Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: e-kirjat

E-kirjat testissä Microsoft Surface Prolla

Minulla ei ole tiedonhankinnan opetuksessa palautettavaa tehtävää vaan opiskelijat tekevät ryhmissä yhteistoiminnallisia tuntitehtäviä, jotka he demoavat vuorotellen toisillensa. Olen huomannut, että tällainen osallistava toiminta, vertaisopettaminen ja -oppiminen antaa parhaat tulokset insinööriopiskelijoilla. Tehtävissä tarvitaan myös kirjastokorttia eivätkä alkavat opiskelijat ole sitä vielä hankkineet näin opintojen alussa, joten käytämme harjoituksissa Teppo Testaajan korttitietoja.

Eilen illalla tunsin itseni Tepoksi testatessani JAMKin e-kirjojen toimivuutta omalla Microsoft Surface Pro -tabletillani, ei siis RT-versiolla.

E-kirjojen mobiilikäyttö lisääntyy ja kun viime vuonna kyselin aloittavilta opiskelijoilta, kuinka monella on tabletti ei monta kättä noussut. Tänä syksynä käsiä nousi jo enemmän.

Microsoft Surface Pro–tablettia on kahta eri versiota: Turun Sanomien artikkelin mukaan Microsof Surface Pro on työmyyrien tabletti (2013), kun taas kevyempi versio RT soveltuu paremmin viihdekäyttöön. Surface Pron vahvuuksia ovat iPadia monipuolisemmat liitännät ja napakka näppäimistö, joka pitää ostaa erikseen. Lisäksi Microsoftin Office -paketti on erillinen hankinta. Paketissa seuraa mukana ohjauskynä, joka on käypä väline piirtämiseen ja tarkkuutta vaativaan työhön. (Mt.)

Windows 8 -käyttöjärjestelmä tuntuu tutulta Windows-puhelimen käyttäjille. Koska Surface Pro on täysiverinen tietokone, sillä voi käyttää myös vanhempia Windows-ohjelmia, toisin kuin pikkuveli Surface RT:ssä. (Mt.)

Ennen testausta etsiskelin kynää ja paperia muistiinpanoja varten, jolloin talon insinööri tokaisi: Mikset käytä OneNotea muistiinpanoihin? Okei, ajattelin ja tein muutamia tarkentavia kysymyksiä, kuten mikä on OneNote? Pikakoulutuksen tuloksena muutama tärkein asia tuli selville: OneNote on Microsoftin ilmainen muistiinpano-ohjelma, joka tallentaa muistikirjat pilveen ja synkronoi ne eri laitteiden välillä automaattisesti. Tämä selvä, koska minulla on Microsoftin live-tunnus jo ennestään ja olen käyttänyt kameran kuvien siirtämiseen SkyDrivea. Kahden minuutin tutorial-videon jälkeen olin varma, että OneNote toimisi mainiosti Surface Pron kautta.

Microsot Surface Prosta löytyy sekä perinteinen työpöytä että ns Metro-käyttöliittymä ja testasin e-kirjoja molemmilla. Aloituspolkuna käytin ensisijaisesti Janet-tietokannan etäkäytettäviä linkkejä ja mikäli palvelussa tarjottiin offline-mahdollisuus, testasin myös sitä.

Huom! E-kirjat toimivat vain JAMKin verkossa!

Johtamisen käsikirjat Janet-tietokannan kautta: Johtamisen käsikirjat. E-kirjat avautuivat samalla lailla työpöytäsovelluksen ja METRO-liittymän kautta. Kun yritin avata esim. Asiakkuuksien käsikirjaa, sain vaihtoehdon Kirjaudu sisään lukeaksesi koko artikkelin tai hanki rajaton lukuoikeus verkkokaupastamme. Valitsin kirjaudu sisään, ja sain näkymän:

Käyttäjätili

Primary tabs

Kirjaudu(active tab)

Pyydä uusi salasana

Kirjaudu automaattisesti Your computer’s IP address has been matched and validated.xxxxxxxteesta <http://johtaminen.kauppalehti.fi.ezproxy.jamk.fi:2048/user>

Tästä valitsin Kirjaudu automaattisesti ja sain e-kirjan auki –> Tervetuloa JAMK

Citrix ja Anni – Citrix-palvelimella olevat Anni-aineistopalvelimen e-kirjat, kuten Java, Perl yms. Citrix asentui  hyvin sekä metroon että työpöydälle, e-kirja Annilta aukesi ok.

