Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Jee, Kreodissa julkaistiin artikkelini Lutakon kampuskirjaston uudistamisprojektista. Pääkirjoituksessa tilamuutos esitellään  hienona esimerkkinä kirjaston muutoksesta oppimisympäristöksi.

Ingressi

JAMKin (Jyväskylän ammattikorkeakoulun) Lutakon kampuskirjasto koki täydellisen muodonmuutoksen kesän 2015 aikana, kun kirjaston tilat uudistettiin ja RFID-järjestelmä otettiin käyttöön. Kirjaston uudistettuja tiloja voi nyt käyttää oppimiseen, ohjaukseen ja oleiluun aiempaa joustavammin. Toiveita ja tarpeita kartoittamalla tehostettiin monipuolista tilankäyttöä erilaisilla sermi- ja akustiikkaratkaisuilla. Näin saatiin kirjastotilaan hiljaisen työskentelyn tiloja ja tiimi- ja projektioppimisen tiloja sekä koneita ja lähteitä tiedon etsintään ja opiskeluun. RFID mahdollisti omatoimikirjastoon laajemmat aukioloajat, ja uudistetut upeat tilat ovat vetäneet asiakkaita kirjastoon aikaisempia vuosia enemmän – kirjastossa on nyt sykettä. Erillinen muunneltava Uuden oppimisen tila on suosittu ja kovassa käytössä.

Jos kiinnostuit, lue koko juttu Kreodista. Kiitos!

http://www.kreodi.fi/en/14/Artikkelit/288/Tulevaisuuden-oppimisen-olohuone-–-kirjastosta-oppimisympäristöksi.htm

Kommentit pois päältä artikkelissa

Oppiminen muuttuu, kirjasto myös

avotila_sermit_valotKirjastotila muutoksessa

Sain olla mukana unelmien projektissa, luomassa täysin uudenlaista kirjasto-oppimisympäristöä.

JAMKissa on tehty opetussuunnitelmien uudistustyötä jo vuodesta 2010. Oppimisen muutos vaikuttaa myös muutoksiin tilojen käytössä ja tulevaisuuden oppimisympäristöissä.

Siirtyminen e-aineistoihin yhä enenemässä määrin tarkoittaa printtikokoelmien pienemistä ja ns. kirjahyllykirjastojen katoamista, ainakin tieteellisellä puolella.  Me JAMKissa ennakoimme tulevaa ja suunnittelimme kirjastoon aivan upean yhteisöllisen oppimisen  tilan, Uuden oppimisen tilan. Projekti kuului JAMKin oppimisympäristöjen kehittämistyöhön ja se toteutettiin yhdessä koulutuksen kehittämispalveluiden ja toimitilapalveluiden kanssa, sekä arkkitehtitoimisto LPV:n kanssa. Meillä IT-Dynamo-talossa suunnittelu oli tarvelähtöistä:  talossa oli pula opiskelu- ja opetustiloista sekä opiskelijoiden yhteisistä kokoontumistiloista, hiljaisista tiloista ja ryhmä- ja projektityöskentelytiloista.

Lue lisää Maakuntakirjastotiedotteesta täältä.

E-aineistoista

Lyhyesti: JAMKin strategian mukaisesti kirjasto panostaa nyt todella e-kirjoihin. E-kirjoja on toki ollut tarjolla viimeiset vuodet, mutta vihdoin myös painopiste hankinnassa siirtyy e-kirjoihin. Ongelmana on vielä, miten käyttäjät saadaan lukemaan e-kirjoja. Edelleenkin käyttöön liittyvät ongelmat, oikeudet ja rajoitukset ja käyttöliittymät ovat loputon suo, johon tavakäyttäjä uppoaa alati. Edistyneimmät netin käyttäjät (lue: nörtit) osaavat toimia ja kikkailla erilaisten käyttiksien kanssa, mutta tietokonetta vain opiskeluun  ja työhön käyttävälle asiakkaalle ongelmatilanteet voivat olla ylivoimaisia. Nyt tarvitaankin lisäopastusta, ja paljon. Onneksi meillä on nyt Uuden oppimisen tila, jossa voimme pitää e-aineistokoulutuksia. Marraskuussa on tulossa Talentum-päivä sekä sote-alan tietokantojen briiffausta, ja kaikenlaista muuta e-aineistoihin liittyen. Tosin opiskelijat ja opettajat varaavat tilaa niin innokkaasti, että tekee tiukkaa löytää vapaita aikoja.

