Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: E-aineistot

Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

  • ALV 23 % (p-kirja 9 %)
  • P-kirjan rinnalle e-kirja
  • Vaatii uutta osaamista (kallista)
  • DRM – oikeuksien ylläpito
  • Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
  • Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
  • Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html

Onko lukulaitteilla taas kerran takana loistava tulevaisuus?

Muutama vuosi sitten Tampereen e-kirjaseminaarin yhtenä aiheena olivat  e-kirjan lukulaitteet.  Puhuttiin taas kerran lukulaitteen uudesta tulemisesta, jolloin vanhempi herrasmies totesi kuivahkosti olevansa sitä mieltä, että lukulaitteilla on takanaan loistava tulevaisuus…

Kolehmainen (2010) kirjoittaa Tietoviikon artikkelissaan: Lukulaitteet eivät menee kaupaksi enää vuonna 2014!

Vaikka tällä hetkellä lukulaitteiden myyntitrendi on kasvussa ja ne nauttivat suurta suosiota niin brittiläinen tutkimusyhtiö Informa Telecoms & Media arvioi niiden myyntikäyrien kääntyvän laskuun jo vuonna 2014. Vielä tänä vuonna lukulaitteiden myynnin odotetaan kaksinkertaistuvan yli 12,2 miljoonaan kappaleeseen maailmassa. Ja vielä kolmen vuoden kuluttuakin laitteita kaupataan yhä arviolta 14 miljoonaa kappaletta.

Mutta iInforma Telecoms & Media povaa, että seinä tulee vastaan vuonna 2014, kun myynti putoaa 13 miljoonaan kappaleeseen. Suurimpana syynä ovat kilpailevat kuluttajaelektroniikan tuotteet, jotka haastavat erilliset lukulaitteet.

Kuluttajat punnitsevat tutkimusyhtiön mukaan jatkossa tarkkaan, ostavatko esimerkiksi Kindlen vai Ipadin. Integroitujen laitteiden määrä sähköisten kirjojen lukulaitteina on kasvussa ja jatkossa kännyköitä ja minikannettavia käytetään yhä enemmän lukulaitteina.

 Informa Telecoms & Median analyytikko Gavin Byrne arvioi, että sähkökirjojen lukulaitteiden markkina kehittyy vähitellen kahteen suuntaan. Toisessa ääripäässä ovat edulliset, yksinkertaisilla ominaisuuksilla varustetut laitteet ja toisessa taas kalliit, kaikilla herkuilla varustetut laadukkaammat laitteet, jotka alkavat hänen mukaansa vähitellen muistuttaa tabletlaitteita, kuten iPadia.

 Lähde: Kolehmainen (2010). Lukulaitteet eivät menee kaupaksi enää vuonna 2014. Tietoviikko/MikroPc.net 31.5.2010. http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article424659.ece
 
 

 

 

Googlen WePad

Lukulaitemarkkinat kuumenevat: Tietoviikon artikkelin mukaan WePad hakkaa iPadin melkein kaikessa.

Android-alustaan perustuva WePad kilpailee Applen iPadin kanssa, mutta on ominaisuuksiltaan pajon kehittyneempi: 11,6 tuuman näyttö, 1,66 gigahertsin Atom N450 -suoritin, GMA 3150 -näytönohjain, web-kamera, kaksi usb-liitäntää, muistikortinlukija, umts-modeemi ja kuuden tunnin akkukesto. Laite tukee flashia toisin kuin iPad ja päihittää Applen kohulaitteen monen muunkin ominaisuuden osalta. WePad tukee kaikkia avoimia e-kirjaformaatteja, kun iPad tukee vain Applen iBooks-formaattia.

Suurien lehtitalojen tarpeisiin WePad soveltuu WeMagazine-julkaisualustan avulla. WeMagazine-julkaisusovellus on alustariippumaton ja toimii myös iPadissa ja tietokoneissa. WeMagazine on kehitetty Euroopan suurimpiin kuuluvalle kustannustalo Gruner + Jahrille, mutta yhtiö aikoo lisensoida ohjelmiston myös muiden kustantajien käyttöön.

Tuotteen lanseeraaja Neofonie on on lisäksi suunnitellut avaavansa WePad-sovelluskaupan, mutta laitteeseen saa mahdollisesti sovelluksia myös Android Market -kaupasta.

Gruner + Jahr on jo kehittämässä WePad-versiota Stern-lehdestä, jonka paperiversion levikki on noin 900 000. Lisäksi yhtiö käy toimitusjohtaja Bernd Buchholzin mukaan neuvotteluja ”lähes kaikkien suurten ja pienten saksalaiskustantajien kanssa”, kertoo teknologiablogi TechCrunch.

WePadille myytävien lehtien hinnoittelu on samanlainen kuin paperilehtienkin. WePad-lehdet tulevat tarjolle jo muutaman kuukauden kuluttua.

Teknologiablogi Engadget huomauttaa, että WePad on nimetty rohkeasti haastamaan Applen iPad, sillä nimessä esiintyy englanninkielisen i- eli minä-sanan sijaan ”we” (suomeksi ”me”). Neofonie kertoo laitteen hinnan ja muita laitteesta lisätietoja 12. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

WePad versus iPad – vertailutaulukon ominaisuuksista löydät täältä, http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article390493.ece?

Lähde: Puustinen, J.2010.  WePad hakkaa iPadin melkein kaikessa – katso vertailu. tivi.fi –artikkeli 30.3.2010.