Sanoman verkkokirjat Janet-tietokannan kautta: Ammattina esimies. Ei toimi työpöydän kautta – kirjautumisen jälkeen tulee ilmoitus haluatko kirjautua toisilla tunnuksilla – Peruuta tai Kyllä. Näkyy, että on JAMKin verkkokirjoissa, mutta ei päästä sisälle. Metro-liittymässä valitsin Nellin permalinkin ja nyt sain kaikki kirjahyllyn kirjat auki, myös työpöytäsovelluksessa pysyvä linkki tietokantaan toimi, joten meidän on syytä tarkistaa Janet-tietokannan linkit J. Huom. toinen testaus tehty Adobe Readerin asennuksen jälkeen.

Ellibs  (käyttää lukuohjelmana ADEA = Adobe Digital Edition). Metro-liittymän kautta Janet ja sieltä Verkkokaupan käsikirja. Käyttäjätunnistus Ok, yrittäessäni lainata kirjaa palvelu tarjosi Storea ja kysyi miten haluat katsella tämäntyyppistä sovellusta. Yrittäessäni ladata ADEa sain seuraavan ilmoituksen.

 

 

 

 

 

 

 

Latasin huom! työpöydällä dotnetin ja uudestaan ADEn ja nyt Ellibs-kirjat aukesivat. Huomattavaa on, kun latasin Ellibs-kirjat Metron puolella, avautuivat ne työpöytäsovellukseen ADEssa.

Dawsonera: työpöytä ja Metro tuottivat saman tuloksen, dawsoneran käyttäjätunnistus toimi, mutta valittuani Read Online e-kirjat avautuivat väärin, ts. sivu kerrallaan. Dawsoneran e-kirjoja voi lukea myös offline, joten valitsin seuraavaksi vaihtoehdon Download ebook. Viimein serviisi, joka neuvoo että sinun on ladattava Adobe Reader lukeaksesi e-kirjaa (vrt. Ellibs). Latasin Readerin työpöytäsovelluksessa ja sain ladattua e-kirjan vuorokausilainaan, nyt myös lukeminen onlinena onnistui.

Ebrary. Janetin kautta käyttäjätunnistus toimi ja kirja avautui sekä Metrossa ja työpöytäsovelluksessa ok. Halusin testata myös offline-toimintoja ja kirjauduin Ebrary-palveluun Nellin kautta. Latauksia varten kirjauduin Ebraryyn aikaisemmin luomillani tunnuksilla (Sign in dawnload).

Ebraryssa on kaksi download-vaihtoehtoa:

Standard image-PDF format. One chapter (or page range) at a time (max 60 pages).

–> Metrossa PDF-lataus toimi hyvin. Työpöytää en testannut – toimivuus on ollut hyvä tähän mennessä.

Special format. The entire document.
Download the entire document for 14 days in Adobe Digital Editions format

–> Latasin e-kirjan Metron puolella, mutta kirja avautui työpöytäsovelluksessa ADEssa.

Bookyn kirjat, esim. Yrityksen perustamisopas 14 vrk laina-aika lataantui ADEen työpöytäsovelluksessa.

Summa summarum: ilmeisesti RT:ssä ei ole työpöytäsovellusta, joten nyt en tiedä toimisivatko esim. ADEa käyttävät e-kirjat. Pitää testata erikseen. Kaikki e-kirjat toimivat loistavasti omassa Surface Prossani.

Testin lopuksi syncronoin Skydriven kautta muistiinpanoni Lumiaani, tosin ne olivat niin sotkuisen oloiset että kopsasin ne Skydrivesta Wordiin, josta editoin ne edelleen tähänkin postaukseen.

LÄHDE:

Microsoft Surface Pro on työmyyrien tabletti. Artikkeli Turun Sanomissa. 20.6.2013. http://www.ts.fi/uutiset/talous/500337/Microsoftin+Surface+Pro+on+tyomyyrien+tabletti.

