisin kuin pikkuveli Surface RT:ssä. (Mt.)

Ennen testausta etsiskelin kynää ja paperia muistiinpanoja varten, jolloin talon insinööri tokaisi: Mikset käytä OneNotea muistiinpanoihin? Okei, ajattelin ja tein muutamia tarkentavia kysymyksiä, kuten mikä on OneNote? Pikakoulutuksen tuloksena muutama tärkein asia tuli selville: OneNote on Microsoftin ilmainen muistiinpano-ohjelma, joka tallentaa muistikirjat pilveen ja synkronoi ne eri laitteiden välillä automaattisesti. Tämä selvä, koska minulla on Microsoftin live-tunnus jo ennestään ja olen käyttänyt kameran kuvien siirtämiseen SkyDrivea. Kahden minuutin tutorial-videon jälkeen olin varma, että OneNote toimisi mainiosti Surface Pron kautta.

Microsot Surface Prosta löytyy sekä perinteinen työpöytä että ns Metro-käyttöliittymä ja testasin e-kirjoja molemmilla. Aloituspolkuna käytin ensisijaisesti Janet-tietokannan etäkäytettäviä linkkejä ja mikäli palvelussa tarjottiin offline-mahdollisuus, testasin myös sitä.

Huom! E-kirjat toimivat vain JAMKin verkossa!

Johtamisen käsikirjat Janet-tietokannan kautta: Johtamisen käsikirjat. E-kirjat avautuivat samalla lailla työpöytäsovelluksen ja METRO-liittymän kautta. Kun yritin avata esim. Asiakkuuksien käsikirjaa, sain vaihtoehdon Kirjaudu sisään lukeaksesi koko artikkelin tai hanki rajaton lukuoikeus verkkokaupastamme. Valitsin kirjaudu sisään, ja sain näkymän:

Käyttäjätili

Primary tabs

Kirjaudu(active tab)

Pyydä uusi salasana

Kirjaudu automaattisesti Your computer’s IP address has been matched and validated.xxxxxxxteesta <http://johtaminen.kauppalehti.fi.ezproxy.jamk.fi:2048/user>

Tästä valitsin Kirjaudu automaattisesti ja sain e-kirjan auki –> Tervetuloa JAMK

Citrix ja Anni – Citrix-palvelimella olevat Anni-aineistopalvelimen e-kirjat, kuten Java, Perl yms. Citrix asentui  hyvin sekä metroon että työpöydälle, e-kirja Annilta aukesi ok.

Sanoman verkkokirjat Janet-tietokannan kautta: Ammattina esimies. Ei toimi työpöydän kautta – kirjautumisen jälkeen tulee ilmoitus haluatko kirjautua toisilla tunnuksilla – Peruuta tai Kyllä. Näkyy, että on JAMKin verkkokirjoissa, mutta ei päästä sisälle. Metro-liittymässä valitsin Nellin permalinkin ja nyt sain kaikki kirjahyllyn kirjat auki, myös työpöytäsovelluksessa pysyvä linkki tietokantaan toimi, joten meidän on syytä tarkistaa Janet-tietokannan linkit J. Huom. toinen testaus tehty Adobe Readerin asennuksen jälkeen.

Ellibs  (käyttää lukuohjelmana ADEA = Adobe Digital Edition). Metro-liittymän kautta Janet ja sieltä Verkkokaupan käsikirja. Käyttäjätunnistus Ok, yrittäessäni lainata kirjaa palvelu tarjosi Storea ja kysyi miten haluat katsella tämäntyyppistä sovellusta. Yrittäessäni ladata ADEa sain seuraavan ilmoituksen.

 

 

 

 

 

 

 

Latasin huom! työpöydällä dotnetin ja uudestaan ADEn ja nyt Ellibs-kirjat aukesivat. Huomattavaa on, kun latasin Ellibs-kirjat Metron puolella, avautuivat ne työpöytäsovellukseen ADEssa.

Dawsonera: työpöytä ja Metro tuottivat saman tuloksen, dawsoneran käyttäjätunnistus toimi, mutta valittuani Read Online e-kirjat avautuivat väärin, ts. sivu kerrallaan. Dawsoneran e-kirjoja voi lukea myös offline, joten valitsin seuraavaksi vaihtoehdon Download ebook. Viimein serviisi, joka neuvoo että sinun on ladattava Adobe Reader lukeaksesi e-kirjaa (vrt. Ellibs). Latasin Readerin työpöytäsovelluksessa ja sain ladattua e-kirjan vuorokausilainaan, nyt myös lukeminen onlinena onnistui.

Ebrary. Janetin kautta käyttäjätunnistus toimi ja kirja avautui sekä Metrossa ja työpöytäsovelluksessa ok. Halusin testata myös offline-toimintoja ja kirjauduin Ebrary-palveluun Nellin kautta. Latauksia varten kirjauduin Ebraryyn aikaisemmin luomillani tunnuksilla (Sign in dawnload).

Ebraryssa on kaksi download-vaihtoehtoa:

Standard image-PDF format. One chapter (or page range) at a time (max 60 pages).