Muuta e-tä: SFS:n uutta käyttöliittymää on testailtu kuumeisesti viimeiset viikot. Finelibin kansallinen hanke on toteutunut pitkän pa(i)nostuksen jälkeen, myös PS-kustannuksen kirjoja on saatu e-kirjoiksi. Ebscolta hankitaan yksittäisiä e-kirjoja, ja kaikenlaista muuta mukavaa on tulossa!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Oppiminen muuttuu, kirjasto myös

Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena

iloa

Kirjastot ovat siirtymässä yhä voimakkaammin digitaalisiin aineistoihin, vaikka perinteinen painettu aineisto säilyykin rinnalla. Tulevaisuus haastaa sekä kirjastot että opettajat ja opiskelijat muuttamaan omia tottumuksiaan. Kirjastoista tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä!

Ylläoleva teksti oli mainospuffi viime marraskuussa Iloa oppimiseen kaikkialla   –seminaarissa pitämästäni esityksestä Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena.

Tammikuussa sain viestin samaan seminaariin osallistuneelta Ilona IT:ltä:

Hei,

Sinulle on myönnetty ILOA-seminaarin esiintyjä -badgen merkiksi siitä, että olet osallistunut seminaarin ohjelman rakentamiseen omalla asiantuntijuudellasi.
Kun vastaanotat tämän merkin, voit liittää siihen todisteeksi oman esityksesi.

Merkkiä voit käyttää osaamisesi näyttämiseksi eri internet-palveluissa ja cv:ssäsi.

Merkin vastaanottaminen olisi varmaan ollut helppoa tietokoneella, mutta tabletilla badgien raahaaminen Collection-kansioon tuotti tuskaa. Olisi pitänyt onnistua, koska Surface Prossani on Windowsin työpöytä ns. Metro-liittymän ohella. No ei onnistunut, joten raahailut on tehty perinteisellä kannettavalla.

Tuolla alussa se nyt sitten on, todiste, merkki, badge kuvana ja koska en saanut kuvalinkkiä juuri tähän kohtaan tuotua, löytyvät badgen ja seminaarin tiedot, myös oman esitykseni diat ja tallenne tästä . Esitys löytyy myös SlideShare-palvelusta.

Nostona esityksestäni dia kirjaston tulevaisuudesta.

Tulevaisuus?

• Kirjastossa on aina ollut tietoa tiedosta!

• Kirjastoilla on aina ollut vahvat perinteet tiedon järjestämisessä ja käyttöön

välittämisessä, etsimisessä ja löytämisessä – tämä tehtävä ei muutu

tietoyhteiskunnan verkostomaailmassa.

• Verkkoaineistojen määrä kasvaa ‐ painetun vähenee.

• Kirjastotyö siirtyy verkkoon!

• Asiakkaalle tulee tarjota muutakin kuin aineistoja, tekemisen tilaa, laitteita,

välineitä, ohjausta ja opastusta.

• Palvelut tuodaan verkkoon eri välineillä tavoitettaviksi ja kirjaston tulee olla

aktiivinen eri sosiaalisissa medioissa.

• Kuratointi osaksi digikirjaston toimintoja: verkon tiedon paljouden

suodattaminen – vinkataan, toimitetaan ja jaellaan eteenpäin tietoa, eri

kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

• Tiedonhankinnan opetuksen merkitys kasvaa.