 

Voi näitä e-kirjoja ;-)

Kesäkuussa minua pyydettiin pitämään kirjaston sisäistä koulutusta e-kirjoista, ja mietin mitä ihmettä kollegoille kertoisin – tänään e-kirjat ovat nämä, huomenna palvelut voivat olla käyttöliittymältään aivan erilaiset, palveluntarjoajat ja e-kirjat tulevat ja menevät, uusia alustoja ja palveluita ilmestyy ja kaiken kaikkiaan koko e-kirjatarjonta on varsin kirjava.

Päätin keskittyä olennaiseen: Ohjeita ja oppaita, etäkäyttö, väyliä, kuten Janet, Nelli, Anni ja e-kirjat mobiilisti. Myös muutokset palveluissa, tulevat palvelut (harkinnanvaraiset) ja tietysti meneillään olevat koekäytöt. Ja koska en itse lue e-kirjoja mobiilisti, pyysin alaan perehtynyttä asiantuntijaa esittelemään e-kirjan lataamista iPadille ja videoin tapahtuman.  Alaan perehtynyt asiantuntija oli tietysti kirjastonjohtajamme Teemu Makkonen.

Koulutus sisälsi myös paljon pohdintaa ja e-kirjojen problematiikkaa: jatkuvasti muuttuvat käyttöliittymät ja sitä kautta ohjeistukset, luetteloinnin haasteet (palveluntarjoajat muuttavat kokoelmien sisältöjä, vaihtelevat nimiä ja linkityksiä yms.), yhtenäiset luettelointikäytänteet, esimerkiksi karttuvia online-kokoelmia varten Voygerin Templatet luettelointia helpottamaan. Myös e-kirjojen näkyvyyden ja tätä kautta tunnettuuden ja käytön lisääminen on haasteellista – kaikki e-kirjat on jatkossa edelleen luetteloitava (tai korvertoitava tietueet) kirjaston Janet-tietokantaan, koska Finna ei osaa haravoida :-(. Harmittelin tätä ja kirjaston varajohtaja Kirsi painotti, kuinka hyödyllinen taito haravointi on :-).

Omat, yksittäiset Anni-palvelimelle sijoitetut e-kirjahankinnat tuottavat myös päänvaivaa – yhden yksittäisen kirjan käsittely vaatii monen ihmisen työaikaa.

Koulutukseen osallistujat kiittelivät koulutuksen tarpeellisuudesta, tosin uusi koulutus on ehkä järjestettävä nyt syksyllä – kaikki on taas muuttunut!

Tuija (Ylä-Sahra), jonka kanssa puuhastelemme e-kirjojen parissa, palasi kesäkuun alussa opintovapaalta ja yhdessä kokosimme JAMKin e-kirjoista pientä to-do -listaa. Olen hieman retusoinut sitä, mutta listasta saa hyvän kuvan, miten e-kirjat muuttavat kirjaston perinteisiä toimintatapoja ja hankintamalleja.

1. Suomenlaki.comin oikeustieteen e-kirjoja ei tähän saakka ole saatu luetteloitua Janet-tietokantaan. Nyt kuitenkin, kiitos Savonian, on mahdollista luoda ezproxatut (etäkäytettävät) linkit suoraan e-kirjojen sisällysluetteloon. Tuija tutki asiaa ja nyt meilläkin osa e-kirjoista on luetteloitu.

2. Books24x7, ITPro . ICT-alan e-kirjakokoelma pudotetaan syksyllä Janet-tietokantaan, ts. ladataan palvelusta e-kirjojen Marcit ja konvertoidaan Janet-tietokantaan (syyskuu 2013). Asia vaatii kirjaston aineistotiimin asiantuntemusta ja testausta – mitkä ovat lopulliset konvertoivat kentät.

3.Sähköinfon ST-kortisto on nyt Sähköinfon Severi. Palveluun on luotu uudet oppilastunnukset, ja niistä sekä uusitusta palvelusta on tiedotettu. Opiskelijoiden infoaminen tapahtuu syksyllä.  Nellin kuvailutiedot on päivitetty.