–> Metrossa PDF-lataus toimi hyvin. Työpöytää en testannut – toimivuus on ollut hyvä tähän mennessä.

Special format. The entire document.
Download the entire document for 14 days in Adobe Digital Editions format

–> Latasin e-kirjan Metron puolella, mutta kirja avautui työpöytäsovelluksessa ADEssa.

Bookyn kirjat, esim. Yrityksen perustamisopas 14 vrk laina-aika lataantui ADEen työpöytäsovelluksessa.

Summa summarum: ilmeisesti RT:ssä ei ole työpöytäsovellusta, joten nyt en tiedä toimisivatko esim. ADEa käyttävät e-kirjat. Pitää testata erikseen. Kaikki e-kirjat toimivat loistavasti omassa Surface Prossani.

Testin lopuksi syncronoin Skydriven kautta muistiinpanoni Lumiaani, tosin ne olivat niin sotkuisen oloiset että kopsasin ne Skydrivesta Wordiin, josta editoin ne edelleen tähänkin postaukseen.

LÄHDE:

Microsoft Surface Pro on työmyyrien tabletti. Artikkeli Turun Sanomissa. 20.6.2013. http://www.ts.fi/uutiset/talous/500337/Microsoftin+Surface+Pro+on+tyomyyrien+tabletti.

 

Voi näitä e-kirjoja ;-)

Kesäkuussa minua pyydettiin pitämään kirjaston sisäistä koulutusta e-kirjoista, ja mietin mitä ihmettä kollegoille kertoisin – tänään e-kirjat ovat nämä, huomenna palvelut voivat olla käyttöliittymältään aivan erilaiset, palveluntarjoajat ja e-kirjat tulevat ja menevät, uusia alustoja ja palveluita ilmestyy ja kaiken kaikkiaan koko e-kirjatarjonta on varsin kirjava.

Päätin keskittyä olennaiseen: Ohjeita ja oppaita, etäkäyttö, väyliä, kuten Janet, Nelli, Anni ja e-kirjat mobiilisti. Myös muutokset palveluissa, tulevat palvelut (harkinnanvaraiset) ja tietysti meneillään olevat koekäytöt. Ja koska en itse lue e-kirjoja mobiilisti, pyysin alaan perehtynyttä asiantuntijaa esittelemään e-kirjan lataamista iPadille ja videoin tapahtuman.  Alaan perehtynyt asiantuntija oli tietysti kirjastonjohtajamme Teemu Makkonen.

Koulutus sisälsi myös paljon pohdintaa ja e-kirjojen problematiikkaa: jatkuvasti muuttuvat käyttöliittymät ja sitä kautta ohjeistukset, luetteloinnin haasteet (palveluntarjoajat muuttavat kokoelmien sisältöjä, vaihtelevat nimiä ja linkityksiä yms.), yhtenäiset luettelointikäytänteet, esimerkiksi karttuvia online-kokoelmia varten Voygerin Templatet luettelointia helpottamaan. Myös e-kirjojen näkyvyyden ja tätä kautta tunnettuuden ja käytön lisääminen on haasteellista – kaikki e-kirjat on jatkossa edelleen luetteloitava (tai korvertoitava tietueet) kirjaston Janet-tietokantaan, koska Finna ei osaa haravoida :-(. Harmittelin tätä ja kirjaston varajohtaja Kirsi painotti, kuinka hyödyllinen taito haravointi on :-).

Omat, yksittäiset Anni-palvelimelle sijoitetut e-kirjahankinnat tuottavat myös päänvaivaa – yhden yksittäisen kirjan käsittely vaatii monen ihmisen työaikaa.

Koulutukseen osallistujat kiittelivät koulutuksen tarpeellisuudesta, tosin uusi koulutus on ehkä järjestettävä nyt syksyllä – kaikki on taas muuttunut!

Tuija (Ylä-Sahra), jonka kanssa puuhastelemme e-kirjojen parissa, palasi kesäkuun alussa opintovapaalta ja yhdessä kokosimme JAMKin e-kirjoista pientä to-do -listaa. Olen hieman retusoinut sitä, mutta listasta saa hyvän kuvan, miten e-kirjat muuttavat kirjaston perinteisiä toimintatapoja ja hankintamalleja.

1. Suomenlaki.comin oikeustieteen e-kirjoja ei tähän saakka ole saatu luetteloitua Janet-tietokantaan. Nyt kuitenkin, kiitos Savonian, on mahdollista luoda ezproxatut (etäkäytettävät) linkit suoraan e-kirjojen sisällysluetteloon. Tuija tutki asiaa ja nyt meilläkin osa e-kirjoista on luetteloitu.

2. Books24x7, ITPro . ICT-alan e-kirjakokoelma pudotetaan syksyllä Janet-tietokantaan, ts. ladataan palvelusta e-kirjojen Marcit ja konvertoidaan Janet-tietokantaan (syyskuu 2013). Asia vaatii kirjaston aineistotiimin asiantuntemusta ja testausta – mitkä ovat lopulliset konvertoivat kentät.

