Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Category Archives: Opetus

Aivan ihana oppimisympäristö!

ITK-pävillä esiteltiin myös JAMKin uudenlaista muunneltavaa oppimistilaa ja tietysti minun piti käydä moikkaamassa jamkilaisia jo hyvän tavan mukaisesti. Esitys oli suosittu  – luentotila oli aivan täysi  seisomapaikkoja myöten.   Satu Aksovaara, Minna Koskinen ja  Sami Voutilainen Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta olivat koostaneet mielenkiintoisen esityksen,  Nopeasti muutettavasta oppimisympäristöstä iloa oppimiseen!

Lutakon kampuksella, Dynamossa, sijaitseva muunneltava, värikäs, uudella teknologialla varustettu ja erilaisiin oppimistilanteisiin mukautuva oppimistila on hyvin suosittu. Esityksen materiaalit löydät täältä.

Pidin itse ylemmän ammattikorkeakoulun Cyber Security –opiskelijoille tiedonhankinnan opetusta kyseisessä luokkatilassa. Vaikka en käyttänyt uutta teknologiaa hyväkseni, esim. älytaulua, oli tilaisuus rento ja keskusteleva. Tosin kirjaston opettajakollegat miettivät johtuiko em. tilasta vai oliko syynä minun Espanjan lomani, jolle suuntasin suoraan opetuksesta 🙂

Minna ja Satu ITK-päivillä

Kokemuksia ITK-päivistä, osa 1

Tulevaisuus pelissä – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi10.–12.4.2013 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Osallistuin konferenssiin 11. – 12.4. Kiitokset kollegalleni Kristiinalle hyödyllisistä vinkeistä ITK-päivien oman ohjelman suunnittelussa.  Tarjontaa oli paljon ja sain paljon ideoita vietäväksi eteenpäin. Koostan 1. osaan muutamia kirjastoa ja varsinkin e-kirjoja koskevia esille tulleita seikkoja. Osa 2 käsittelee JAMKin uutta oppimistilaa sekä SEAMKin yrittäjyyskirjastoa. Matkaraporttini työstän vain kirjaston omaan käyttöön.

Ohjelmatiedoista löytyy jo muutamien esityksien ladattavat tiedostot.  Konferenssijulkaisussa on tiivistetyt kuvaukset esityksistä.

Informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan tärkeydestä

Jo konferenssijulkaisun tervetuloa -puheessaan Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta esittää huolensa informaatiolukutaidon kehittämisen tärkeydestä ja samansuuntaisia ajatuksia oli monella esityksessään.

Päätösluennossaan Dosentti Timo Tossavainen (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, tuoko teknologia lisäarvoa oppimiseen ja osaamiseen koulussa, ja jos tuo niin mitä haasteita ja ongelmia teknologian käytön lisäämiseen koulussa ja koko yhteiskunnassa liittyy, esimerkiksi parantaako tai helpottaako teknologia tiedonhankintaa? Hän korostaa, että tiedonhankintataidot ovat muutakin kuin nettitaitoja, niitä ei voi oppia ilman opetusta – eihän leipurikaan opi leipomaan vaikka syö kuinka pullaaJ. Tossavainen ottaa esille Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöskirjan tutkimustuloksia lukiolaisten internettiedonhaun taidoista tänä päivänä (Kiili 2012) ja toteaa, että nettisukupolven tiedonhankintataidot ovat ilmeisesti heikommat kuin aikoinaan oppikoulusta valmistuneilla ylioppilailla.

Sähköisistä oppimateriaaleista, e-kirjoista ja kirjaston tulevaisuudesta

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tuo esille sähköiset oppimateriaalit ja niiden huonon saatavuuden. Haasteita ovat muun muassa Suomen pieni kielialue sekä tekijänoikeudelliset seikat (edelleen). Tulevaisuus pelissä osa 2, loppupuheenvuorossaan Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä ennustaa erilaisten lukulaitteiden syrjäyttävän lehdet ja kirjat jo vuonna 2020. Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi, mikäli sopimuksia e-kirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei saada aikaiseksi. Kasvi pohti, tuleeko kulttuurista vain maksukykyisten etuoikeus tulevaisuudessa.

No onneksi kirjastojen kannalta kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön näyttää jo hieman valoisammalta: Sanoma Pro tuo koko verkkokirjakokoelmansa kirjastojen saataville, Talentumin e-kirjat ovat jo saatavilla Ellibsin ja Suomenlaki.com -palvelun kautta (oikeustieteen teokset), ja tulossa on Esimiehen käsikirja online-palveluun Talentumin johtamisen teokset e-kirjoina. Docendon e-kirjat ovat myös jatkossa saatavana, tulossa! E-RILlit tekevät myös tuloaan kirjasto-oikeuksilla. Pikku hiljaa kehitys kehittyy myös e-kirjojen saatavuuden suhteen J. Huonona puolena saatavuudessa on tietysti taas uusi kirjava joukko erilaisia hinnoittelumalleja, alustoja, käyttöoikeuksia ja -rajoituksia.

Jyrki J. Kasvin mukaan vuonna 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikkei sitä oltaisi vielä edes keksitty.  Nyt koulunsa aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut, hän toteaa. 

E-kirjoille käyttöä!

Tervehdys pitkästä aikaa!

Talvi on astmaatikolle kovaa aikaa ja kun perheessä on toinen pienempi samaa sairautta kärsivä, syö se naista (lue:äitiä). Mutta. Nyt ollaan jo voiton puolella, etelänloman korvilla eikä kevääseen enää ole pitkästi.