4. Kirjaston ostama uusi Sanoman verkkokirjapalvelu tulee käyttöön elo-syyskuussa. Vanhasta Sanoma Pron verkkokirjahyllystä putoaa osa e-kurssikirjoista pois, myös Docendon erilliskokoelma. Tuijan kanssa selvittelemme parhaillaan, mitä vanhoista kurssikirjoista tarvitaan edelleen ja onko niitä mahdollista saada uuteen verkkokirjapalveluun, esimerkiksi arkistoon.  Uuden palvelun aihealueet ovat julkisoikeus, yksityisoikeus, taloushallinto, esimiestyö sekä arkisto, joka sisältää 6 vuotta vanhemmat teokset .  Koska tämänhetkinen noin 160 e-kirjan kokoelma on tiedossa ja ohjeet luettelointiin, on palvelussa olevia kurssikirjoja jo saatu luetteloitua, kiitos Nanna Ikävalkon  ja Tuijan.  Kokoelma on online ja karttuu sekä uutuuksien että uusien painoksien osalta automaattisesti, joten käsityötä riittää…

5. Kirjasto ostaa myös Bookyn kautta e-kirjoja, joiden laina-ajat vaihtelevat, 14 vrk tai 28 vrk. Noudatetaanko näissä e-kirjoissa kurssikirjaperiaatteita vai onko kaikilla sama laina-aika?

6. Ebraryn yksittäiset ostot. Tällä hetkellä JAMK kirjastolla kaksi kirjaa (Limited-User Title). Hankintaprosessi on ollut aika monimutkainen (Teemu Makkonen). MUTTA jos ei muualta löydy, on hyvä kanava. Ebraryn yksittäisten ostojen luettelointikäytänteet tulee myös luoda.

7. Sanoma Pron Fokukset. Yritysonlinesta löytyneet teokset ovat Talous- ja Verotusfokuksissa. Juridiikkaonlinen teokset puolestaan Juridiikkafokuksessa. Ja voi surkeutta, meillä on tietysti Janet-tietokannassa vanhat linkkinimet, jotka on kaikki muutettava joko palvelun uudelle nimelle tai pelkälle linkille. Aineistotiimi päätti kokouksessaan, että jatkossa palveluntarjoajan nimeä ei näytetä vaan pelkkä linkkitieto.

8. SFS Online uudistuu! Tulossa on uusi käyttöliittymä. Hieno juttu, palvelun käytettävyys ja layout kaipaavatkin uudistusta. JAMK kirjastolta lähti myös selvitys palvelun käytettävyydestä ja muutosehdotuksista SFS:lle.

9. Ongelma on myös Rakennustiedon kortistot, jotka jostain syystä eivät toimi meillä JAMKissa Nellin Kirjaudu sisään – toiminnon etäyhteydellä vaan vaativat Citrix-yhteyden.  Nelli-kuvaukset päivitetään.

10. Johtamisen käsikirjat – uusi käyttöliittymä on viimein toiminnassa ja taitaa toimia myös mobiilisti J.

11. Talentumin Esimiehen käsikirja pitää sisällään myös johtamisen karttuvan e-kirjakokoelman. Näköjään suuntaus on, että kustantajat ymppäävät yhteen palveluun mahdollisimman paljon oheismateriaaleja. Palvelu oli keväällä JAMKissa koekäytössä, mutta palautetta ei tullut.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin: Dawsonera, Ebrary yms. päivittävät jatkuvasti mobiililaitteille tarkoitettuja käyttöohjeita. Lukuohjelmat ovat varsin kirjavat ja vaihtuvat, ja esim. meillä JAMKissa syksyllä Adobe Readerin tilalle tulee Adobe Acrobat Pro.

Käsityötä siis riittää!  Kirjaston verkkokirjat-sivun ohjeistusta pyritään päivittämään ja koko ohjesivusto hakee vielä lopullista muotoaan.

Miten PDA vaikuttaa tulevaisuudessa hankintaan? Miten FinElibin e-kirjakokeilu jatkuu vai jatkuuko? Miten Ebib-hankkeen kokemuksia hyödynnetään Suomen muissa kirjastoissa? Miten kirjastot huomioivat kokoelmapolitiikassaan e-kirjojen lisääntyvän osuuden? Kustantajien e-kirjakyselyihin olen vastaillut jo vuosien ajan, viimeksi toukokuussa Editan puhelinhaastattelu. Olen luottavaisella mielellä ja uskon, että yhteiset käytänteet vielä löytyvät ja Suomeen saada toimiva e-kirjajärjestelmä kirjastojen käyttöön.