• Kirjastoissa tarvitaan monenlaista osaamista, moniammatillisuutta (opettajat)

• Kirjaston tilojen monimuotoisempi ja ajallisesti laajempi käyttö.

 

Missä on elämä, jonka kadotimme elämiseen? Missä on viisaus, jonka kadotimme tietoon? Missä on tieto, jonka kadotimme informaatioon?” (T.S. Eliot).

Kuinka hyvin sanat kuvaavatkaan tietoyhteiskuntaamme!

 

Lähde:

T.S. Eliot. http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1948/eliot-bio.html

Alkuperäinen lainaus: http://www.goodreads.com/author/quotes/18540.T_S_Eliot?page=2

Where is the Life we have lost in living? Where is the wisdom we have lost in knowledge? Where is the knowledge we have lost in information?”

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena

E-kirjoista ja vähän muustakin

Hei,

taas kerran koulutusohjelmat vaihtavat kampusta ja kirjat seuraavat mukana. Olen laskenut, että viimeisen seitsemän vuoden aikana koulutusohjelmat ovat seilanneet kirjastoaineistoineen seuraavasti Lutakon kampuksen (Dynamo) ja Pääkampuksen välillä

  • 2007 vaatetus tuli Dynamoon
  • 2008 vaatetus, viestintä, tietojenkäsittely, automaatio siirtyivät Pääkampukselle
  • 2009 Matkailu, ravitsemis-, ja talousalan kirjasto lakkautettiin ja aineisto siirtyi Dynamoon Lutakon kampuskirjastolle
  • 2011 rakennustekniikka tuli Dynamoon
  • 2013 Tiimiakatemia siirtyi väistöön ja heille perustettiin Savelaan käsikirjasto (Onkapannu)
  • 2014 rakennustekniikka ja matkailu- ja ravitsemisala siirtyvät Pääkampukselle eli siis tätä muuttoa tehdään parhaillaan.

Olemme siis jo hyvin rutinoituneita muuttajia. Huom! Sosiaali- ja terveysalan muuttoa ei ole tässä huomioitu. Ei myöskään AOKKin tuloa Lutakon kampukselle.

E-kirjat eivät vie hyllytilaa ja ovat näin tila- ja kustannussäästö. Kyllä, näin on aina sanottu kun on tullut puheeksi e-kirjojen edut. Valitettavasti e-kirjojen tarjonta opetuskäyttöön ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, osa aloista, esimerkiksi liiketalouden, oikeustieteen  ja johtamisen kirjallisuus sekä terveysalan kirjallisuus ovat hyvin edustettuina e-kirjapuolella. Selviä puutteita sen sijaan on opetus- ja kasvatusalalla, tekniikassa, luonnonvara-alalla, musiikissa, matkailu- ja ravitsemisalalla, rakennusalalla yms.

Tietotekniikka-alalle on onneksi apua luvassa: Book+ -palvelu, joka JAMKissa oli testissä, osoittautui hyväksi ja toimivaksi alustaksi. Docendon e-kirjat muun muassa ovat Book+-palvelussa. E-kirjakyselyn tuloksia on odotettavissa kesäkuussa. PS-kustannus valitettavasti ilmoitti, että heidän e-kirjaprojektinsa siirtyy ainakin syksylle.

Valitettavasti e-kirjat eivät tuo pelkkää etua vaan työllistävät välillä todella paljon, varsinkin nämä yrityskaupat. Esimerkiksi Sanoma Pron verkkokirjojen ja Fokusten siirtyminen Talentumille aiheutti valtavan määrän uudelleenlinkityksiä. Samoin JAMKin omien verkkosivujen uusiutuminen puolestaan vaikutti Anni-palvelimen linkkeihin. Kirjastot haluavat e-kirjoille näkyvyyttä ja helppoa saavutettavuutta ja tähän saakka kirjastotietokantaan luettelointi on taannut asiakkaalle helpon pääsyn e-kirjaan, myös kotoa. Jatkossa kuitenkin on mietittävä, luetteloidaanko e-kirjat tietokantaan vai käytetäänkö niitä suoraan e-kirjapaketeista (Finna).