3.Sähköinfon ST-kortisto on nyt Sähköinfon Severi. Palveluun on luotu uudet oppilastunnukset, ja niistä sekä uusitusta palvelusta on tiedotettu. Opiskelijoiden infoaminen tapahtuu syksyllä.  Nellin kuvailutiedot on päivitetty.

4. Kirjaston ostama uusi Sanoman verkkokirjapalvelu tulee käyttöön elo-syyskuussa. Vanhasta Sanoma Pron verkkokirjahyllystä putoaa osa e-kurssikirjoista pois, myös Docendon erilliskokoelma. Tuijan kanssa selvittelemme parhaillaan, mitä vanhoista kurssikirjoista tarvitaan edelleen ja onko niitä mahdollista saada uuteen verkkokirjapalveluun, esimerkiksi arkistoon.  Uuden palvelun aihealueet ovat julkisoikeus, yksityisoikeus, taloushallinto, esimiestyö sekä arkisto, joka sisältää 6 vuotta vanhemmat teokset .  Koska tämänhetkinen noin 160 e-kirjan kokoelma on tiedossa ja ohjeet luettelointiin, on palvelussa olevia kurssikirjoja jo saatu luetteloitua, kiitos Nanna Ikävalkon  ja Tuijan.  Kokoelma on online ja karttuu sekä uutuuksien että uusien painoksien osalta automaattisesti, joten käsityötä riittää…

5. Kirjasto ostaa myös Bookyn kautta e-kirjoja, joiden laina-ajat vaihtelevat, 14 vrk tai 28 vrk. Noudatetaanko näissä e-kirjoissa kurssikirjaperiaatteita vai onko kaikilla sama laina-aika?

6. Ebraryn yksittäiset ostot. Tällä hetkellä JAMK kirjastolla kaksi kirjaa (Limited-User Title). Hankintaprosessi on ollut aika monimutkainen (Teemu Makkonen). MUTTA jos ei muualta löydy, on hyvä kanava. Ebraryn yksittäisten ostojen luettelointikäytänteet tulee myös luoda.

7. Sanoma Pron Fokukset. Yritysonlinesta löytyneet teokset ovat Talous- ja Verotusfokuksissa. Juridiikkaonlinen teokset puolestaan Juridiikkafokuksessa. Ja voi surkeutta, meillä on tietysti Janet-tietokannassa vanhat linkkinimet, jotka on kaikki muutettava joko palvelun uudelle nimelle tai pelkälle linkille. Aineistotiimi päätti kokouksessaan, että jatkossa palveluntarjoajan nimeä ei näytetä vaan pelkkä linkkitieto.

8. SFS Online uudistuu! Tulossa on uusi käyttöliittymä. Hieno juttu, palvelun käytettävyys ja layout kaipaavatkin uudistusta. JAMK kirjastolta lähti myös selvitys palvelun käytettävyydestä ja muutosehdotuksista SFS:lle.

9. Ongelma on myös Rakennustiedon kortistot, jotka jostain syystä eivät toimi meillä JAMKissa Nellin Kirjaudu sisään – toiminnon etäyhteydellä vaan vaativat Citrix-yhteyden.  Nelli-kuvaukset päivitetään.

10. Johtamisen käsikirjat – uusi käyttöliittymä on viimein toiminnassa ja taitaa toimia myös mobiilisti J.

11. Talentumin Esimiehen käsikirja pitää sisällään myös johtamisen karttuvan e-kirjakokoelman. Näköjään suuntaus on, että kustantajat ymppäävät yhteen palveluun mahdollisimman paljon oheismateriaaleja. Palvelu oli keväällä JAMKissa koekäytössä, mutta palautetta ei tullut.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin: Dawsonera, Ebrary yms. päivittävät jatkuvasti mobiililaitteille tarkoitettuja käyttöohjeita. Lukuohjelmat ovat varsin kirjavat ja vaihtuvat, ja esim. meillä JAMKissa syksyllä Adobe Readerin tilalle tulee Adobe Acrobat Pro.

Käsityötä siis riittää!  Kirjaston verkkokirjat-sivun ohjeistusta pyritään päivittämään ja koko ohjesivusto hakee vielä lopullista muotoaan.

Miten PDA vaikuttaa tulevaisuudessa hankintaan? Miten FinElibin e-kirjakokeilu jatkuu vai jatkuuko? Miten Ebib-hankkeen kokemuksia hyödynnetään Suomen muissa kirjastoissa? Miten kirjastot huomioivat kokoelmapolitiikassaan e-kirjojen lisääntyvän osuuden? Kustantajien e-kirjakyselyihin olen vastaillut jo vuosien ajan, viimeksi toukokuussa Editan puhelinhaastattelu. Olen luottavaisella mielellä ja uskon, että yhteiset käytänteet vielä löytyvät ja Suomeen saada toimiva e-kirjajärjestelmä kirjastojen käyttöön.

Kehitys kehittyy. Uudet mobiililaitteet kiinnostavat yhä useampia käyttäjiä ja älypuhelimet, tabletit ja hybridilaitteet tulevat käyttäjäläheisiksi, esimerkiksi oma lahjaksi saamani BYOD-laite: MS Surface Pro-tabletti on minulle hyvin läheinen.

Vielä on kesää jäljellä!

Pirjo