E-kirja vai p-kirja?

Kuoleeko paperille painettu perinteinen kirja? Eri medioissa ja foorumeilla käydään kiivasta keskustelua varsinkin lukulaitteisiin ladattavista e-kirjoista.

Lappalaisen (2010) artikkeli, Hyvästi kirjahylly,  liputtaa e-kirjan puolesta. Kirjat ovat vallanneet kodin, kirjahyllyt tursuavat kirjoja, kaapit, komerot ja laatikot ovat täpösen täynnä kirjoja. Tuntuuko tutulta? Kyllä, ainakin minun kohdallani Lappalaisen toteamukset pitävät paikkaansa. Mutta onko sähköinen e-kirja ratkaisu tähän ongelmaan?

Into-kustannus luottaa e-kirjaformaattiin: heiltä on ilmestynyt Nina Kairisalon kirja Epinen, käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen (näkökulmana epub-formaatti).  Kirjaa myydään ainoastaan sähkökirjana.

Kairisalo  luettelee   e-kirjan hyviä puolia: e-kirja ei  rasita silmiä niin kuin tietokone (e-ink), sitä voi päivittää tarvittaessa, painos ei lopu koskaan ja kirjaan voi lisätä kuvia, videoita ja animaatiota. E-kirja voi toimia myös äänikirjana.

Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airlaksinen uskoo e-kirjojen yleistyvän syksyllä  tai viimeistään ensi vuoden alussa. Myös WSOY  on lähtenyt mukaan e-kirjamarkkinoille. Toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo, että WSOYn  uusi kaunokirjallisuus julkaistaan heti myös sähköisessä muodossa.  Myös he käyttävät formaattina epubia, koska  siitä on suhteellisen helppoa muuntaa kirjat eri tiedostomuotoihin, jolloin kirjoja voidaan lukea erilaisilla lukulaitteilla.

Baijars kritisoi termin p-kirja käyttöä, jota käytetään Yhdysvalloissa painetusta kirjasta. Hänen mielestään ei pidä puhua erikseen e-kirjasta tai p-kirjasta vaan kirjasta yleisesti – kirjassa on kuitenkin olennaista sisältö, oli sitten lukuväline mikä tahansa. Kirjat tullaan vastakin lukemaan mukavimmilla ja kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen sopivimmalla tavalla. – Yksi välinen ei sulje pois toista – sisältö ratkaisee, Baijars painottaa.

Myllylahti Oy:n toimitusjohtaja Mauno Moilanen kaipaa alalle toimijaa, joka ottaisi asiakkaikseen sekä lukulaitteiden että e-kirjojen myynnin. Kolmen vuoden kuluttua 20-30 % kirjojen myynnistä voi olla sähkökirjoja ja ehkä kymmenen vuoden kuluttua puolet kirjoista myydään sähkökirjoina, Moilanen ennustaa.

Lappalaisen mukaan kuitenkin aika näyttää, tuleeko paperille painetuista kirjoista joskus keräilykappaleita niin kuin vinyylilevyistä.

Artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa linjaa suomalaisten kirjakauppojen tulevia käytänteitä: Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola uskoo, että e-kirjan läpimurto on lähellä myös Suomessa. Suomalainen kirjakauppa tulee todennäköisesti tarjoamaan kolmen hintaluokan laitteita: halvimpia ovat jokamiehen yksinkertaiset lukulaitteet, jotka ladataan tietokoneen kautta. Keskihintaisissa laitteissa olisi nettiyhteys ja kalliimmissa laitteissa myös gsm-yhteys.

Maailmalla on käytössä ns. kytkylaitteet, esim. Amazonin kirjoja ei voi lukea kuin Kindle-lukulaitteella. Suomalainen kirjakauppa ei kuitenkaan aio syyllistyä tällaiseen kytkykauppaan vaan heidän myymänsä e-sisällöt voidaan ladata muihinkin laitteisiin, esimerkiksi Applen Ipadiin, Ahola kertoo.

Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski kertoo, että myös heille e-kirjat ja lukulaitteet tulevat myyntiin tänä vuonna. Omaa lukulaitetta ei tule vaan Akateemisen myymät sisällöt voidaan lukea monilta erilaisilta laitteilta. Arrakoski uskoo, että paperikirjoja tulee aina olemaan, mutta ammattikirjallisuus ja oppikirjat tulevat olemaan sähköisiä. Hän uskoo, että e-kirjat tuovat heille uusia lukijoita.

Lähde: Lappalainen, Marja-Liisa. 2010. Hyvästi kirjahylly. Artikkeli Ilta-Sanomissa lauantaina 10.4.2010 s. 28 – 29 ja saman lehden artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa, s. 30.

P-kirjasta kirjoitettua (SAMK) – video on must,  http://samkkirjastouutisia.blogspot.com/2010/04/tutustu-p-kirjaan.html

Koulutusmateriaaleja: E-kirjat, Dawsonera ja artikkelitietokannat

Lutakon kampuksella pitämäni koulutuksien materiaalit PDF-muodossa. Tutustu!

Artikkelitietokannat– Jyväskylän ammattikorkeakoulun kotimaiset ja ulkomaiset artikkelitietokannat, yleistä ohjeistusta.

E-kirjat ja Dawsonera, sisältää yleistä tietoa e-julkaisuista, e-kirjoista ja ohjeen Dawsonera-palvelun käytöstä.

Mukavaa pääsiäistä!

Terveisin Pirinä