Uuden Stivi-suosituksen mukaisesti ei saisi olla pelkkiä e-kirjoja vaan rinnalla pitäisi olla myös painettuja. Suosituksen julkaisemisen jälkeen tilasimme muutamia painettuja kirjoja pelkästään e-kurssikirjoina olleisiin aineistoihin.

Onneksi jotain pysyvää on: IT-Instituutti on pysynyt Dynamossa jo vuodesta 2003.

Hyvää kesää.

KUKAT

Kommentit pois päältä artikkelissa E-kirjoista ja vähän muustakin

Edistystä e-kirjarintamalla

Viime lukukautena opettajat kyselivät e-kirjojen perään, varsinkin kurssikirjahankintojen yhteydessä. Tämä on ehkä aktiivisen tiedottamisen tulosta tai aika olisi kypsä e-kirjoille, en tiedä. Kotimaisia e-kirjoja on kuitenkin edelleen varsin vähän saatavilla, siis kirjasto-oikeuksilla.

Paljon on syksystä tapahtunut, kerrottavaa olisi vaikka kuinka paljon.

♥ Viime syksynä testailtiin Editan Digitaalitekniikkaa e-kirjana.

♥ Docendon e-kirja-alustaa odotellessa…IT-Instituutti käyttää paljon Docendon kirjoja kurssikirjoina ja  Docendon irtauduttua WSOYPron verkkokirjoista, olemme ostaneet yksittäisiä e-kirjoja kirjaston omalle Anni-aineistopalvelimelle.
Vihdoin, neuvottelujen jälkeen teimme diilin Docendon e- kirjojen pilotoinnista. Jo neljättä kertaa testataan e- kirjoja yhdessä IT-Instituutin opettajien kanssa. Huvittavaa on, että osa e-kirjoista on ollut kaikissa edellisissä e-kirjatestailuissa mukana.

♥ Olen myös jo parin vuoden ajan kysellyt PS-kustannuksen e-kirjojen perään ja yhteisen e-kirjapalaverin päätöksenä myös PS-kustannus näytti vihreää valoa ja on innokas tuomaan e-kirjat myös ”kirjastomarkkinoille”.

Docendon ja PS-kustannuksen e-kirjatestailusta myöhemmin lisää.

E -kirjatestailua luokkaopetustilanteessa: Opettajan pyynnöstä ja halusta saada opetuksen tueksi e-kirja ja nimenomaan mahdollisimman helposti laboratorioluokkatilanteeseen soveltuva.

Viime syksynä IT:n lehtori kääntyi puoleeni toiveenaan saada Editan Digitaalitekniikka -kirja e-kirjaksi kurssille, nimenomaan luokkaopetustilanteessa käytettäväksi ja toiveena oli vielä mahdollisimman helppokäyttöinen versio. Meillä JAMKissa ICT:n suojatussa laboratorioympäristössä pidettävät tunnit aiheuttavat haasteita e-kirjoihin, automaattinen tunnistus (Shibboleth, EzProxy) ei toimi suoraan. Myös lukuohjelma Adobe Digital Edition, ADE, aiheuttaa ongelmia eli ei aina toimi laboratorioluokissa, joten paras vaihtoehto on kirjan lukeminen selaimella nettiyhteyden kautta.

Kirjastolla on monia kertaostoina hankittuja yksittäisiä e-kirjoja ns. Anni-aineistopalvelimella. Oikeastaan Anni on osa JAMKin omassa sisäverkossa toimivaa Citrix-palvelinta, jonka välityksellä jaellaan organisaation käyttöön esim. appseja.  Anni-palvelimella olevat e-kirjat ovat suojattuja ja usein vesileimattuja PDF-tiedostoja. Anni-palvelin toimii JAMK verkossa ja sekä tulostus, tallennus ja kopiointi voidaan estää, myös yhtäaikaisten käyttäjien määrä voidaan rajata.