Alkuvuosi on ollut kiireinen: taas yksi kirjastomuutto takana, tosin pieni sellainen. Lutakon kampukselta Savelaan väistöön lähteneelle Liiketalouden Tiimiakatemialle siirrettiin Lutakon kampuskirjastosta pieni käsikirjastokokoelma yrittäjyysaiheista kirjallisuutta. Kokoelmaan pyrittiin valitsemaan vain tärkeimmät luku- ja opintopisteitä kerryttävät kirjat.

Nyt e-kirjoilla olisi käyttöä. Savela on melko kaukana kirjaston toimipisteistä ja e-kirjat olisivat oiva lisä opinto- ja tukimateriaaliksi. Tammikuussa ennen muuttoa Tiimiakatemian opiskelijoille järjestettiin e-kirjojen preppauskoulutuksia. Non-stop-koulutuksia markkinointiin kovasti ja varsinkin ensimmäisenä päivänä osallistujia oli runsaasti.

E-kirjatarjonta, varsinkin liiketalouden osalta, on jo ihan mukavalla mallilla: Talentumin tulo e-kirjamarkkinoille Ellibsin kautta lisäsi esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin e-kirjallisuutta. Sopivaa e-kirjallisuutta on myös Sanoma Pron verkkokirjoissa, Johtamisen käsikirjoissa sekä tietenkin Ebraryssa.

Toivotaan, että Tiimin opiskelijat käyttävät e-kirjoja. Sirpa W. vastaa Tiimin käsikirjastosta ja ehkä hän voisi vakoilla puolestani 🙂.

Esitykseni E-kirjat JAMKin kirjastossa löytyy Slideshare-palvelusta. Huom! Näkökulmana on liiketalous.

Tiedonhankinnan opetuksesta

Informaatikoilla on tällä hetkellä kiirettä tiedonhankinnan opetusten kanssa. Alkaville opiskelijoille opetetaan tiedonhaun kädentaitoja ja informaatiolukutaidon tavoitteita, JaNetin ja Nellin käyttöä, oman alan tärkeimpiä koti- ja ulkomaisia tiedonlähteitä, portaaleja  yms. Kirjaston maksullisten aineistojen rinnalla pitää huomioida avoimen verkon tarjoamat tiedonlähteet, Googlen tehokäyttö, virallistietous, organisaatioiden kotisivut, blogit, wikit, podcastit ja tiedonseurannan apuvälineet, syötteet yms. Tiedon eettinen käyttö on tämän päivän opiskelijoille ensi arvoisen tärkeää. Myös lähdekritiikin, tiedonlähteiden ja tiedon arvioinnin merkitys korostuu, mitä enemmän tietoa tuotetaan verkkoon.

Tänä syksynä olen huomannut, että insinööriopiskelijat ovat aidosti kiinnostuneita tiedonhankinnan opetuksesta. He kuuntelevat ja tekevät innolla yhteistoiminnallisia tuntitehtäviä. Kollegan mukaan olen löytänyt opetustatsin. En kuitenkaan ole muuttanut opetusmateriaaleja tai tehnyt muutoksia tuntisuunnitelmaan, enkä näin ollen osaa sanoa mistä selvästi lisääntynyt kiinnostus tiedonhankintataitojen kehittämiseen johtuu.

Olen Kai Halttuen kanssa samaa mieltä ” Tiedonhankinnan opetus ilman todellista tehtävää ei kannata”. Lankisen (2012) artikkelissa  ”Hukkaan heitettyä opetusta” Kai Halttunen harmittelee, että valitettavan usein tiedonhankinnan kurssi on erillinen ja irrallinen kokonaisuus vaikka tiedonhankinnan opetus pitäisi nivoa oikeaan tehtävään. (Mt.)

Halttunen antaa neljä vinkkiä tiedonhankinnan ohjaamiseen (Lankinen 2012.)

1. Tiedonhankinta on epämääräistä ja avointa. Tee tämä näkyväksi. Jos olemme aidosti etsimässä uutta tietoa, niin emme vielä hakuvaiheessa tiedä, mitä löydämme.

2. Sisällytä opetus aitoon tehtävään. Opiskelutehtävä rajaa ja antaa ideoita tiedonhankintaan ja auttaa arvioimaan tiedonhaun tuloksia.

3. Ymmärrä, että tiedonhankintaa ei voi oppia kerralla. Osaaminen kertyy vähitellen, sitä ei voi yliopistossakaan saavuttaa yhdellä kurssilla.

4. Tiedonhankinta on käsitteiden ja kielen ymmärtämistä, ei tietotekniikkaa. Nykyään ei ole ongelma löytää informaatiota. Eihän meidän edes tarvitse etsiä, kun me törmäämme siihen koko ajan. Ongelma on se, miten määritellään mitä tietoa tarvitaan ja millä hakusanoilla sitä kuvataan.

 Omaa sydäntäni lämmitti, kun opiskelija tiedonhankinnan tunnin päätyttyä sanoi: ”kiitos, oli hyvä luento”.

Lähde:

Lankinen, T. 2012. ”Hukkaan heitettyä opetusta”. Tampereen tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 23.3.2012. http://aikalainen.uta.fi/2012/03/23/%E2%80%9Dhukkaan-heitettya-opetusta%E2%80%9D/

Makkosen mainiot mobiilipostaukset

Hei,

Kirjastonjohtajamme T. Makkonen on innokas tutkimaan ja testaamaan uusia teknologioita, varsinkin mobiiliteknologioita, niissä esiintyviä ongelmia ja niiden tuottamia mahdollisuuksia kirjastoaineistoissa sekä -palveluissa.

Lue Makkosen postaukset kirjaston Hyllyt levällään-blogista,

E-kirjat ja mobiililaitteet – Osa 1: Androidilla kirjastoon

E-kirjat ja mobiililaitteet – Osa 2: iPadilla kirjastoon.

Kauniita syyspäiviä!