Kehitys kehittyy. Uudet mobiililaitteet kiinnostavat yhä useampia käyttäjiä ja älypuhelimet, tabletit ja hybridilaitteet tulevat käyttäjäläheisiksi, esimerkiksi oma lahjaksi saamani BYOD-laite: MS Surface Pro-tabletti on minulle hyvin läheinen.

Vielä on kesää jäljellä!

Pirjo

Kokemuksia ITK-päivistä, osa 1

Tulevaisuus pelissä – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi10.–12.4.2013 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Osallistuin konferenssiin 11. – 12.4. Kiitokset kollegalleni Kristiinalle hyödyllisistä vinkeistä ITK-päivien oman ohjelman suunnittelussa.  Tarjontaa oli paljon ja sain paljon ideoita vietäväksi eteenpäin. Koostan 1. osaan muutamia kirjastoa ja varsinkin e-kirjoja koskevia esille tulleita seikkoja. Osa 2 käsittelee JAMKin uutta oppimistilaa sekä SEAMKin yrittäjyyskirjastoa. Matkaraporttini työstän vain kirjaston omaan käyttöön.

Ohjelmatiedoista löytyy jo muutamien esityksien ladattavat tiedostot.  Konferenssijulkaisussa on tiivistetyt kuvaukset esityksistä.

Informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan tärkeydestä

Jo konferenssijulkaisun tervetuloa -puheessaan Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta esittää huolensa informaatiolukutaidon kehittämisen tärkeydestä ja samansuuntaisia ajatuksia oli monella esityksessään.

Päätösluennossaan Dosentti Timo Tossavainen (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, tuoko teknologia lisäarvoa oppimiseen ja osaamiseen koulussa, ja jos tuo niin mitä haasteita ja ongelmia teknologian käytön lisäämiseen koulussa ja koko yhteiskunnassa liittyy, esimerkiksi parantaako tai helpottaako teknologia tiedonhankintaa? Hän korostaa, että tiedonhankintataidot ovat muutakin kuin nettitaitoja, niitä ei voi oppia ilman opetusta – eihän leipurikaan opi leipomaan vaikka syö kuinka pullaaJ. Tossavainen ottaa esille Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöskirjan tutkimustuloksia lukiolaisten internettiedonhaun taidoista tänä päivänä (Kiili 2012) ja toteaa, että nettisukupolven tiedonhankintataidot ovat ilmeisesti heikommat kuin aikoinaan oppikoulusta valmistuneilla ylioppilailla.

Sähköisistä oppimateriaaleista, e-kirjoista ja kirjaston tulevaisuudesta

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tuo esille sähköiset oppimateriaalit ja niiden huonon saatavuuden. Haasteita ovat muun muassa Suomen pieni kielialue sekä tekijänoikeudelliset seikat (edelleen). Tulevaisuus pelissä osa 2, loppupuheenvuorossaan Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä ennustaa erilaisten lukulaitteiden syrjäyttävän lehdet ja kirjat jo vuonna 2020. Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi, mikäli sopimuksia e-kirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei saada aikaiseksi. Kasvi pohti, tuleeko kulttuurista vain maksukykyisten etuoikeus tulevaisuudessa.

No onneksi kirjastojen kannalta kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön näyttää jo hieman valoisammalta: Sanoma Pro tuo koko verkkokirjakokoelmansa kirjastojen saataville, Talentumin e-kirjat ovat jo saatavilla Ellibsin ja Suomenlaki.com -palvelun kautta (oikeustieteen teokset), ja tulossa on Esimiehen käsikirja online-palveluun Talentumin johtamisen teokset e-kirjoina. Docendon e-kirjat ovat myös jatkossa saatavana, tulossa! E-RILlit tekevät myös tuloaan kirjasto-oikeuksilla. Pikku hiljaa kehitys kehittyy myös e-kirjojen saatavuuden suhteen J. Huonona puolena saatavuudessa on tietysti taas uusi kirjava joukko erilaisia hinnoittelumalleja, alustoja, käyttöoikeuksia ja -rajoituksia.