Esitin toiveen e-kirjasta Editalle ja perustelut kuultuaan he ilmoittivat, että voisivat pilotoida  Digitaalitekniikka-kirjaa e-kirjana nimenomaan selainversiona. Kokeilun tarkoituksen oli oppia käytöstä ja käyttötarpeista puolin ja toisin.

Koska Digitaalitekniikka-kirjaa käytetään opetustilanteessa, tarvittiin koko luokalle yhtäaikainen lukuoikeus. Kokeilukirjojen hinnoittelu perustui tämän vuoksi kirjan kappalehintaan, ei varsinaiseen käyttölisenssihinnoitteluun. Käyttöoikeudet- ja rajoitukset määriteltiin tarkoin:

Käyttö vain JAMKin verkossa.
Rajoitus 20 yhtäaikaistä käyttäjää.
Täysin suojattu PDF: vesileimattu, ei tulostus-, tallennus- eikä kopiointioikeutta.
Vesileimattu, Editan poikkeusluvalla. Käyttöoikeus 31.8.2014 saakka.

Edita vesileimasi PDF-tiedoston, kirjasto huolehti kaikista muista suojauksista.

Kirjasto osti myös neljä kappaletta painettua kirjaa ja molemmat versiot luetteloitiin Janet-tietokantaan.

Käyttökysely ja tulokset

Kyselyn tavoitteena oli auttaa kehittämään e-kirjapalveluita yhä paremmin sekä kustantajan että JAMKin tarpeita vastaavaksi.

Taustatiedot: Opiskelijaryhmä = vastaajaryhmä koostui 1. vuoden IT-insinööriopiskelijoista. Tämä ehkä näkyy myös vastaamisessa, alan opiskelijat ovat keskimääräistä opiskelijaa valveutuneempia ja innokkaampia verkon palveluiden käyttäjiä. Myös lehtorin myönteinen asenne e- kirjojen käytössä vaikutti käyttöasteeseen.

Vastaukset ovat suoraan perusraportista täysin lyhentämättöminä.

E-kirja Digitaalitekniikka, käyttökysely – Perusraportti

Kyselyyn vastanneista (N = 26) opiskelijoista vain yksi käytti painettua kirjaa, sekä e-kirjaa että painettua kirjaa käytti viisi opiskelijaa. Lähes kaikki vastaavat käyttivät e-kirjaa.

1. Käytän:

Vastaajien määrä: 26

kuva2

Vastaajien tuli verrata e-kirjaa ja painettua kirjaa. He saivat myös vapaasti kertoa hyödyistä ja haitoista ja käytön esteistä. Myös onnistumisista toivottiin palautetta.

Vastaajien määrä: 23,

 Painettu kirja pitää pitää mukana ja se painaa. E-kirja on kätevämpi mutta sitä on rasittavampaa lukea tietokoneen näytöltä

E-kirjaa käyttäessä ei tarvitse kantaa fyysistä kopiota repussa, laukussa yms.
Mutta samalla e-kirjan käyttömahdollisuus ei ole aina 100% esim. Jos internet takkuilee tai liikaa käyttäjiä samanaikaisesti, niin ei pysty lukemaan materiaalia.

E-kirjan saa lainaksi aina siksi aikaa kun tarvitsee, eikä ole tarpeellista käydä kirjastossa. Myös palautusta on vaikea unohtaa. E-kirja on nykyisessä laitekirjossa myös lähes aina mukana, toisin kuin fyysinen, painettu kirja. Pelkkiä plussia. Tietty jos akku loppuu niin voi kyynel tirahtaa, mutta itse käytän e-kirjaa lähinnä pöytäkoneella, joten sitäkään vaaraa ei ole.

E-kirjan hienous on että sen saa kätevästi oman koneen kautta. Ilman kannettavaa laitetta en kyllä varmaan ostaisi e-kirjaa.