Jyrki J. Kasvin mukaan vuonna 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikkei sitä oltaisi vielä edes keksitty.  Nyt koulunsa aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut, hän toteaa. 

E-kirjoille käyttöä!

Tervehdys pitkästä aikaa!

Talvi on astmaatikolle kovaa aikaa ja kun perheessä on toinen pienempi samaa sairautta kärsivä, syö se naista (lue:äitiä). Mutta. Nyt ollaan jo voiton puolella, etelänloman korvilla eikä kevääseen enää ole pitkästi.

Alkuvuosi on ollut kiireinen: taas yksi kirjastomuutto takana, tosin pieni sellainen. Lutakon kampukselta Savelaan väistöön lähteneelle Liiketalouden Tiimiakatemialle siirrettiin Lutakon kampuskirjastosta pieni käsikirjastokokoelma yrittäjyysaiheista kirjallisuutta. Kokoelmaan pyrittiin valitsemaan vain tärkeimmät luku- ja opintopisteitä kerryttävät kirjat.

Nyt e-kirjoilla olisi käyttöä. Savela on melko kaukana kirjaston toimipisteistä ja e-kirjat olisivat oiva lisä opinto- ja tukimateriaaliksi. Tammikuussa ennen muuttoa Tiimiakatemian opiskelijoille järjestettiin e-kirjojen preppauskoulutuksia. Non-stop-koulutuksia markkinointiin kovasti ja varsinkin ensimmäisenä päivänä osallistujia oli runsaasti.

E-kirjatarjonta, varsinkin liiketalouden osalta, on jo ihan mukavalla mallilla: Talentumin tulo e-kirjamarkkinoille Ellibsin kautta lisäsi esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin e-kirjallisuutta. Sopivaa e-kirjallisuutta on myös Sanoma Pron verkkokirjoissa, Johtamisen käsikirjoissa sekä tietenkin Ebraryssa.

Toivotaan, että Tiimin opiskelijat käyttävät e-kirjoja. Sirpa W. vastaa Tiimin käsikirjastosta ja ehkä hän voisi vakoilla puolestani 🙂.

Esitykseni E-kirjat JAMKin kirjastossa löytyy Slideshare-palvelusta. Huom! Näkökulmana on liiketalous.

E-aineistot muutoksessa

Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:

🙂  FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä  ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi

🙁  FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä

🙂  FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa

🙁  Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.

🙂 Ellibsin e-kirjat toimivat  JAMKin verkossa IP-tunnistuksella. Lue uutinen kirjaston blogista, Ellibsin e-kirjojen käyttö helpottuu

🙂 Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨

🙁 Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.

🙂 Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen  Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

JAMK Kirjasto toteutti marraskuussa 2012 elektronisten aineistojen käyttöä koskevan kyselyn otsikolla ”Mitä e-kirjoja ja -lehtiä hankitaan?”. Kysely suunnattiin JAMKin henkilökunnalle poislukien kirjaston henkilökunta :-). Vastauksia kyselyyn tuli 84 kappaletta, mikä ei kuulosta kovinkaan suurelta, mutta on ihan hyvä vastausmäärä.

Elektronisten aineistojen ns. tarvekartoituskysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Kahdessa vuodessa sekä e-aineistot että teknologia ovat kehittyneet, ja uudessa kyselyssä otettiin huomioon myös mobiililaitteet.

Kyselyn avulla selvitettiin mitkä elektroniset aineistot ovat hyödyllisiä JAMKissa ja miten opettajat, TKI-ihmiset ja muu henkilökunta käyttävät e-aineistoja. Lisäksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Samalla kyselyn toivottiin parantavan e-aineistojen tunnettuutta.

Pyrin kirjoittamaan raportin kyselyn tuloksista vuoden 2013 alussa. Tiivistettynä tulokset voi tuolloin lukea kirjaston Hyllyt levällään-blogissa.

Vaikka Elisa Viihde muisti minua e-kirjajoululahjalla, toivon pukilta myös painettua kirjaa.

Muutama vuosi sitten sain napattua kuvan harvinaisesta posliinipilvestä Agoran yläpuolella. Taisi olla aivan samoihin joulun aikoihin.

Tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2013