E-kirja helpompi käyttää ja varmemmin saatavilla

e- kirja helposti saatavilla.

Hyöty on että kirja on aina mukana ja koulureppuun ei tarvitse huolehtia kirjoja

E-kirja on vain nerokkaampi kuin painettu, koska painettu kirja vie fyysistä tilaa työskenneltäessä.

e-kirjaa pystyy käyttään vain koulussa.

E-kirja on ”aina mukana”.

e-kirja aina mukana

I have not used the printed book, only the e-book.

en ole jaksanut opetella e-kirjojen käyttöä

E kirjan käyttö on helpompaa koska sen voi lainata kun sitä tarvitsee, ja jos tarve syntyy esimerkiksi kotona tehtävien parissa niin eikun lainaamaan, ei tarvitse vaivautua koulun kirjastolle

e-kirjan käyttö on rajoitettu tiettyyn palveluun, ei saa esimerkiksi toimivaan helposti puhelimella yms.

Painettu kirja on aina saatavilla jos tietokoneelle ei pääse. Mutta se vie myös enemmän tilaa.

käyttölisenssien määrä rajoittaa.

Painettua kirjaa tulisi varmaan luettua enemmän, mutta e-kirjaa ei voi unohtaa kotiin.

ctrl+f

E-kirjasta voi hakea jotakin tiettyä asiaa paljon helpommin sanahaulla, kun taas kirjan tutkiminen on huomattavasti hitaampaa ja hankalampaa.

e-kirjaa tulee enemmän käytettyä, koska koneella tulee vietettyä aikaa, mutta kun nettiä ei ole tarjolla esimerkiksi junamatkan aikana on turvauduttava painettuun versioon.

Aina mukana, ei paina mitään, näytöllä saa tehtyä samanaikaan töitä ja katsottua kirjaa ilman hankaluuksia.
Pdf-kirja on helppokäyttöinen. Toisaalta internetyhteyden puuttuminen on ongelmana, jos kirja vaatii yhteyden.

E-kirjat rasittavat silmiä, mutta se on myös laitteesta kiinni.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan e-kirjasta verrattuna painettuun kirjaan?

Vastaajien määrä: 27

kuva1

 

 

 

Entä mitä lisäominaisuuksia toivottiin e-kirjalla olevan verrattuna painettuun kirjaan?

Vastaajien määrä: 21

Ctrl + F

En kai mitään.

Interaktiivisia linkkejä. Esimerkiksi linkkejä tehtävien ratkaisuihin, linkkejä keskeisistä uusista käsitteistä aihe kohtaiseen sanastoon. Ja muuten vain lisää interaktiivisuutta

En toivoisi mitään lisäominaisuuksia

Samanlainen kun painettu. Tärkeää että se on helposti saatavilla

voisi ottaa tulosteita

Linkkejä aiheeseen.

ehkä linkkejä?

Ehkä jotain hyviä linkkejä.

en mitään

I only have experience with the e-book.

En osaa sanoa.

–             

lisäesimerkkejä jotka voidaan linkittää esim nettiin

En osaa sanoa.

interaktiiviset kentät harjoitteisiin

–             

Juurikin helpompaa/nopeampaa sisällön hakemista ja halvempaa hintaa.

Tulostus ja kopionti

Mukana kulkeutuvuuden esim. muistitikulla jne.

Ei tarvitse mittää! 

Kustantajan toiveesta kysyttiin myös kirjan sisällöstä. Nämä tulokset toimitettiin vain kustantajalle.

Lisätietoja Editan kyselyyn liittyen:

Suvi Palletvuori
Vastaava kustannuspäällikkö / Publishing Manager
Ammatilliset oppimateriaalit ja ammattitieto

Edita Publishing Oy
PL 700 / Porkkalankatu 22
00043 NORDIC MORNING

puh. 020 450 2391

 


 [M1]

Kommentit pois päältä artikkelissa Edistystä e-kirjarintamalla